Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle Joensuun kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin…
Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle Joensuun kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin…
Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin asemakaavaa…
Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle Joensuun kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin…
Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle Joensuun kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin…
Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin asemakaavaa…
Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle Joensuun kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin…
Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle Joensuun kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin…
Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin asemakaavaa…
Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle Joensuun kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin…
Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin asemakaavaa…
Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle Joensuun kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin…
Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle kaupungin vuonna 1848. Joen suistossa oli jo tuolloin asutusta. Pääasiassa asutus oli keskittynyt Utraan. Utra oli 1800-luvulla suuri teollisuusyhdyskunta, jossa oli muun muassa lasitehdas…
Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi ruutukaavalle Gyldénin asemakaavaa…
Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi ruutukaavalle Gyldénin asemakaavaa…
Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin asemakaavaa…
Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin asemakaavaa…
Joensuu Suomi Finland Sarja 1 Vuosisadan alun valokuvasarjassa on kuvattuna rautatieasema, Pielisjoki, kanava, kaupungintalo, Pielisjoen linna, Hotelli Pielishovi, tori, kirkko ja Länsisatama.
Joensuun Kalevaiset oli urheilun yleisseura. Se perustettiin vuonna 1913. Seura rekisteröitiin vuonna 1923 nimellä Voimistelu- ja Urheiluyhdistys Joensuun Kalevaiset. Seuran tarkoituksena oli mm. --- kohottaa jäsentensä ruumillista terveyttä ja…
Joensuun kaupungin valtioneuvostolle jättämä uudistettu anomus valtionavustuksen myöntämisestä vuoden 1931 meno- ja tuloarviossa tielain 91 §:n nojalla neljältä eri suunnalta maanteitse kulkevaa läpikulkuliikennettä Pielisjoen yli Pohjois-Karjalassa…
Joensuun kauppakoulun vuosikertomus koulun neljänneltä toimikaudelta 1912-1913. Se sisältää myös Kauppa-apulaiskoulun ensimmäisen toimikauden vuosikertomuksen samoilta vuosilta sekä koulun historiaa.
Joensuun kauppakoulun vuosikertomus koulun viidenneltä toimikaudelta 1913-1914. Se sisältää myös Kauppa-apulaiskoulun vuosikertomuksen samoilta vuosilta.
Joensuun kauppakoulun vuosikertomus koulun kuudenneltä toimikaudelta 1914-1915. Se sisältää myös Kauppa-apulaiskoulun vuosikertomuksen samoilta vuosilta.
Joensuun kauppakoulun vuosikertomus koulun seitsemänneltä toimikaudelta 1915-1916. Se sisältää myös Kauppa-apulaiskoulun vuosikertomuksen samoilta vuosilta.
Joensuun kauppakoulun vuosikertomus koulun kahdeksannelta toimikaudelta 1916-1917. Se sisältää myös Kauppa-apulaiskoulun vuosikertomuksen samoilta vuosilta.
Joensuun kauppakoulun vuosikertomus koulun yhdeksänneltä toimikaudelta 1917-1918. Se sisältää myös Kauppa-apulaiskoulun vuosikertomuksen samoilta vuosilta.
Joensuun kauppakoulun vuosikertomus koulun kymmenenneltä toimikaudelta 1918-1919. Se sisältää myös Kauppa-apulaiskoulun vuosikertomuksen samoilta vuosilta.
Kansakoululaitoksen isä Uno Cygnaeus esitti ajatuksen kansakouluista. Niiden tarkoituksena oli kehittää ruumillisia ja henkisiä taitoja ja antaa tasapuolisesti kaikkia elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja myös tytöille.
Lihanmyyntiä alettiin Joensuussa tarkemmin valvoa vuoden 1905 jälkeen. Kaupunki yritti järjestää lihantarkastuksen järjestämistä jo vuonna 1899, mutta vielä vuonna 1907 senaatti hylkäsi ohjesäännöt puuttellisina. Vastustajina ja valittajina olivat…
Joensuun kaupungin ensimmäinen poliisijärjestys laadittiin heti kaupungin perustamisen jälkeen, vuonna 1849. Tätä sääntökokoelmaa muokattin vuosien varrella ja sinne lisättiin erilaisia kieltoja ja käskyjä. Kiellettyä oli alasti uiminen joessa,…
Kirjaston maakuntaosaston vanhin painettu puhelinluettelo on vuodelta 1922. Se sisältää Joensuun kaupungin puhelinnumerot tilaajan mukaan aakkosittain sekä numerojärjestyksessä. Lopussa on myös luettelo maaseudulla olevista keskusasemista ja heidän…
Joensuun puhelinluettelo on vuodelta 1925. Se sisältää Joensuun kaupungin puhelinnumerot tilaajan mukaan aakkosittain sekä numerojärjestyksessä. Lopussa on myös luettelo maaseudulla olevista keskusasemista ja heidän tilaajiensa…
Joensuun kaupungin puhelinluettelo vuodelta 1938 tilaajien nimen mukaan aakkosittain ja numeroittain. Lopussa on myös luettelo Pohjois-Karjalan maaseudulla olevien tilaajien puhelinnumeroista.Puhelinkeskukset olivat tuohon aikaan käsivälitteisiä.…
Joensuun kaupungin rakennuskonttorin alaisten työmaiden työsäännön ovat allekirjoittaneet osastopäällikkö ja esittelijäneuvos Einar Böök sekä toimistopäällikkö, ammattienylitarkastaja Onni A. Pyykkö.
Joensuun kaupungin rakennussäännön vuodelta 1917 on Keisarillinen Suomen Senaatti vahvistanut 15.9.1916. Se sisältää määräyksiä koskien rakennuksia, rakentamista, tonttia ja puhtaanapitoa Joensuussa. Rakennussäännöt sisältävät seitsemän lukua ja 118…
Joensuun kaupungin satamajärjestys vuodelta 1897 sisältää säännöt satamassa liikennöiville laivoille, tavaroiden purkamiseen ja lastaamiseen sekä sekä säännöt satamapäälliköille: tuulaakikirjurille ja satamamestarille. Julkaisu sisältää myös taksat,…
Kaupungin terveysasiat siirtyivät vuonna 1880 terveyshoitokunnan valvontaan. Se oli elin, johon kuuluivat pormestari, kaupunginlääkäri ja muutamia muita henkilöitä. Terveydenhoitolautakunnan tehtäväalueeseen kuuluivat erilaiset terveyden- ja…
Kaupungissa eli aina ihmisiä, jotka eivät itse pystyneet elättämään itseään. Vaivaishoitoasetuksen mukaan huollettavia olivat mielisairaat, työkyvyttömät ja alle 16-vuotiaat orpolapset. Kaupungin alkuvuosina he eivät vielä olleet virallinen ongelma:…
Valtuusmiesten työjärjestyksessä vuodelta 1915 on ohjeita kokouksista ja asioiden käsittelystä sekä valiokunnista. Julkaisuun sisältyy myös valtuusmiesten sihteerin ohjesääntö. Kunnanvaltuusmiehet olivat kunnanvaltuutettujen edeltäjiä ja he…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
