Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> Kajaanin linna]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1600-luku]]> 1700-luku]]> maankäyttö]]> saarnaajat]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Vuodesta 1613 linnansaarnaajana toimi Mathias Johannis ja hänen seuraajanaan Thomas Nikolai. Kun Kajaanin kaupunki perustettiin 1651, erotettiin kaupunki ja maaseurakunta Paltamon seurakunnasta. Kajaanin seurakunta sai oman kirkkoherran vuonna 1655, ja samalla linnansaarnaajan ja kirkkoherranviran tehtävät yhdistettiin.

Linnansaarnaaja on luultavasti asunut linnan läheisyydessä, sillä tarkastuspöytäkirjoissa mainitaan kirkkotupa. Vanhoissa asiakirjoissa puhutaan myös linnansaarnaajan nurmesta, jonka mainitaan olleen linnan läheisyydessä Kajaaninjoen pohjoisella rannalla. Kun linnansaarnaajan virka liitettiin Kajaanin kirkkoherran virkaan, sai tämä palkkatuloinaan viljellä mainittua nurmea eli peltoa.]]> Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kajaani]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> lääkärit]]> kätilöt]]> Lönnrot, Elias]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Vasta vuonna 1807 perustettiin Kajaanin kihlakuntaan piirilääkärin virka. Ihmiset olivat kuitenkin tottuneet käyttämään puoskareiden palveluita lääkärin puutteessa, ja luottivat yhä mieluummin taikoihin kuin lääketieteeseen.

Kätilöinä 1700-luvulla käytettiin tavallisesti naisia, joilla ei ollut koulutusta, vaan jotka olivat saaneet taitonsa kokemuksen kautta. Vuonna 1756 Kajaanin kirkonkokouksessa ehdotettiin, että joku "taitava naishenkilö" lähetettäisiin Tukholmaan opiskelemaan kätilöksi. Seurakuntalaiset puolestaan ehdottivat, että Tukholmalmasta palkattaisiin Kajaaniin oppinut kätilö. Näin ei kuitenkaan lopulta tehty.

Vuodesta 1850 alkaen toimi kätilönä leipurin rouva Maria Mathilda Svedlin, jolla ei ollut tutkintoa mutta joka oli saanut taitonsa kokemuksen kautta. Vasta hänen kuoltuaan 1882 saatiin Kajaaniin koulutettu kätilö, neiti Lovisa Hukkanen. Hän toimi kätilönä parikymmentä vuotta, ja kuoli Kajaanissa 1910.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero 3/1933. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1700-luku]]> torpat]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero 78/1932. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1600-luku]]> 1700-luku]]> väestö]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero 17/1900. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]> Enwald, Gustaf]]> Kainuu]]> Pohjois-Pohjanmaa]]> historia]]> paikallishistoria]]> maaherrat]]> kuvernöörit]]> läänit]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä 15.3., 24.3., 5.4., 9.4., 14.4., 16.4. ja 22.4. vuonna 1933. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kainuu]]> Pohjois-Pohjanmaa]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> henkilöhistoria]]> 1800-luku]]> alkeiskoulut]]> koululaiset]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdissä numerot 105, 106, 107, 108, 109, 111, 112 ja 113 vuonna 1931. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Elämäkerrallisia tietoja Kajaanin koulun opettajista ja huomattavimmista oppilaista.]]> Kajaanin kaupungin kansakoulusta ja sen ensimäisistä opettajista.]]> Kajaani]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> hirstoria]]> paikallishistoria]]> 1600-luku]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> pormestarit]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkelissa kerrotaan Kajaanin pormestareista vuodesta 1659 vuoteen 1821.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 36B ja 37 vuonna 1929. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kajaani]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> Sotkamo]]> Kuhmoniemi]]> Kuhmo]]> Hyrynsalmi]]> Ristijärvi (kunta)]]> Puolanka]]> Säräisniemi]]> Vaala]]> Paltamo]]> Suomussalmi]]> historia]]> henkilöhistoria]]> paikallishistoria]]> papit]]> kappalaiset]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numeroissa 94 ja 95 vuonna 1931. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kainuu]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> henkilöhistoria]]> 1800-luku]]> Paltamo]]> Sotkamo]]> Kuhmoniemi]]> Hyrynsalmi]]> Puolanka]]> Säräisniemi]]> Ristijärvi (kunta)]]> papit]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero 7.11.1935. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kainuu]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> Kainuu]]> Pohjois-Pohjanmaa]]> historia]]> paikallishistoria]]> henkilöhistoria]]> tuomarit (oikeus)]]> tuomiokunnat]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 124 ja 130 vuonna 1928. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kainuu]]> Pohjois-Pohjanmaa]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> henkilöhistoria]]> 1800-luku]]> 1900-luku]]> kansakoulu]]> opettajat]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Kaupungin ensimmäinen kansakoulu avattiin 1. helmikuuta 1873 ja se toimi samalla paikalla vuoteen 1889 saakka, tiloihin, joissa ala-alkeis-, reali- ja alkeiskoulu olivat sitä ennen toimineet.

Artikkelissa luetellaan myös kansakoulun johtokunnan esimiehiä, opettajia ja muita koulutukseen liittyviä henkilöitä.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero 60/1934. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Tietoja Kajaanin koulun entisistä opettajista n. vuosilta 1812-1918 ja ala-alkeiskoulun entisten oppilaiden myöhemmistä elämänvaiheista vuosilta 1848-1875 löytyy myös täältä: Elämäkerrallisia tietoja Kajaanin koulun opettajista ja huomattavimmista oppilaista.]]> Henkilötietoja Kajaanin ala-alkeiskoulun oppilaista vuosilta 1840-1876.]]> Kajaani]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> henkilöhistoria]]> 1700-luku]]> henkilönnimet]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kajaani]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> henkilöhistoria]]> 1800-luku]]> 1900-luku]]> kaupunginvaltuustot]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numeroissa 119-123 vuonna 1931. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> henkilöhistoria]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> maapäivät]]> valtiopäivät]]> Porvoon valtiopäivät]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa kesä- tai heinäkuun numerossa 1928. Tiedot on lehdelle toimittanut kruununvouti G. Enwald.]]> Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kajaani]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> Kajaanin kihlakunta]]> historia]]> paikallishistoria]]> henkilöhistoria]]> 1600-luku]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> 1900-luku]]> henkikirjoittajat]]> kirjanpitäjät]]> kamreerit]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Kamreerin virkatehtävät olivat melkein samat kuin henkikirjurien, mistä syystä jälkimmäisiä ei ollut Kajaanin kihlakunnassa Brahen aikana. Ensimmäinen kamreeri oli entinen Turun kamreeri Niilo Olavinpoika Canik, joka tuli Kajaaniin 1651 ja hoiti kansliaa kuolemaansa asti 1661.

Tämän jälkeen alettiin käyttää nimitystä kirjanpitäjä. Varsinainen ensimmäinen henkikirjoittaja nimitettiin luultavasti vuonna 1680, vaikka tietoja Kajaanin kihlakunnan ensimmäisistä henkikirjoittajista ei olekaan tämän artikkelin mukaan säilynyt,

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä 13.8.1934. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> Kajaanin kihlakunta]]> historia]]> henkilöhistoria]]> 1800-luku]]> 1900-luku]]> kruununvoudit]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 120 ja 122 vuonna 1929. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kajaani]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> Kajaanin kihlakunta]]> historia]]> paikallishistoria]]> henkilöhistoria]]> nimismiespiirit]]> nimismiehet]]> Paltamo]]> Sotkamo]]> Kuhmoniemi]]> Kuhmo]]> Hyrynsalmi]]> Suomussalmi]]> Puolanka]]> Säräisniemi]]> Kainuu]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkelissa luetellaan vuosien 1850-1934 aikana nimismiehinä toimineet henkilöt nimismiespiireittäin.

Artikkelin tiedot on koottu Kainuun Sanomista 11.4., 20.9., 29.9., 16.10., 20.10. ja 8.11. vuonna 1934. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kainuu]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> Kajaanin kihlakunta]]> historia]]> henkilöhistoria]]> 1700-luku]]> säätyläiset]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 93 ja 94 vuonna 1929. Tiedot lehdelle on toimittanut kruununvouti G. Enwald.]]> Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kajaani]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> henkilöhistoria]]> 1600-luku]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> kirkkorakennukset]]> vainajat]]> hautausmaat]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Seurakunnan vanhin hautausmaa sijaitsi kirkon ympärillä, mutta siihen on luultavasti haudattu vain vähän ihmisiä maan ollessa kivikkoista ja kallioperäistä. Yleisenä tapana 1600-luvun lopulla ja 1700-luvun alussa oli haudata ihmisiä myös kirkon lattian alle, mutta vuonna 1751 kehotti tuomiokapituli lopettamaan ruumiiden hautaamisen kirkon alle vedoten haitalliseen hajuun, joka mätänevistä ruumiista tunkeutui lattian alta kirkkoon.

Kirkon ympäristöä käytettiin hautausmaana noin 160 vuotta eli vuoteen 1809 asti, jolloin ruumiita alettiin haudata Kajaaninjoen rannalla olevaan hautausmaahan. Artikkelissa on luettelo ennen vuotta 1809 kuolleista henkilöistä, jotka on haudattu joko Kajaanin vanhimpien kirkkojen alle tai niiden ympärillä olleeseen hautausmaahan, nykyiseen kirkkopuistoon.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero 85/1931. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> henkilöhistoria]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> kauppiaat]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero 45/1933. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> henkilöhistoria]]> 1600-luku]]> 1700-luku]]> sukunimet]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 23 ja 25 luultavasti noin vuonna 1930. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kajaani]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> Sotkamo]]> historia]]> henkilöhistoria]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> sukunimet]]> Mustonen (suku)]]> Leino, Eino]]> Leino, Kasimir]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
1800-luvun alkupuolella Liperissä asuvan Jaakko Mustosen pojat olivat Anders ja Karl Mustonen. Anders Mustonen, myöhemmin Lönnbohm, syntyi Liperissä 2.1.1824. Hänen puolisonsa oli kapteenin tytär Anna Emilia Kyrenius, syntynyt 5.12.1834.

Andersin ja Annan lapsista on artikkelissa mainittu muutama, esimerkiksi heidän toinen poikansa Kasimir Agaton Lönnbohm, syntynyt Paltamossa 17.11.1866, joka käytti kirjailijana nimeä Kasimir Leino, sekä Andersin ja Annan kolmas poika, Armas Eino Leopold Lönnbohm, joka runoilijana otti itselleen taiteilijanimen "Eino Leino".

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa 13.6.1934. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kajaani]]> Enwald, Gustaf]]> Sotkamo]]> historia]]> henkilöhistoria]]> 1800-luku]]> haudat]]> vainajat]]> hautausmaat]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 84, 90 ja 99 vuonna 1929. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kainuun Sanomat]]> fi]]> Sotkamo]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> henkilöhistoria]]> hautausmaat]]> haudat]]> vainajat]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 87, 88, 90, 93 ja 94 vuonna 1926. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kajaani]]> Enwald, Gustaf]]> Cajanus, Daniel]]> henkilöhistoria]]> kainuulaiset]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Käytyään jonkin verran koulua muutti Daniel ulkomaille ja otti pestin Puolan kuninkaan August II:sen ratsuväkirykmentin lipunkantajaksi. Hän kuitenkin huomasi pian, että ansaitsi enemmän esittelemällä itseään maksusta, sillä hän oli kasvanut "jättiläiseksi, jollaista koskaan ennen ei oltu nähty".

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numerossa 86/1932. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Enwald, Gustaf]]> Kainuu]]> Sotkamo]]> henkilöhistoria]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> Bohm (suku)]]> Bohm, Samuel]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä noin vuonna 1930. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kainuu]]> Sotkamo]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> Kajaanin kihlakunta]]> historia]]> paikallishistoria]]> pataljoonat]]> virkatalot]]> päälliköt]]> lääkärit]]> tuomarit (oikeus)]]> saarnaajat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkelissa esitellään Kajaanin komppanian upseereita ja muita virkailijoita, kuten lääkäreitä, sotatuomareita ja saarnaajia, sekä heille varattuja virkataloja.]]> fi]]> Kajaani]]> Enwald, Gustaf]]> Hyrynsalmi]]> historia]]> henkilöhistoria]]> 1800-luku]]> 1900-luku]]> vainajat]]> haudat]]> hautausmaat]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numerossa 2B/1930. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kainuun Sanomat]]> fi]]> Hyrynsalmi]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> sotahistoria]]> henkilöhistoria]]> 1800-luku]]> 1900-luku]]> komppaniat]]> päälliköt]]> Kainuun Sissi]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on julkaistu Kainuun Sissi -lehdessä numeroissa 6-8 vuonna 1933. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kainuun Sissi]]> fi]]> Kajaani]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> Kajaanin kihlakunta]]> historia]]> henkilöhistoria]]> 1600-luku]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> suvut]]> Spoof (suku)]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Jonas Spoofin, syntynyt 28.9.1647, monista lapsista Erik ja Matias siirtyivät asumaan Kajaanin seudulle. Erik siirrettiin piirimaanmittariksi Paltamon pitäjään 1763, missä hän kuoli naimattomana 1764. Matias taas nimitettiin Paltamon piirin nimismieheksi 1764 ja tuli Kajaanin kihlakunnassa eläneen Spoof-suvun kantaisäksi.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä 12.4.1934. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> henkilöhistoria]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> 1900-luku]]> papit]]> lukkarit]]> saarnaajat]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkelissa luetellaan Kajaanin kaupungin lukkareina isonvihan jälkeen, alkaen vuosina 1729-1733 lukkarina toimineesta Jacob Filipssonista.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numerossa 49/1934. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> henkilöhistoria]]> 1600-luku]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> postinjakajat]]> postitoimipaikat]]> postityöntekijät]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkelissa esitellään Kajaanilaisia postimestareita Gammania seuranneesta Johan Uhlvikista (postimestarina vuoteen 1743 saakka) aina ensimmäiseen naispuoliseen Kajaanin postimestariin Charlotta Backmaniin (postimestarina 187-1900). Samalla kerrotaan myös postinkulusta ja isonvihan ja pikkuvihan vaikutuksista postin kulkuun ja kaupungin oloihin.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 145 ja 146 vuonna 1931. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kajaani]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> henkilöhistoria]]> 1600-luku]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> Messenius, Johannes]]> Raamattu]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Tässä artikkelissa selvitetään, kuinka kyseinen Raamattu on päätynyt Kajaaniin ja ketkä ovat olleet mahdollisesti sen aikaisemmat omistajat. Kun Messenius siirrettiin 1626 Kajaanin linnasta Ouluun, hän vei kirjastonsa mukanaan. Kuollessaan 1636 oli hän lahjoittanut kirjastonsa Oulun kirkolle, mutta suurin osa kokoelmasta myytiin.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehden numerossa 22.8.1930(?). Kirjoittajana nimimerkki G. E-d eli Gustaf Enwald.]]> Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaanin linnan kuuluisan ja oppineen vangin Joh. Messeniuksen jesuiittaraamattu vielä tallella - Kajaanissa?.]]> Kajaani]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> Pielisjärvi]]> Lieksa]]> historia]]> henkilöhistoria]]> 1600-luku]]> 1700-luku]]> Afleck, Simo]]> Hurtta, Simo]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Afleck oli napit vastakkain usein virkamiesten ja kirkkoherrojen kanssa elämänsä aikana. Artikkelissa kerrotaan hänen rauhattomasta elämästään, joka päättyi viimein 9. toukokuuta 1725 joko itsemurhaan tai kostomurhaan. Artikkelin lopussa luetellaan myös hänen ja kirkkoherra Herkepeuksen tyttären Annan lapset.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä 22.3.1934. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]> Pohjois-Karjala]]> Enwald, Gustaf]]> Sotkamo]]> historia]]> paikallishistoria]]> henkilöhistoria]]> 1700-luku]]> vainajat]]> kirkkorakennukset]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Yllä mainitusta luettelosta on tässä artikkelissa lueteltu henkilöitä, heidän kuolin- ja hautauspäivänsä sekä hautapaikkansa.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numerossa 104/1931. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kainuun Sanomat]]> fi]]> Sotkamo]]> Enwald, Gustaf]]> Kainuu]]> historia]]> henkilöhistoria]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> 1900-luku]]> nimismiehet]]> papit]]> kirkkoherrat]]> suvut]]> pormestarit]]> virkamiehet]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 71, 76, 80, 110 ja 113 vuonna 1932. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kainuu]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> henkilöhistoria]]> 1700-luku]]> maapäivät]]> valtiopäivät]]> valtiopäivämiehet]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkelissa esitellään Kajaanin kaupungin edustajat kullakin valtiopäivillä vuodesta 1723 vuoteen 1809. Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numerossa 29/1928. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kajaani]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> henkilöhistoria]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> virkamiehet]]> rikokset]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkelissa esitellään jonkin rikoksen takia virastaan erotettuja virkamiehiä 1700-luvun ja 1800-luvun alun Kajaanista. Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa 36-37/1936. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kajaani]]> Enwald, Gustaf]]> Paltamo]]> historia]]> paikallishistoria]]> henkilöhistoria]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> 1900-luku]]> haudat]]> hautausmaat]]> kirkkorakennukset]]> vainajat]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 81 ja 82 vuonna 1928. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kainuun Sanomat]]> fi]]> Paltamo]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1600-luku]]> kuntarajat]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numerossa 93/1942. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> tontit]]> maanomistajat]]> Kajaani (lehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Vuonna 1752 mainitaan tontin omistajana Jonas Okkonen, joka toimi mm. kaupungin raatimiehenä.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numerossa 60/1939. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1600-luku]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> 1900-luku]]> väestö]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]> Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> henkilöhistoria]]> paikallishistoria]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> tontit]]> maanomistajat]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numerossa 1943. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaanin vanhojen talojen ja tonttien omistajia käsitellään myös artikkelissa Tietoja Kajaanin kaupungin taloista ja tonteista sekä niiden omistajista vuosilta 1820-1901
sekä Tietoja eräistä Kajaanin vanhimmista tonteista ja taloista sekä niiden omistajista.]]> Kajaani]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> henkilöhistoria]]> 1800-luku]]> 1900-luku]]> rakennukset]]> tontit]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numerossa 55/1940. Kirjoittajana kruununvouti G. Enwald.]]> Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kajaani]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> henkilöhistoria]]> 1800-luku]]> 1900-luku]]> säätyläiset]]> juhlat]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkelissa esitellään 1800-luvulla kaupungissa eläneitä säätyläisiä vuodesta 1826 alkaen. Tekstissä kerrotaan myös, millaisia juhlia tämä herrasväenluokka järjesti ja kuinka he vuonna 1872 päättivät hankkia pianon juhlatilaisuuksia varten. Piano ostettiin Helsingistä ja sitä varten lainattiin 1 100 markkaa pormestari Herman Wiklundilta.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä noin 1930-luvulla. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> 1600-luku]]> 1800-luku]]> 1900-luku]]> lääkärit]]> sairaalat]]> terveydenhuolto]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Kun spitaali eli lepra alkoi levitä Kajaanissakin, ehdotti linnanpäällikkö Palmbaum huhtikuun 3. päivänä 1653 Pietari Brahelle, että tautia sairastaville rakennettaisiin erillinen rakennus. Brahe suostui ehdotukseen, ja vuonna 1656 valmistui sairaalarakennus Parkinniemelle Kajaaninjoen rannalle.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa noin. luultavasti 1900-luvun alkupuolella. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kajaani]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1800-luku]]> 1900-luku]]> varallisuus]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numeroissa 38 ja 39 vuonna 1941. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> henkilöhistoria]]> 1800-luku]]> runot]]> Lönnrot, Elias]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numerossa 98/1942. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kajaani (sanomalehti)]]> Lönnrot, Elias]]> fi]]> Kajaani]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> 1900-luku]]> palokunnat]]> tulipalot]]> lait]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
18. kesäkuuta 1807 raivosi Kajaanissa suuri tulipalo, joka alkoi seppä Daniel Söderströmin talosta ja tuhosi 78 huonetta kahdesta korttelista vieden mennessään 39 asukkaan kaiken omaisuuden.

14. joulukuuta 1866 vahvisti senaatti Kajaanin kaupungille laaditun palojärjestyksen. Tätä lakia noudatettiin vuoten 1923 saakka, ja se sisälsi 40 pykälää.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä ilmeisesti numerossa 8 noin 1900-luvun puolivälissä. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]> Enwald, Gustaf]]> Pohjanmaa]]> Savo]]> historia]]> henkilöhistoria]]> joenperkaus]]> kanavat (vesiväylät)]]> kanavasulut]]> Kajaaninjoki]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Samuel Chydenius hukkui 11. heinäkuuta 1757 Kokemäenjoen koskia mittaillessaan. Hänen jatkajakseen määrättiin hänen apulaisensa Jaakko Stenius.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä, ja sen on kirjoittanut kruununvouti G. Enwald.]]> Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]> Kajaaninjoki]]>