MS]]> Pyhäjoki (kunta)]]> Pyhäjoki (joki) -- Pohjois-Pohjanmaa]]> kosket]]> suojelu]]> Kaleva]]> artikkelit (julkaisut)]]> Pyhäjoen kirjasto]]> fi]]> MS]]> Pyhäjoki (kunta)]]> Pyhäjokilaakso]]> nuorisoseurat]]> merkkipäivät]]> Kaleva]]> artikkelit (julkaisut)]]> Pyhäjoen kirjasto]]> fi]]> Pyhäjoki (kunta)]]> opetustoimi]]> lukio]]> Kaleva]]> artikkelit (julkaisut)]]> Pyhäjoen kirjasto]]> fi]]> MP]]> Pyhäjoki (kunta)]]> kunnanhallitukset]]> päätökset]]> Kaukonranta]]> Kaleva]]> artikkelit (julkaisut)]]> Pyhäjoen kirjasto]]> fi]]> Pyhäjoki (kunta)]]> kotiseutukuvaukset]]> elokuvat]]> artikkelit (julkaisut)]]> Kaleva]]> Viirretjärvi, Herman]]> Pyhäjoen kirjasto]]> fi]]> Pyhäjoki (kunta)]]> kunnanhallitukset]]> päätökset]]> uudisrakentaminen]]> kunnantalot]]> Kaleva]]> artikkelit (julkaisut)]]> Pyhäjoen kirjasto]]> fi]]> Pyhäjoki (kunta)]]> uudisrakentaminen]]> kunnantalot]]> kunnanhallitukset]]> päätökset]]> Kaleva]]> artikkelit (julkaisut)]]> Pyhäjoen kirjasto]]> fi]]> Puskala, Marianne]]> Pyhäjoki (kunta)]]> uudisrakentaminen]]> varikot]]> Kaleva]]> artikkelit (julkaisut)]]> Pyhäjoen kirjasto]]> fi]]> MOS]]> Pyhäjoki (kunta)]]> uudisrakentaminen]]> terveyskeskukset]]> Kaleva]]> artikkelit (julkaisut)]]> Pyhäjoen kirjasto]]> fi]]> MP]]> Pyhäjoki (kunta)]]> posti]]> historia]]> Kaleva]]> artikkelit (julkaisut)]]> Pyhäjoen kirjasto]]> fi]]> VK]]> Pyhäjoki (kunta)]]> posti]]> uudisrakentaminen]]> Kaleva]]> artikkelit (julkaisut)]]> Pyhäjoen kirjasto]]> fi]]> MP]]> Pyhäjoki (kunta)]]> lukio]]> opetustoimi]]> Kaleva]]> artikkelit (julkaisut)]]> Pyhäjoen kirjasto]]> fi]]> MP]]> Pyhäjoki (kunta)]]> koulu]]> koululaitos]]> kansakoulu]]> perustaminen]]> Kaleva]]> artikkelit (julkaisut)]]> Pyhäjoen kirjasto]]> fi]]> Pyhäjoki (kunta)]]> uudisrakentaminen]]> kirkkorakennukset]]> Kaleva]]> artikkelit (julkaisut)]]> Pyhäjoen kirjasto]]> fi]]> Siltanen, Pekka]]> Pyhäjoki (kunta)]]> uudisrakentaminen]]> kirkkorakennukset]]> Kaleva]]> artikkelit (julkaisut)]]> Pyhäjoen kirjasto]]> fi]]> Pyhäjoki (kunta)]]> satamat]]> Kaleva]]> artikkelit (julkaisut)]]> Pyhäjoen kirjasto]]> fi]]> MP]]> Pyhäjoki (kunta)]]> kotiseutumuseot]]> talkoot]]> Kaleva]]> artikkelit (julkaisut)]]> Pyhäjoen kirjasto]]> fi]]> Pyhäjoki (kunta)]]> uudisrakentaminen]]> kunnantalot]]> kunnanvaltuustot]]> päätökset]]> Kaleva]]> artikkelit (julkaisut)]]> Pyhäjoen kirjasto]]> fi]]> Puskala, Marianne]]> Pyhäjoki (kunta)]]> patsaat]]> Juva, Kari]]> Kaleva]]> artikkelit (julkaisut)]]> Pyhäjoen kirjasto]]> fi]]> Puskala, Marianne]]> Pyhäjoki (kunta)]]> leipomot]]> yritykset]]> Kaleva]]> artikkelit (julkaisut)]]> Pyhäjoen kirjasto]]> fi]]> MP]]> Pyhäjoki (kunta)]]> kalastus]]> kilpailut]]> Kaleva]]> artikkelit (julkaisut)]]> Pyhäjoen kirjasto]]> fi]]> Pyhäjoki (kunta)]]> Pyhäjoki (joki) -- Pohjois-Pohjanmaa]]> tulvat]]> Kaleva]]> artikkelit (julkaisut)]]> Pyhäjoen kirjasto]]> fi]]> Puskala, Marianne]]> Pyhäjoki (kunta)]]> puutarhatuotanto]]> kasvinviljely]]> Kaleva]]> artikkelit (julkaisut)]]> Pyhäjoen kirjasto]]> fi]]> Tuohimaa, Hellevi]]> Pyhäjoki (kunta)]]> uudisrakentaminen]]> kunnantalot]]> teollisuusyritykset]]> Kaleva]]> artikkelit (julkaisut)]]> Pyhäjoen kirjasto]]> fi]]> Kastelli, Kerttu]]> Pyhäjoki (kunta)]]> teatteriarvostelut]]> harrastajateatterit]]> harrastajanäyttelijät]]> Kaleva]]> artikkelit (julkaisut)]]> Pyhäjoen kirjasto]]> fi]]> Enwald, Gustaf]]> Cajanus, Daniel]]> henkilöhistoria]]> kainuulaiset]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Käytyään jonkin verran koulua muutti Daniel ulkomaille ja otti pestin Puolan kuninkaan August II:sen ratsuväkirykmentin lipunkantajaksi. Hän kuitenkin huomasi pian, että ansaitsi enemmän esittelemällä itseään maksusta, sillä hän oli kasvanut "jättiläiseksi, jollaista koskaan ennen ei oltu nähty".

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numerossa 86/1932. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Luhtasela, Oiva]]> Pyhäjoki (kunta)]]> kirjailijat]]> muistelmat]]> Lapin sota]]> Haapakoski, Pauli]]> Kaleva]]> artikkelit (julkaisut)]]> Pyhäjoen kirjasto]]> fi]]> Salovaara, Martti]]> Pyhäjoki (kunta)]]> arkeologia]]> muinaisjäännökset]]> rahalöydöt]]> Kaleva]]> artikkelit (julkaisut)]]> Pyhäjoen kirjasto]]> fi]]> Enwald, Gustaf]]> Kainuu]]> Pohjois-Pohjanmaa]]> Oulujärvi]]> jäidenlähtö]]> järvet]]> jäätyminen]]> tilastot]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä 21.6.1934. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Oulujärvi]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> kirjastohistoria]]> 1800-luku]]> 1900-luku]]> valtuuskunnat]]> pöytäkirjat]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Käsiteltävinä on ollut muun muassa kaupungin lukusalin perustamisesta, teiden avaamisesta ja korjaamisesta sekä avoimesta kätilön paikasta ja sen täyttämisestä.

Pöytäkirjoista selviää myös Kajaanin kirjaston historiaa. Kaupunkiin päätettiin 30.12.1878 pidetyssä kokouksessa perustaa lukusali, joka oli aluksi auki kaksi tuntia sunnuntaisin. 23.4.1880 hyväksyttiin ja allekirjoitettiin kansankirjaston tsäännöt ja kirjastonhoitajan toimi julistettiin avoimeksi. Kansankirjaston ja lukusalin hoitajaksi valittiin 29.6.1880 neiti Ida Lundeman 25 markan kuukausipalkalla.

Vuonna 1881 kirjastosta oli tehty 382 lainausta kyseisen vuoden aikana. Vuonna 1883 kirjoja oli 275 kappaletta, lainauksia 882. Lisäksi lukusalissa oli kymmenkunta sanomalehteä luettavana. Vuonna 1888 lainausmäärät olivat nousseet jo 986 lainaan vuodessa.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 40, 43, 46-47, 50, 61, 73-74 vuonna 1933. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kajaani]]> Henttonen, Antti]]> paikallishistoriat : Mäntsälä]]> pidot : Keisarin Kalaasit]]> historia : Autonomian aika : 1809]]> Möllersvärd, Ulla, fikt. ]]> Juhkov, Anna]]> artikkelit (julkaisut)]]> Mäntsälän kunnankirjasto]]> fi]]> Pyhäjoki (kunta)]]> Yppäri]]> Karjaluoto, Vilho]]> syntymäpäivät]]> maanviljelijät]]> Kaleva]]> artikkelit (julkaisut)]]> Pyhäjoen kirjasto]]> fi]]> Honkasalo, Sari]]> Varsinais-Suomi]]> Nousiainen]]> 2010-luku]]> sanomalehdet]]> artikkelit (julkaisut)]]> toimittajat]]> kirjastot]]> paikalliskokoelmat]]> valokuvat]]> Vakka-Suomen Sanomat]]> Lupa kaupalliseen käyttöön pyydettävä Nousiaisten kunnankirjastosta.]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1800-luku]]> kauppiaat]]> kirkkopuistot]]> apteekit]]> Bergh, Carl Gustaf]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Kauppias Berghin kuoltua lahjoittivat perilliset hänen omaisuutensa konkurssiin. Kaupunki osti talon ja tontin aikeenaan kaunistaa kirkon ympäristöä. Kaupunki olisi tahtonut purkaa navetan, mutta se olisi edellyttänyt tontin laitonta jakamista. Lopulta selvisi, että navetta ei itse asiassa sijainnutkaan tontilla vaan sen ulkopuolella, jolloin se saatiin kaupungin toimesta purettua.

Kaupunki halusi samalla myös Berghin entisen tontin viereisen tontin haltuunsa. Tontin omisti apteekkari Stenius, ja kaupunki olisi tahtonut lunastaa häneltä sen osan tontista, joka ulottui kirkkopuistoon. Lunastettavalla tontilla sijaitsi kuitenkin apteekkitoiminnalle välttämätön kellari, ja tämän seikan perusteella senaatti hyväksyi Steniuksen valituksen. Senaatti myös määräsi, että kyseessä olevaa osaa ei saa erottaa tontista niin kauan, kuin tontilla olevassa talossa harjoitetaan apteekkiliikettä.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero 28/1936. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaanin kirkosta kertoo myös artikkeli Kajaanin kirkkojen vaiheista : Eilen tuli kuluneeksi 200 vuotta nykyistä edellisen kirkon vihkimisestä.]]> Kajaani]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1600-luku]]> kreivit]]> Brahe, Pietari]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Alemmista virkamiehistä koostunut haltijakunta eli konventti valvoi vapaaherrakunnan hallinnollisia ja sisällisiä asioita. Se teki kreivi Brahelle esityksiä ja käsitteli ratkaistavat asiat, jonka jälkeen niistä vietiin pöytäkirja kreiville tarkastettavaksi ja mahdollisesti oikaistavaksi. Konventti vei tärkeimmät asiat kreivin päätettäväksi, mutta kertoi niistäkin ensin oman mielipiteensä.

Vuonna 1680 päätti Kaarle XI panna toimeen niin kutsutun reduktionin, jonka mukaan kaikki aatelisille lahjoitetut kruunun maat ja tilukset täytyi palauttaa kruunulle. Reduktiosääntöjen mukaan "ne maat ja tilat, mitkä ovat olleet annetut kaupungeille niiden perustamiseksi ja kunnossa pitämiseksi" eivät kuuluneet palautettavien maiden joukkoon. Niinpä Brahen hallinnoimia maita ei palautettu kruunulle ennen kuin vasta vuonna 1681 Brahen jo kuoltua.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä 26.8.1932. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> 1900-luku]]> tontit]]> asuinrakennukset]]> omistajat]]> Lönnrot, Elias]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli kertoo kyseisen talon ja tontin vaiheista ja edellisistä omistaista, sekä Lönnrotin vaiheista Kajaanissa asuessaan.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero 95/1930. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> http://digi.kirjastot.fi/items/show/125874.]]> Kajaani]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1800-luku]]> 1900-luku]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
"Talot olivat enimmäkseen pieniä ja huonosti hoidettuja. Kadut ja tori lokaisia kuin pahin suomaa, joiden poikki syksyaikana tuskin pääsi kulkemaan. Kirkon ympäristö oli koleaa kivikkoa, missä kasvoi vielä nytkin kirkkopuistossa olevat vanhat petäjät."

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 118, 123 ja 135 vuonna 1930. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kajaani]]> Puskala, Marianne]]> Pyhäjoki (kunta)]]> kylät]]> Liminkakylä]]> autioituminen]]> Kaleva]]> artikkelit (julkaisut)]]> Pyhäjoen kirjasto]]> fi]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> Kajaanin linna]]> historia]]> paikallishistoria]]> piirustukset]]> Backman, Lars Henrik]]> Ahrenberg, Johan Jacob]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Vanhimman kuvan linnan mahdollisesta ulkomuodosta on piirtänyt Kajaanin entinen kirkkoherra Lars Henrik Backman. Hän oli nähnyt rauniot 17 vuotta hävityksen jälkeen, ja muistikuviensa ja muilta linnan ennen hävitystä nähneiltä ihmisiltä kuulleiden kuvaustensa perusteella hän piirsi versionsa Kajaanin linnasta.

Toisen kuvan linnasta piirsi arkkitehti Johan Jacob Ahrenberg. Hän käytti piirtämisessään apuna vanhoja tarkastuspöytäkirjoja. Hänen kuvassaan linna on täysin eri näköinen kuin Backmanin piirroksessa.

Artikkeliin on jäljennetty kuva Backmanin laatimasta ja W. Laguksen kirjoituksessa "Kajana ilustrata" julkaistusta piirustuksesta, jossa näkyy hänen versionsa Kajaanin linnasta.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numero 122/1932. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kajaani]]> Claudelin, Henrik Vilhelm]]> Kainuu]]> Paltamo]]> historia]]> paikallishistoria]]> sodat]]> murhapoltto]]> venäläiset]]> saunat]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa. Kirjoittajana nimimerkki H. W. C. eli Henrik Vilhelm (Wille) Claudelin.]]> Kainuun Sanomat]]> fi]]> Miesjoki]]> Paltamo]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> Kajaanin kihlakunta]]> metsätalous]]> 1800-luku]]> kauppa]]> puukauppa]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 134 ja 139 vuonna 1932. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kajaani]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1600-luku]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> 1900-luku]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 96, 126, 156 vuonna 1931. Kirjoittajana G. Enwald..]]> Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kajaani]]> Meling, Auvo]]> paikallishistoriat : Mäntsälä]]> pidot : Keisarin Kalaasit]]> artikkelit (julkaisut)]]> historia : Autonomian aika 1809]]> Möllersvärd, Ulla, fikt. ]]> Sinisalo, Tarja]]> Mäntsälän kunnankirjasto]]> fi]]> Rutonen, Matti]]> paikallishistoriat : Mäntsälä]]> matkailuala]]> pidot : Keisarin Kalaasit]]> artikkelit (julkaisut)]]> historia : Autonomian aika : 1809]]> Mäntsälän kunnankirjasto]]> fi]]> Puskala, Marianne]]> Pyhäjoki (kunta)]]> matkailu]]> maatilamatkailu]]> Kaleva]]> artikkelit (julkaisut)]]> Pyhäjoen kirjasto]]> fi]]> Puskala, Marianne]]> Pyhäjoki (kunta)]]> maatalouslomittajat]]> Kaleva]]> artikkelit (julkaisut)]]> Pyhäjoen kirjasto]]> fi]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1800-luku]]> 1900-luku]]> tehtaat]]> panimot]]> olut]]> viinat]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Oululainen Anders Jonathan Granqvist jätti 7. toukokuuta 1860 anomuksen olut- ja simatehtaan perustamisesta Kajaanin kaupunkiin. 18.7. anomus hyväksyttiin, ja tehdas perustettiin Kajaanin joen rannalla olevalle Tulliniemelle.

Vuosien 1866-67 vaiheilla tehdas siirtyi viskaali Herman Wahlgrenille ja laivurin leski Gustava Renforsille. Gustavan poika Herman Renfors alkoi vuoden 1870 tienoilla valmistaa niin kutsuttuja lusikkauistimia, joita "Kajaanin uistimiksikin" kutsuttiin. Vuonna 1875 hän laajensi toimintaansa perustaen kivihiomon ja 1880 turkistehtaan, jotka sijoitettiin entisen oluttehtaan tiloihin Tulliniemeen.

Vuonna 1890 vanha oluttehtaan rakennus paloi, ja vuosien 1892-93 tienoilla Herman Renfors rakennutti uuden, ajanmukaisemman ja suuremman tehdasrakennuksen entisen paikalle.

Vuonna 1902 viipurilainen Juho Huikuri anoi puolestaan lupaa perustaa panimo Kajaaniin. Kaupunkilaisilla oli ikäviä muistoja edellisistä oluttehtaista, ja he yrittivät kaikin keinoin vastustaa uuden tehtaan perustamista. Lopulta Huikuri sai luvan panimon perustamiseen. Kauaa hänenkään panimonsa ei pysynyt toiminnassa, sillä hän kuoli 16.11.1904 sairastettuaan keuhkotautia. Hänen poikansa Petter Huikuri jatkoi panimon pyörittämistä jonkin aikaa, mutta luovutti sen viimein konkurssiin.

8.5.1909 osti tehtailija Waldemar Sundblad tehdaslaitoksen palstatiloineen huutokaupalla, ja harjoitti siinä oluen panemista. Panimotoiminnalle tuli kuitenkin loppu, kun 29.5.1917 astui voimaan kieltolaki, joka kielsi alkoholin valmistuksen. Sundblad myi palstatilan ja tehtaan rakennukset Kajaanin Puutavara Osakeyhtiölle.]]> Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kajaani]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1800-luku]]> 1900-luku]]> varallisuus]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numeroissa 38 ja 39 vuonna 1941. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> henkilöhistoria]]> hautausmaat]]> haudat]]> vainajat]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 87, 88, 90, 93 ja 94 vuonna 1926. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kajaani]]> Enwald, Gustaf]]> Sotkamo]]> historia]]> henkilöhistoria]]> 1800-luku]]> haudat]]> vainajat]]> hautausmaat]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 84, 90 ja 99 vuonna 1929. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kainuun Sanomat]]> fi]]> Sotkamo]]>