Aineistot (yhteensä 114)

  • Aihe on tarkasti "asuinrakennukset"

Kosunen, Liisa
Ylölä. Keitele, Hamula. Pihapiirin rakennukset ajoittuvat 1800-1900-lukujen vaihteeseen. Nykyinen päärakennus ajoittuu 1910-luvulle. Pihapiirissä entinen tallirakennus, nykyinen varastorakennus. Aittarakennukset ajoittuvat 1890-luvun lopulle. Ns.…

Avainsanat: , , ,

1951

Union Postale Universelle
Carte Postale
Grand-Duché Finland.
Serie C. No. 34.

Carl Gustaf Wolff (1800-1868)
Wolffin puisto, Wolffintie, Palosaari, Vaasa
Rakennus on nykyisin purettu, tilalla Virastotalo ja sen pysäköintialue

Avainsanat: , , , ,

Union Postale Universelle
Carte Postale
Grand-Duché Finland.
Serie C. No. 35.

Villa Hahl i Wolffska parken, Brändö, rivdes hösten 1983.
Vaasan Puuvillan johtajan asunto Villa Hahl Wolffin puistossa, Palosaarella, purettu 1983.

Avainsanat: , , ,

Union Postale Universelle
Carte Postale
Grand-Duché Finland.
Serie C. No. 20.

Svenska Yle-Arena 2013, Det var en gång - Villa Gustafsro i Vasa:
Villa Gustafsro i Dragnäsbäck i Vasa hör till de äldsta bevarade byggnaderna i staden. Det är tomt och…

Avainsanat: , , ,

Vieno ja Onni Tossavainen asustivat Raja-aholla 1950-luvulta lähtien. Kuva Raino Tervo.

Avainsanat: , , ,

Kosunen, Liisa
Vesterilä. Keitele, Hamula. Vanhimpia Hamulanniemen tiloista. Päärakennuksen vanhempi osa ajoittuu 1890-luvulle.

Avainsanat: , , ,

Kosunen, Liisa
Vesterilä. Keitele, Hamula. Vanhimpia Hamulanniemen tiloista. Päärakennuksen vanhempi osa ajoittuu 1890-luvulle. Kuvassa tuvan kattolaipio ja uuni ovat alkuperäisessä vuoden 1928 asussaan.

Avainsanat: , , , ,

Kosunen, Liisa
Uusipaikka. Keitele, Sulkavanjärvi. Lohkottu Järventakasen maista 1920-luvulla. Uusipaikka tunnetaan paremmin nimellä Rauhala. Päärakennus valmistunut 1922.

Avainsanat: , , ,

Paananen, Vellamo
Rakennustarkastaja Niilo Saastamoinen ja valmistumassa olevaa omakotitalorivistöä Pikonmäentien varrella. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 3.11.1977.

Avainsanat: , , , ,

Paananen, Vellamo
Tiehaaran ison tuvan viimeisen uunin muurasi Aatu Jääskeläinen 1946. Kuva Unto Koskiselta.

Avainsanat: , ,

Paananen, Vellamo
Vuonamon Koiramäeltä. Tervamäen isäntä Olavi Nuutinen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 8.8.1974.

Avainsanat: , , ,

Vanhan Näkkiniemen paikalle nousi ensimmäinen siirtoväen rakentama talo 1940-luvulla. Kuva Santeri Jetsonen.

Avainsanat: , ,

Kosunen, Liisa
Talasniemi. Keitele, Vuonamo. Lohkottu Heinäselkämän kantatilasta. Tilan nimenä on alunperin ollut Niemelä. Päärakennus on valmistunut 1914. Erikoispiirteisiin rakennuksessa kuuluu mm. sen Koutajärven puoleiselle takaseinälle tehty nikkarityylinen…

Avainsanat: , , ,

Kosunen, Liisa
Talasniemi. Keitele,Vuonamo. Lohkottu Heinäselkämän kantatilasta. Tilan nimenä on alunperin ollut Niemelä. Päärakennus on valmistunut 1914.

Avainsanat: , , ,

Heittopellon taitekattoinen talo rakennettiin 1920-luvulla. Sylvin (o.s. Lappalainen) lapsuudenkodin pihassa Sylvi, Matti ja Armas Järvinen 1950-luvulla. Kuva Toini Leinonen.

Avainsanat: , , , ,

Kosunen, Liisa
Sormula. Keitele, Vuonamo. Sormulan tila on merkitty veroluetteloon ensimmäisen kerran 1561. Tuparakennus ajoittunee noin 1850-luvulle.

Avainsanat: , , ,

Lindqvist, Selim A.
1906
Tuusulasta velkaantuneesta kotitalosta lähtenyt Anders Gustaf Skogster teki ensin töitä juoksupoikana ja liikeapulaisena Hämeenlinnassa. Vuonna 1895 hän osti veljeltään Felixiltä Grönlundin entisen siirtomaatavarakaupan. Liike menestyi ja 11 vuotta…

Avainsanat: , , ,

Talpo, E. A.
1918
Lähes koko Syrjäntaan kylä tuhoutui kansalaissodassa Syrjäntaan taistelussa huhtikuussa 1918. Ennen sotaa kylässä oli ollut yli kolmekymmentä taloa maantien varrella. Hämeen läänin maanviljelysseuran rakennusmestari E. A. Talpo suunnitteli…

Avainsanat: , , ,

Helin, Henrik Reinhold
1898
Muutospiirustuksen aikaan tontilla oli ennestään vuonna 1832 rakennettu yksikerroksinen hirsistä salvottu empirerakennus ja kivinen ulkohuonerakennus. Rakennuksen pääty oli Birger Jaarlin kadulle ja pitkä sivu Läntiselle Linnankadulle (nyk.…

Avainsanat: , , , , ,

Paananen, Vellamo
Martti Satamon talo Keiteleellä 7.8.1956. Satamo oli suojeluskunnan paikallispäällikkö. Taustalla suojeluskuntatalo. Suojeluskunnan päällikön talo oikealla. Vasemmalla suojeluskunnan parakki, jossa kauppias Hannes Tenhu aloitti kauppiaana…

Avainsanat: , , ,

Seppälän tilan vanha päärakennus on peräisin 1800-luvulta. Tarkka rakennusajankohta on tuntematon. Rakennus on muutettu nykyiseen pohjakaavaan 1910-20 -luvuilla ja samalla on rakennettu avokuisti. Kuva Veikko Tabell.

Avainsanat: , ,

Kosunen, Liisa
Seppälä. Keitele, Vuonamo. Päärakennus.

Avainsanat: , , ,

Kosunen, Liisa
Seppälä. Keitele, Vuonamo. Päärakennus. 1910-20- luvuilla rakennettiin taloon avokuisti.

Avainsanat: , , ,

Kosunen, Liisa
Seppälä. Keitele, Vuonamo. Sukutila vuodesta 1698 ja myös kantatila. Päärakennus ajoittuu 1800-luvulle. Tarkka rakentamisvuosi on tuntematon. 1910-20- luvuilla rakennettiin taloon avokuisti.

Avainsanat: , , ,

Helin, Henrik Reinhold
1902
Arkkitehti Henrik Reinhold Helin piirsi Hämeenlinnaan noin 20 rakennusta yksin tai työryhmässä. Neljää lukuun ottamatta ne kaikki on purettu. Yksi Helinin säilyneistä rakennuksista on oluttehtailija Schmausserin kivinen yksityishuvila, jonka Helin…

Avainsanat: , ,

Avainsanat: , ,

Helenius, August
1900
Entisen Kariston talon vieressä, Raatihuoneenkadun alkupäässä on lehtori J. E. Sargrenin rakennuttama asuintalo. Lehtori Sargren oli merkittävä henkilö Hämeenlinnassa sekä koulutoimen että kunnalliselämän piirissä. Rakennus oli jo valmistuttuaan…

Avainsanat: , , , , ,

Kosunen, Liisa
Saari. Keitele, Vuonamo. Saaren tila lohkottiin Suonsaaren tilasta. Päärakennus ajoittuu 1800-luvun loppupuolelle.

Avainsanat: , , , ,

Kosunen, Liisa
Rytkölänmäki. Keitele, Sulkavanjärvi. Päärakennus ajoittuu noin 1870-luvulle.

Avainsanat: , , ,

Kosunen, Liisa
Riskaa. Keitele, Vuonamo. Päärakennuksen nuorempi osa on 1920-luvulta.

Avainsanat: , , ,

Kosunen, Liisa
Repola. Keitele, Vuonamo. Asuinrakennus ajoittuu 1900-luvun alkuun. Ns. kamaripääty lisätty 1925.

Avainsanat: , , ,

Kosunen, Liisa
Räsälä. Keitele, Hamula. Päärakennus rakennettu ainakin kahdessa vaiheessa. Kamaripäädyn ikää ei varmuudella tiedetä, mutta sen arvellaan ajoittuvan 1800-luvun puolelle.

Avainsanat: , , ,

Kosunen, Liisa
Räisälä. Keitele, Hamula. Päärakennus on rakennettu 1917. Siinä toimi Hamulan kylän yksityiskauppa.

Avainsanat: , , ,

Paananen, Vellamo
Pykäläselkä Tossavanlahdessa 1967. Kuvaaja ei tiedossa.

Avainsanat: , , ,

Paananen, Vellamo
Kerrostalo Puustelli.

Avainsanat: , ,

Kosunen, Liisa
Pohjoismäki. Keitele, Hamula. Päärakennus ajoittuu 1910-luvulle.

Avainsanat: , , ,

Kosunen, Liisa
Pikko. Keitele, Hamula. Mäkitupalaisasuinpaikka, jonka rakennusryhmään kuuluvat päärakennus, luonnonkivistä muurattu navetta vuodelta 1951, aittarakennus ja verkkomökki.

Avainsanat: , , ,

Kuva vuodelta 1924. Pajulahti-nimisen talon rappusilla vasemmalla seisaaltaan: Martta Pietikäinen ja Antti Pietikäinen. Istumassa Vaimo Henrikka ja sylissä Tauno, Eemil ja Kalle sekä tuntematon tyttö.

Avainsanat: ,

Kuva vuodelta 1925. Pajulahti-nimisen talon seinustalla vasemmalla ensimmäisenä: Antti Pietikäinen, seuraavina poika Kalle ja puoliso Henriikka. Keskellä edessä: tytär Hilja.

Avainsanat: ,

Kosunen, Liisa
Peltoaho. Keitele, Vuonamo. Vanha päärakennus valmistui 1800-luvulla, tarkkaa ikää ei tiedetä.

Avainsanat: , , ,

Kosunen, Liisa
Pekkala. Keitele, Sulkavanjärvi. Kaksikerroksinen päärakennus on rakennettu vuonna 1890.

Avainsanat: , , ,

Kosunen, Liisa
Pekkala. Keitele, Sulkavanjärvi. Tila on kantatila, joka on ollut Saastamoisen suvun hallussa vuodesta 1735. Kaksikerroksinen päärakennus on rakennettu vuonna 1890.

Avainsanat: , , ,

Kosunen, Liisa
Pasala. Keitele, Tossavanlahti. Tila on ns. kantatila. Päärakennus on rakennettu 1903. Tila on ollut Svante Saastamoinen suvun hallussa 1800-luvulta.

Avainsanat: , , ,

Kosunen, Liisa
Pasala. Keitele, Hamula. Hamulan kylän vanhimpia tiloja. Tilan nimenä Finni 1700, 1705. Ison vihan jälkeen talon nimeksi vakiintui Pasala. 1880-luvulta talo tuli tunnetuksi majatalona. Päärakennus on toiminut Hamulan kylän keskeisenä rakennuksena.…

Avainsanat: , , ,

1875
Nykyään Palanderin talona tunnetun rakennuksen rakennutti vuonna 1861 tarkka-ampujapataljoonan kapteeni Anselm Grahn. Grahn muutti pian kuitenkin perheineen pois Hämeenlinnasta ja myi talon vuonna 1873 lehtori Magnus Gaddille, jonka aikana…

Avainsanat: , , , ,

1930-luku
Arkkitehti Väinö Vähäkallion suunnittelema asunto-osakeyhtiö Paavonkulma oli valmistuessaan vuonna 1929 Hämeenlinnan suurin rakennushanke ja korkein talo viisine kerroksineen. Rakennuksessa oli myös kaupungin ensimmäiset hissit. Tohtori Ensio…

Avainsanat: , , , ,

1930-luku
Arkkitehti Väinö Vähäkallion suunnittelema Paavonkulman punatiilinen rakennus valmistui vuonna 1929 Palokunnankadun ja Rauhankadun kulmaukseen. Kulmarakennuksessa on liikekerroksen lisäksi neljä asuinkerrosta. Rauhankadun puolella on tornimainen…

Avainsanat: , , , ,

Tiihonen, Paavo

Avainsanat: , , , , ,

Paananen, Vellamo
Kirkonkylässä rakennetaan. Tässä työnjohtaja Ilmari Saastamoisen talorakennus kirkonkylässä. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 8.6.1972.

Avainsanat: , , ,

 
Koneluettavat metatiedot: