Aineistot (yhteensä 57)

  • Aihe on tarkasti "hautausmaat"

Seppelaanlaskukuva on otettu Pukkilan sankarihaudan muistomerkillä. Airuina ovat Asko Saloranta (vas.) ja Tapio Santala. Pukkilan sankarihautausmaan ovat suunnitelleet arkkitehdit Aino Ericsson ja Reino Koivula. Hyvinkään Graniittiveistämön urakoima…

Kuvat kertovat Pukkilan Sotaveteraanien kunniakäynneistä sankarihautausmaalla muun muassa itsenäisyyspäivänä ja kaatuneitten muistopäivänä. Jouluaattona sankarivainajien hautapaasille on sytytetty kynttilät.
Ensimmäinen kuva on otettu vuonna 1987…

Pukkilan suojeluskunnan pöytäkirjanote, joka koskee "vapaussodassa kaatuneen Jalmari Kaitokankaan ja Virossa kaatuneen Yrjö Knuuttilan haudalle pystytettävän sankaripatsaan paljastusjuhlaa". Juhla pidettiin toukokuussa 1921. Hautausmaalla vuonna 1928…

Pukkilassa järjestettyjä sankarihautajaisia. Kuvattu toisen maailmansodan aikana.

Alikersantti Mauri Hyrylä oli ensimmäinen pukkilalainen sankarivainaja. Hän kaatui Muolaassa joulukuussa 1939. Hänet löydettiin ja haudattiin vasta jatkosodan aikana.

Ensimmäisessä kuvassa ovat Pekka Rousi (oik.) ja Eino Nurminen (2.…

Alikersantti Aarne Nurmisen (1916-1940) sankarihautajaiset.
Ensimmäisessä kuvassa ovat Lauri Nurminen (vas.), Eino Nurminen, Selma Nurminen, Tyyne Greijula, Suoma Vainio ja Väinö Nurminen.

Emil Nuuttilan hautajaiset Knuutilan talossa. Arkun ympärille on laitettu kuusenhavuja, kenties henkien torjumiseksi? Kuva on otettu 1930-luvulla.

Ensimmäisessä kuvassa on oikealla Reino Nuuttila ja Alli Nuuttila (3. oik., musta hattu).…

Taustalla näkyy Pukkilan vanha ruumishuone. Kuvasta on tunnistettu vaatturi Heikki Lampinen (vas.) ja Avilla Lampinen. Kuva on otettu n. 1940- ja 1950-lukujen taitteessa.

2009, 2012, 2016
Nousiaisten kirkon hautausmaan punagraniittinen sankaripatsas on vehmaalaisen Jussi Vikaisen veistämä vuodelta 1951.

2012, 2016 (kaksi kuvaa)
Nousiaisten Pyhän Henrikin kirkko uudelta hautausmaa-alueelta päin.

2009, 2016 (kolme kuvaa)
Muistolehto sisältyy seurakunnan hautausmaan laajennusosaan, joka valmistui vuoden 2010 lopussa, käyttöönottojuhla oli 29.5.2011. Laajennusosassa on 432 arkkuhautaa, 630 uurnahautaa sekä muistolehto ja sirottelualue sekä hiljentymisalue.…

2016
Nousiaisten kirkon kellotapuli on rakennettu v. 1759 - 1760. Punamultainen tapuli maalattiin valkoiseksi vuonna 1892.
(Nousiaisten srk)

2017
Raision hautausmaalla oleva professori Juhana Bilmarkin hautamuistomerkki on maamme ensimmäinen julkisilla varoilla hankittu. Muistomerkin pystytti Turun yliopisto vuonna 1803. Sen on suunnitellut italialaissyntyinen arkkitehti Charles Bassi, joka…

2001
Hintsan kartano oli kauppias Matts Cavenin omistuksessa vuodesta 1797 vuoteen 1831. Hän rakennutti tilan nykyisen päärakennuksen vuonna 1827. Perimätiedon mukaan uusklassilliseen tyyliin rakennettu päärakennus on C.L. Engelin suunnittelema. Caven…

Kuvanveistäjä Jyrki Sailon harmaasta graniitista tekemä ratsastavaa sotilasta rukousasennossa esittävä sankarimuistomerkki kiinnitettiin sankarihauta-alueelle Raision kirkon ulkoseinään vuonna 1949. Talvi- ja jatkosodissa kaatui yhteensä 63…

Avainsanat:

Raision karjalaisten yhteistoiminta alkoi kirkkomaalle vuonna 1956 pystytetystä Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkistä. Se merkitsi alkusysäystä oman karjalaisseuran Raision Karjalaiset ry:n perustamiseen Raisioon, joka toteutui vuonna 1959.

1992
Koljolan kylää Nousiaisten hautausmaalta kuvattuna. Keskellä näkyy Kalliopohjan rakennus sekä Kirkonkosken myllyrakennus.

Haudattu Vehmaan kirkon hautausmaalle

Avainsanat:

1952
Ilmestynyt lehdessä Kotiseutu 1952, s. 161-164.

Lapinlahden sankarihautausmaalla oli ensin puuristit. Talvisotaan osallistui Lapinlahdelta noin 640 miestä, heistä 102 kaatui.

Aineiston luovuttaja: Tuula Pitkänen

Lapinlahden sankarihautausmaan puiset, valkoiset ristit vaihdettiin graniittisiin muistokiviin Arttu Halosen suunnitelmien mukaan vuonna 1946. Kuva otettu kyseisen vuoden jälkeen. Vasemmalla kuvanveistäjä Arttu Halosen sankaripatsas sotien 1918, 1939…

1931
Kajaanin seurakunnan ensimmäinen kirkko rakennettiin pian kaupungin perustamisen jälkeen, vuonna 1652. Tämän kirkon venäläiset polttivat 1716. Uusi kirkko rakennettiin entisen paikalle 1719, ja se oli käytössä vuoteen 1895 saakka, jolloin se…

1929
Artikkeli kertoo Sotkamon kahdelle hautausmaalle, vanhemmalle ja uudemmalle, haudattujen henkilöiden hautapaikoista sekä heidän taustoistaan.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 84, 90 ja 99 vuonna 1929. Kirjoittajana G. Enwald.

1926
Artikkelissa esitellään Kajaanissa Kajaaninjoen vierellä olevalle Kajaanin vanhalle hautausmaalle haudattuja henkilöitä ja heidän taustojaan.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 87, 88, 90, 93 ja 94 vuonna 1926. Kirjoittajana G.…

1930
Artikkelissa esitellään Hyrynsalmen kirkonkylän hautausmaahan haudattuja henkilöitä ja heidän taustojaan 1800- ja 1900-luvuilta.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numerossa 2B/1930. Kirjoittajana G. Enwald.

1928
Artikkelissa kerrotaan Paltamon kirkon historiaa ja luetellaan Paltamon hautausmaalle haudattuja henkilöitä ja heidän taustojaan. Alussa kerrotaan myös Paltamon kirkon historiasta.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 81 ja 82…

Keiteleen hautausmaan uudelleen kartoitusta ja mittausta. Vasemmalla Martti Saastamoinen, Matti Saastamoinen ja hortonomi Unto Uimonen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 19.7.1968.

Keiteleen uuden hautausmaan vihkijän rovasti A. A. Lindegrenin hauta, joka sijaitsee siunauskappelin vierellä. Hautausmaa vihittiin 26.10.1913. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 23.8.1968.

Keiteleen ortodoksinen hautausmaa. Veera Saastamoinen puhdistaa äitinsä hautaa. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 6.9.1968.

Kirkkopyhä Keiteleellä. Veteraanijärjestöjen, sotainvalidien ja Keiteleen Karjalaisten seppeleen viime sotien muistomerkille laskivat vasemmalta Eelis Tirkkonen, Viktor Härkin, Arttu Laukkanen ja Eino Savolainen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa…

Joakim Nousiaisen sukuhauta Keiteleen uudella hautausmaalla.

Hiekan hautausmaalla. Maija Paananen, Helga Tabell, Wellamo Paananen. Valokuva Veikko Tabell 5.6.1994.

Keiteleen hautausmaalla hautausmaapäivät. Kellonsoittaja-haudankaivaja-suntio Matti Nuutinen perheineen viimeistelemässä kukka-asetelmia. Edessä emäntä Katri Nuutinen ja takana tytöt Anna-Maija, Seija ja Ella (yksi puuttuu kuvasta). Pielaveden ja…

1931
Kustaa Viljami Elovaara toimi Rengon seurakunnan kirkkoherrana vuosina 1929–1946. Hän laati vuonna 1931 numerojärjestyksessä etenevän luettelon seurakuntansa hautausmaan muistomerkeistä ja niissä olevista muistolauseista. "Kunnioitus menneitä polvia…

1914
Janakkalan kivikirkko vihittiin käyttöön vuonna 1520. Kirkon rakennuttajana pidetään aatelismies Aake Tottia. Kirkon kunnostus- ja rakennustöissä hyödynnettiin paikallisten työpanosta ja materiaaleja. Toimenpiteet saattoivatkin lykkääntyä, mikäli…
 
Koneluettavat metatiedot: