Yhdistelmä kahdesta kuvasta. Samat kuvat julkaistu Karjalan Maa -lehdessä 10.2.1974. Tässä yhteydessä kuvaajaksi mainittiin Joensuussa toiminut eläinlääkäri.]]> Pyhäselkä]]> Höytiäinen]]> järvenlasku]]> kanavat]]> Höytiäisen järvenlasku oli aikanaan pienimuotoinen katastrofi. Pyhäselkään alettiin kaivaa kanavaa vuonna 1854. Tarkoituksena oli saada lisää viljelysmaata, mutta vuonna 1859 hiekkamaalle kaivettu pato alkoi vuotaa. Ensimmäisen päivän aikana järven pinta laski 20 senttimetriä, mutta huima lopputulos oli yli 9 metriä. Valloilleen päässyt vesi vei mukanaan tukun rakennuksia ja katkoi puita.

Oheinen kuvapari (tässä nämä kaksi kuvaa yhdistetty kuvankäsittelyllä) on julkaistu Karjalan Maa -lehdessä vuonna 1977. Kuva on yhdistetty Höytiäisen järvenlaskuun. Asiaa vastaan puhuu kuitenkin useampikin seikka.

Historioitsija Terho Könönen huomautti, ettei maasto sovi Höytiäisen kanavasuuhun, sillä vasta lasku on kaivertanut kanavan jyrkät muodot ja Puntarinkosken kalliot esiin. Kuvat ovat lisäksi epäilyttävän hyvälaatuisia. Puissa ei myöskään ole lehtiä, vaikka Höytiäinen purkautui elokuun alussa ja voimakkain virtaus oli jo ohi 18.8.1859.

]]> Johannes Laine]]> Pyhäselkä]]> Höytiäinen]]> järvenlasku]]> kanavat]]> Höytiäisen järvenlasku oli aikanaan pienimuotoinen katastrofi. Pyhäselkään alettiin kaivaa kanavaa vuonna 1854. Tarkoituksena oli saada lisää viljelysmaata. Hiekkamaalle kaivettu pato alkoi ensin vuotaa pikkuhiljaa. Ensimmäisen päivän aikana järven pinta laski 20 senttimetriä mutta huima lopputulos oli yli 9 metriä. Valloilleen päässyt vesi vei mukanaan tukun rakennuksia ja katkoi puita.]]> fi]]> Johannes Laine]]> Pyhäselkä]]> Höytiäinen]]> järvenlasku]]> kanavat]]> Höytiäisen järvenlasku oli aikanaan pienimuotoinen katastrofi. Pyhäselkään alettiin kaivaa kanavaa vuonna 1854. Tarkoituksena oli saada lisää viljelysmaata. Hiekkamaalle kaivettu pato alkoi ensin vuotaa pikkuhiljaa. Ensimmäisen päivän aikana järven pinta laski 20 senttimetriä mutta huima lopputulos oli yli 9 metriä. Valloilleen päässyt vesi vei mukanaan tukun rakennuksia ja katkoi puita.]]> fi]]> Laine, Johannes (valokuvaaja)]]> Kontiolahti]]> Höytiäinen]]> Pyhäselkä]]> järvenlasku]]> kanavat]]> Höytiäisen järvenlasku oli aikanaan pienimuotoinen katastrofi. Pyhäselkään alettiin kaivaa kanavaa vuonna 1854. Tarkoituksena oli saada lisää viljelysmaata ja niin kyllä saatiinkin, totta vie. Syksyllä 1859 hiekkamaalle kaivettu pato alkoi vuotaa. Ensimmäisen päivän aikana järven pinta laski 20 senttimetriä mutta huima lopputulos oli yli 9 metriä. Valloilleen päässyt vesi vei mukanaan tukun rakennuksia ja katkoi puita.]]> Höytiäisen lasku-uomasta likellä Joensuuta. Valokuvannut Johannes Laine.]]> fi]]> Laine, Johannes (valokuvaaja)]]> Kontiolahti]]> Höytiäinen]]> Pyhäselkä]]> järvenlasku]]> kanavat]]> Höytiäisen järvenlasku oli aikanaan pienimuotoinen katastrofi. Pyhäselkään alettiin kaivaa kanavaa vuonna 1854. Tarkoituksena oli saada lisää viljelysmaata ja niin kyllä saatiinkin, totta vie. Syksyllä 1859 hiekkamaalle kaivettu pato alkoi vuotaa. Ensimmäisen päivän aikana järven pinta laski 20 senttimetriä mutta huima lopputulos oli yli 9 metriä. Valloilleen päässyt vesi vei mukanaan tukun rakennuksia ja katkoi puita.]]> Höytiäiseltä 1890. Valok. Johannes Laine.]]> Valokuvat - Pohjois-Karjala]]> fi]]> Eno]]> postikortit]]> maisema]]> kanavat]]> Berndt Höök. Kanavan rakentaminen aloitettiin kesäkuussa 1876 ja se avattiin heinäkuussa 1879. Kanavauoma erotettiin koskista noin 2,5 kilometriä pitkällä maapenkereellä ja kanavan sulut tehtiin kivestä. Kaltimon kanava oli Pielisjoen kanavoinnin suurin yksittäinen työkohde, työmaalla työskenteli yli 400 miestä.]]> Pohjois-Karjalan Kirjapaino-Osakeyhtiö]]> fi]]> sv]]> Joensuu]]> postikortit]]> sillat]]> kanavat]]> uitto]]> Knacstedt & Näther, Hamburg]]> fi]]> Joensuu]]> postikortit]]> sillat]]> kanavat]]> uitto]]> Knacstedt & Näther, Hamburg]]> fi]]>