Torpinkylän kansakoulussa n. vuonna 1923 otettu luokkakuva. Kuvasta on tunnistettu takarivissä vasemmalla istuva Suoma Peltonen (Hyrylä). Opettaja lienee Mandi Salmi.
Käsityötunnista otettu kuva näyttäisi olevan samalta päivältä. Kuvasta on…
Vuonna 1934 Pukkilan Kirkonkylän kansakoulussa otetussa kuvassa ovat Urho Honkanen (eturivi vas.), Keijo Aavikko, Saimi Peltonen, Maija Majakallio, Jukka Sipiläinen, Urho Marttila, Armas Peltonen, Martti Heinonen, Lea Saari. Meeri Rantanen, Hellä…
Lukukirja lapsille opastaa lukemisen ja kirjoittamisen alkeisiin aiheinaan luonto, uskonto ja isänmaa. Yksi keskeinen teema on ajalle tyypillisesti vanhempien kunnioittaminen. 1800- ja 1900-luvun vaihteen kasvatusaatteet tähdensivät, että lapsen…
Pukarassa sijaitseva Saunaluoman kansakoulu rakentamisvaiheessa (2_14 Honkajoki, Pukarankylä). Kuvaan kirjoitettu vuosiluku 1935, jolloin koulu myös aloitti toimintansa. Koulukäytössä vuoteen 1969. Rakennusurakoitsijana Julius Wartti Karvian…
Ivalojokivarren asukkailla ei ollut joutoaikaa. Joutessaan he rakensivat veneitä, rekiä ja saaveja. Tuotteet myytiin Norjaan, mutta ne piti jättää keskentekoisiksi, joilloin niistä ei tarvinnut maksaa tullimaksua. Myös karvakenkiä myytiin.
Kanteleen kansakoulun pitkäaikaisina opettajina toimivat Tellervo Tenhola (o.s. Vuorela) (vuosina 1921-1962), Lauri Tenhola (vuosina 1927-1962) sekä alakansakoulun opettaja Rauha Vikström (vuosina 1921-1956).
Ensimmäinen kuva on luultavasti otettu 1920-luvulla.
Toisessa koulukuvassa eturivissä ovat Veikko Salmi (vas.), Reino Nieminen, Margit Sipilä (Clewer), Antti Sopu, Yrjö Siltala, Erkki Rousi, Veikko Laakso, Urpo Olak, Olavi Nikula ja Leo (Jussi)…
Uuno Kallion poikien hiihtomerkin suorituskortti vuodelta 1937. Kortin on allekirjoittanut Kanteleen kansakoulun opettaja Lauri Tenhola. Hiihtokilometrejä kertyi yhteensä 70.
Knut Lögforsin (suomennettu Alanko) (1885-1964) tutkintotodistus vuodelta 1899.
Karttaan on merkitty Kanteleella kyläseppänä toimineen Alangon kotitalon sijainti.
Kirkonkylän uusi koulu otettiin käyttöön tammikuussa 1951, joten kuva on otettu 1950-luvulla. Kuvassa lapset ovat koulun takapihalla. Taustalla näkyy halkoliiteri.
Edessä ovat Tuulikki Nikkanen (vas.), Anja Kuusimurto, Ulla Piirola, Leena Bäckman,…
Alarivi vasemmalta: Salme Kokkonen, Helena Toppinen, Tarja Rytkönen, Helena Rytkönen, Helena Kokkonen, Aino Nousiainen, Anja Mähönen, Arja Rytkönen, Pirjo Mäkäräinen
Vuoden 1872 toukokuussa myönsi Suomen valtio Kajaanin kaupungin ensimmäiselle kansakoululle 1 000 markan vuotuisen valtionavun. Saman vuoden kesäkuussa vahvistettiin ohjesääntö kaupungin ensimmäiselle kansakoululle. Kansakoulua varten kaupunki osti…
Kansakoululaitoksen isä Uno Cygnaeus esitti ajatuksen kansakouluista. Niiden tarkoituksena oli kehittää ruumillisia ja henkisiä taitoja ja antaa tasapuolisesti kaikkia elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja myös tytöille.
Keski-Suomi-lehdessä 12.6.1875 nimimerkillä Wilja julkaistu Minna Canthin laatima lehtikirjoitus otsikolla "Jyväskylästä".Aiheina kirjoituksessa kansakoulun opettajien ja Kansanvalistusseuran kokoukset ja niiden yhteydessä järjestetyt konsertit;…
Päijänne-lehdessä 5.3.1878 ilmestynyt nimetön lehtikirjoitus otsikolla "Karkea työ ja oppi" kritisoi kansakoulujen vastustamista, todennäköisesti Minna Canthin laatima (ks. Kannila, Helle (1967): Minna Canthin kirjallinen tuotanto).
Lammin kirkonkylän ensimmäinen kansakoulurakennus rakennettiin vuonna 1873 vuotta aiemmin valmistuneen pitäjäntuvan yhteyteen. Koulu sijaitsi Iso-Lukkarin tilan mailla Lammin kirkkoa vastapäätä, maantien toisella puolella. Kansakoulun ensimmäiseksi…
Lammin kirkonkylän ensimmäinen kansakoulu rakennettiin vuonna 1873 pitäjäntuvan yhteyteen vastapäätä Lammin keskiaikaista kirkkoa. Seuraavana vuonna aloitti toimintansa myös tyttökansakoulu, aluksi Kaitalan Mäkelässä, myöhemmin kirkonkylässä…
Saaristen koulu eli Vanha koulu on Hämeenlinnan vanhin varsinainen kansakoulurakennus. Rakennuspäätös tehtiin vuonna 1880 ja koululle varattiin kaupungin omistama tontti Saaristenkadun varrelta. Samalla ostettiin viereinen, seppä Lindströmille…
Hämeenlinnan kaupungin ensimmäinen varsinainen kansakoulurakennus valmistui Saaristenkadun ja Lukiokadun kulmaan vuonna 1881. Kun koulu tarvitsi pian lisää tilaa, viereisellä tontilla sijainnut Florinin talo purettiin ja koululle tehtiin…
Hauhon ensimmäinen kansakoulu perustettiin Alvettulan kylään vuonna 1871. Koulu toimi maanviljelijä Heikki Tapolalta vuokratuissa tiloissa, kunnes vuonna 1875 kansakoulu siirrettiin Hauhon kirkonkylään. Alvettulaan perustettiin kuitenkin uudestaan…
Hauhon ensimmäinen kansakoulu perustettiin Alvettulan kylään vuonna 1871. Pari vuotta myöhemmin koulu päätettiin kuitenkin siirtää kirkonkylään. Kirkonkylän koululle saatiin pitkien pohdintojen jälkeen ostettua tontti senaattori A. Nykoppilta…
Hämeenlinnan kansakoulujen kolmas toimintakertomus käsittelee kaupungin kansakoululaitoksen tilaa kymmenvuotisjaksolla 1892-1902. Hämeenlinnan kansakoulujen tarkastaja, lyseon lehtori A. E. Favén kuvaa kulunutta jaksoa verrattain onnelliseksi.…
Hämeenlinnan kansakoulujen toisen seitsenvuotiskauden toimintakertomus ilmestyi kevätlukukauden 1892 päätteeksi. Suuri muutos kuluneella kaudella oli yhden luokan lisääminen alakoulun puolelle, minkä jälkeen sekä ala- että yläkoulu olivat…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
