Caween, Alfred]]> rakennuspiirustus]]> rakennukset]]> koulurakennukset]]> uudisrakentaminen]]> koulut]]> kansakoulut]]> käymälät]]> Saaristen koulu]]> Vanha kansakoulu]]> Vanha koulu]]> arkkitehtuuri]]> uusrenessanssi]]> nikkarityyli]]> Hämeenlinna]]> Saaristenkatu 15]]> Lukiokatu 27]]> 1880-luku]]> Caween Alfred]]> Wathin H.]]> Uusi koulurakennus kävi kuitenkin pian pieneksi. Viereisellä tontilla oleva raatihuoneenakin toiminut Florinin talo purettiin ja koululle tehtiin yksikerroksinen lisärakennus, joka sovitettiin koulun julkisivuun. Vuonna 1884 valmistuneeseen uuteen rakennukseen, joka myös oli Caweenin käsialaa, sijoitettiin viisi luokkaa, voimistelusali ja työväen lukusali. Molempien koulurakennusten julkisivu on nikkarityylinen.
Vuonna 1887 kouluun oli "sisäänkirjoitettu" 320 oppilasta. Siinä toimi aluksi alempi kansakoulu ja ylempi poika- ja tyttökoulu.]]> Hämeenlinnan kauppunginkirjasto]]> sv]]> Elo, Hugo I.]]> rakennuspiirustus]]> rakennukset]]> koulurakennukset]]> koulut]]> kansakoulut]]> asunnot]]> opettajat]]> piharakennukset]]> saunat]]> käymälät]]> kirjastot]]> kirjastorakennukset]]> Rengon kunnankirjasto]]> Hämeenlinna]]> Renko]]> Uusikylä]]> Haapamäki]]> 1880-luku]]> Yleisen oppivelvollisuuden myötä 1920-luvulla koulu tarvitsi lisää tilaa alakoulua varten. Haapamäen koulun tontille rakennettiin toinenkin koulurakennus, johon sijoitettiin myös yläkoulun veistosali ja alakoulunopettajan asunto. Koulu sai myös kolmannen opettajan. Digitoidussa rakennuspiirustuksessa näkyvät molemmat koulutalot, ulkohuone ja sauna, joten se lienee tältä ajalta.
Myös Rengon kunnankirjasto sijaitsi Haapamäen koululla vuosikymmenien ajan, senkin jälkeen, kun kansakoulu siirtyi vuonna 1954 Nevilän kouluun. Koulurakennus on tarjonnut eri aikoina tilat myös mm. kansalaiskoululle ja kansalaisopistolle sekä lasten kuvataidekoululle. Vuodesta 1999 savenvalaja Heli Valaja on pitänyt koululla keramiikkastudiotaan. Puolet talosta on edelleen Vanajaveden opiston käytössä. Renko-seura on käynyt neuvotteluja Hämeenlinnan kaupungin kanssa rakennuksen ostamisesta.]]> fi]]> Jung, Walter]]> rakennuspiirustus]]> ehdotukset]]> rakennukset]]> arkkitehtuuri]]> koulurakennukset]]> kansakoulut]]> 1909]]> Myllymäen kansakoulu]]> Hämeenlinna]]> Myllymäki]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> Jussila, August]]> rakennuspiirustus]]> pohjapiirustukset]]> rakennukset]]> koulurakennukset]]> koulut]]> kansakoulut]]> piharakennukset]]> käymälät]]> Hämeenlinna]]> Kalvola]]> Kutila]]> 1910-luku]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> Kulju, Heikki]]> Andersson, A.]]> Ingman, Aksel]]> Ledig, Konst. (ulkohuoneet)]]> fi]]> Lähdeniitty, Arimo]]> Varsinais-Suomi]]> Paimio]]> kouluhistoriikit]]> koulut]]> kansanopetus]]> kansakoulut]]> peruskoulun ala-aste]]> Paimion kaupunki ]]> fi]]> Laitinen, U. K.]]> rakennuspiirustus]]> lisärakentaminen]]> rakennukset]]> koulurakennukset]]> kansakoulut]]> Hämeenlinna]]> Renko]]> Ahoinen]]> 1930-luku]]> 1890-luku]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> Orimattilan Valokuvaamo]]> kansakoulut]]> Orimattila]]> koulurakennukset]]> 1970-luku]]> Orimattilan kaupunginkirjasto]]> fi]]> 38.52 LAH]]> kansakoulut]]> ohjesäännöt]]> ]]> Lahden kaupunki]]> fi]]> koulurakennukset]]> julkiset rakennukset]]> kansakoulut]]> koulut]]> Pukkila -- Kantele]]> Pukkilan kunnankirjasto]]> fi]]> koulut]]> kansakoulut]]> opettajat]]> kansakoulunopettajat]]> Pukkilan kunnankirjasto]]> fi]]> koulut]]> kansakoulut ]]> koululaiset]]> Pukkilan kunnankirjasto]]> fi]]> koulut]]> kansakoulut]]> koululaiset]]> Pukkilan kunnankirjasto]]> fi]]> kansakoulut]]> Koskunen]]> koulurakennukset]]> Orimattilan kaupunginkirjasto]]> fi]]> kansakoulut]]> Koskunen]]> 1940-luku]]> Orimattilan kaupunginkirjasto]]> fi]]> koulut]]> Niinikoski]]> Savikukko]]> kansakoulut]]> koulurakennukset]]> 1980-luku]]> Orimattilan kaupunginkirjasto]]> fi]]> Kokemäki]]> herätysliikkeet]]> Köyliö]]> seurakuntahistoriat]]> kansakoulut]]> Nakkila]]> Satakuntalainen osakunta]]> fi]]> Satakunta]]> kirjastot]]> kansakoulut]]> Huittinen -- Lauttakylä]]> Kiuruvesi]]> kunnantalot]]> kansakoulut]]>
Kuvattu Kiuruveden kamerakerhon diasarjaan "Kiuruveden kirkonkylän rakennusarkkitehtuuria vuodelta 1979". ]]> Kiuruveden kaupunki]]> fi]]> Uthusbyggnader för enkel skola = Ulkohuoneuksia, yksiopettajaisen koulun]]> rakennuspiirustus]]> pohjapiirustukset]]> rakennukset]]> koulurakennukset]]> koulut]]> kansakoulut]]> asunnot]]> opettajat]]> piharakennukset]]> käymälät]]> Hämeenlinna]]> Kalvola]]> Heinu]]> Rauhalahti]]> 1910-luku]]> Heinuun luvattiin kansakoulu vuoden 1904 piirijakopäätöksessä, mutta hanke ei vieläkään toteutunut. Vuonna 1911 professori Aspelin-Haapkylä otti kouluasian uudelleen esille ja lahjoitti nyt kunnalle koulutontin, rakennutti sinne talon ja varusti koulun kaikilla tarpeellisilla kalusteilla. Koulurakennukseen tuli luokka, veistosali ja opettajan asunto. Tontille rakennettiin myös ulkorakennus ja sauna. Heinun uusi kansakoulu aloitti toimintansa syksyllä 1912. Oppilaita oli aluksi noin 30. Koulun ensimmäiseksi opettajaksi valittiin Justiina (Ina) Torkko, joka opettikin koulussa seuraavat 15 vuotta. Vuodesta 1913 lähtien koululaiset saivat myös lämmintä ruokaa koulupäivän aikana, kun kylän ompeluseura perusti Heinun koulukeittolayhdistyksen.
Syyskuussa 1929 Heinun koulurakennuksessa syttyi tulipalo ja koko rakennus paloi maan tasalle. Myös lähes koko irtaimisto tuhoutui. Sauna ja ulkorakennus kuitenkin säästyivät. Uutta koulutaloa ryhdyttiin heti rakentamaan entiselle kivijalalle, ja uusi koulutalo valmistui seuraavana vuonna. Rakennuksessa tehtiin vielä laaja peruskorjaus vuonna 1965, jolloin asennettiin mm. keskuslämmitys. Peruskoulujärjestelmään siirryttäessä 1976 Heinun koulu lopetettiin. Koulu on myöhemmin ollut mm. Kiinan suurlähetystön kesänviettopaikkana.]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> sv]]> fi]]>