Kolttien tullessa Sevettijärvelle siellä ei ollut juuri mitään, eivätkä he tienneet minkälaiseen paikkaan heitä oltiin kuljettamassa. Sevettijärvellä oli kuitenkin hyvät mahdollisuudet kalastukseen ja poronhoitoon. Kuljetukset tehtiin autoilla…
Kolttasaamelaiset asutettiin Sevettijärvelle 1940-luvun lopulla. Heille rakennettiin sinne pienehköt asunnot. Myöhemmin rakennettin koulu. Elintarvikkeet kuljetettiin muualta, niitä saattoi hankkia myös Norjan puolelta Näätämöstä.
Lohenpyynti on ollut hyvin tärkeä elinkeino Petsamossa. Kolttasaamelaisilla oli yksinoikeus pyytää lohta Petsamovuonossa. Vanhin pyyntimuoto oli harvalla eli suurisilmäisella verkolla pyynti. Harvallapyynti muistutti pesäpyyntiä ja siitä on…
Sisarukset Elina ja Elsa musitelevat koulunkäyntiä ja asuntolaelämää Salmijärvellä. Vaikka kuri oli melko kova, on kouluajoista kuitenkin jäänyt hyvät muistot. Koulukäyntiin sisältyi askartelua ja leikkejä. Lisäksi oppilaat keräsivät marjoja ja…
Haastateltavan lapsuudessa Akkajärvellä elettiin luontaistaloudessa, elinkeinoina olivat kalastus, poronhoito ja metsästys. Ympärillä olevissa vesistöissä oli runsaasti isokokoista kalaa. Kalastusta harjoitettiin kestävän kehityksen periaatteen…
Petsamossa kolttasaamelaisten sukujen hallintoalueet jakaantuivat seitsemän suvun: Feodoroffin, Fofanoffin, Gauriloffin, Kiprianoffin, Mosnikoffin, Semenoffin ja Sverloffin sukujen kesken. Jokaisella suvulla oli omat määritellyt asuin-, kalastus-,…
Kolttasaamelaiset asutettiin sodan jälkeen Virtaniemen ja Rajajoosepin väliseen kolmioon. Väliaikaisissa kotoksissa asuttiin siihen saakka kunnes heidät pakkosiirrettiin Sevettijärvelle.
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa