Pohjois-Karjala]]> Lieksa]]> koulut]]> Peltolan koulu]]> konsertit]]> käsiohjelmat]]> fi]]> Pohjois-Karjala]]> Lieksa]]> koulut]]> Peltolan koulu]]> konsertit]]> käsiohjelmat]]> Kalevala]]> Lieksan Nuorisopuhallinorkesteri]]> Lieksa-Pielisjärvi seura]]> fi]]> Pohjois-Karjala]]> musiikki]]> konsertit]]> pianistit]]> Mäkinen, Väinö]]>
Väinö Mäkinen oli Sortavalan Myllykylän opettajan ja tehtailijan Eero Mäkisen poika.]]>
fi]]>
Pohjois-Karjala]]> Lieksa]]> Rantala]]> käsiohjelmat]]> konsertit]]> fi]]> Joensuu]]> konsertit]]> musiikki]]> kuorot]]> Joensuun mieslaulajat]]> Joensuun Mieskuoro sai alkunsa vuonna 1908 perustetun Joensuun Musiikkiyhdistyksen suojissa. Nykyinen Joensuun Mieslaulajat ry. laskee perustamisajankohdakseen vuoden 1911, jolloin Musiikkiyhdistyksen kuoro alkoi pitää säännöllisiä harjoituksiaan. Kuoron toiminta on jatkunut eri syistä katkonaisena, mutta se on aina herätelty uudelleen henkiin.]]> fi]]> Paananen, Vellamo]]> Keitele]]> valokuvat]]> konsertit]]> kirkot]]> 1970-luku]]> Paananen, Wellamo]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]> Joensuu]]> konsertit]]> musiikki]]> käsiohjelmat]]> Westerlind, A. E.]]> Seurahuone sijaitsi Kauppa- ja Suvantokadun kulmassa. Se oli kaupunkilaisten kohtaamispaikka. Siellä järjestettiin ohjelmallisia iltahuveja ja konsertteja. Ravintolaa emännöi vuosia kaupungin kulttuurielämän alullepanija ja ylläpitäjä Andrietta (tai Andriette, Henrietta) Svärd. Kaupunkilaiset kutsuivat häntä nimellä Neissyt; samoin Seurahuoneesta puhuttiin "neissyenä". Tämä lempi- tai pilkkanimi saattoi viitata myös bordellitoimintaan,  jota Seurahuoneella mahdollisesti harrastettiin. Andrietta esiintyi itsekin mielellään Iltahuvien näytelmissä, usein miesten roolissa. Tästäkin syystä hän oli kaupungissa keskustelua herättävä värikäs hahmo.]]> fi]]> Joensuu]]> konsertit]]> musiikki]]> käsiohjelmat]]> Kuula, Alma]]> Alma Johanna Silventoinen (5.2.1884 – 8.10.1941), myöhemmin Kuula, oli suosittu konsertti- ja oratoriolaulaja. Toivo Kuulan yksinlaulujen ohella hän tuli tunnetuksi aikansa modernin suomalaisen laulutaiteen esittäjänä. Kotimaisten opintojensa lisäksi Kuula opiskeli musiikkia mm. Milanossa (1908–09) ja Pariisissa (1909–10). Ensikonserttinsa hän piti vuonna 1911. Kotimaisten konserttien lisäksi Kuula esiintyi ulkomailla: Unkarissa, Italiassa, Baltian maissa, Saksassa ja Pohjoismaissa. Puoliso, säveltäjä Toivo Kuula kuoli traagisesti 1918, jonka jälkeen Alma Kuula teki kaikkensa, että hänen edesmenneen miehensä musiikki jäisi elämään ja tulisi tunnetuksi.]]> konsertit]]> musiikki]]> Vehanen, Kosti]]> Antti, Aune]]> Kosti Vehanen (1887—1957) tuli tunnetuksi monien laulajien herkkänä ja taitavana säestäjänä. Yksi näistä oli Aune Antti (1901—1983).
]]>
fi]]>
Joensuu]]> konsertit]]> musiikki]]> käsiohjelmat]]> Holm, Bruno]]> Seurahuone sijaitsi Kauppa- ja Suvantokadun kulmassa. Se oli kaupunkilaisten kohtaamispaikka, jossa järjestettiin ohjelmallisia iltahuveja ja konsertteja. Ravintolaa emännöi vuosia kaupungin kulttuurielämän alullepanija ja ylläpitäjä Andrietta (tai Andriette, Henrietta) Svärd. Kaupunkilaiset kutsuivat häntä nimellä Neissyt; samoin Seurahuoneesta puhuttiin "neissyenä". Tämä lempi- tai pilkkanimi saattoi viitata myös bordellitoimintaan, jota Seurahuoneella mahdollisesti harrastettiin. Andrietta esiintyi itsekin mielellään Iltahuvien näytelmissä, usein miesten roolissa. Tästäkin syystä hän oli kaupungissa keskustelua herättävä värikäs hahmo.]]> fi]]> Joensuu]]> konsertit]]> musiikki]]> käsiohjelmat]]> Göta Blombergin konserttiin. Säestää Pentti Koskimies.]]> fi]]> käsiohjelmat]]> konsertit]]> Haitto]]> Heimo]]> Heimo Haitto (1925 Viipuri — 1999 Marbella) antoi ensikonserttinsa 13-vuotiaana Helsingin kaupunginorkesterin kanssa. Samana vuonna hän voitti kansainvälisen viulukilpailun Lontoossa. Ennen talvisodan alkamista kuvattiin Toivo Särkän ohjaama elokuva Pikku pelimanni, joka kertoi ihmelapsi Heimo Haiton tarinan. Heimo esitti itseään elokuvassa

Haitto avioitui sellotaiteilija Beverly Le Beckin kanssa ja muutti Hollywoodiin, jossa hän työskenteli elokuvamusiikin parissa. Hänestä tuli Yhdysvaltain kansalainen vuonna 1945. Saatuaan tarpeekseen elokuvamusiikista Haitto liittyi Los Angelesin filharmonikkoihin.

]]>
fi]]>
Joensuu]]> konsertit]]> musiikki]]> kuorot]]> J. L. Y:n sekakuoro]]> Varis, Onni]]> Sorasto, Untamo]]> Mielonen, Mikko]]> Onni Varis, tohtori Untamo Sorasto ja lehtori Mikko Mielonen.]]> fi]]> Joensuu]]> konsertit]]> musiikki]]> kuorot]]> Joensuun mieslaulajat]]> käsiohjelmat]]> Joensuun Mieskuoro sai alkunsa vuonna 1908 perustetun Joensuun Musiikkiyhdistyksen suojissa. Nykyinen Joensuun Mieslaulajat ry. laskee perustamisajankohdakseen vuoden 1911, jolloin Musiikkiyhdistyksen kuoro alkoi pitää säännöllisiä harjoituksiaan. Kuoron toiminta on jatkunut eri syistä katkonaisena, mutta se on aina herätelty uudelleen henkiin.

Vuoden 1957 konserttia johti Ilmari Harju.]]>
fi]]>
Joensuu]]> konsertit]]> musiikki]]> kuorot]]> Joensuun mieslaulajat]]> käsiohjelmat]]> Joensuun Mieskuoro sai alkunsa vuonna 1908 perustetun Joensuun Musiikkiyhdistyksen suojissa. Kuoron toiminta on jatkunut eri syistä katkonaisena, mutta se on aina herätelty uudelleen henkiin. Nykyinen Joensuun Mieslaulajat ry. laskee perustamisajankohdakseen vuoden 1911, jolloin Musiikkiyhdistyksen kuoro alkoi pitää säännöllisiä harjoituksiaan.

Vuoden 1957 konserttia johti Ilmari Harju.]]>
fi]]>
Joensuu]]> konsertit]]> musiikki]]> kuorot]]> käsiohjelmat]]> Joensuun mieslaulajat]]> Joensuun Mieskuoro sai alkunsa vuonna 1908 perustetun Joensuun Musiikkiyhdistyksen suojissa. Kuoron toiminta on jatkunut eri syistä katkonaisena, mutta se on aina herätelty uudelleen henkiin. Nykyinen Joensuun Mieslaulajat ry. laskee perustamisajankohdakseen vuoden 1911, jolloin Musiikkiyhdistyksen kuoro alkoi pitää säännöllisiä harjoituksiaan.

27.4.1973 konserttia johti Pentti Keinonen. Konsertissa esiintyivät Osmo Kaasinen, Aimo Leppänen ja Kari Sirén.]]>
fi]]>
Joensuu]]> konsertit]]> musiikki]]> kuorot]]> käsiohjelmat]]> Joensuun musiikkiyhdistys]]> Joensuun musiikkiyhdistyksen kuoro]]> J. Räsänen. Solistina toimi T. Lappalainen.]]> fi]]> Joensuu]]> konsertit]]> musiikki]]> kuorot]]> Joensuun mieskuoro]]> Joensuun musiikkiyhdistys]]> Joensuun musiikkiyhdistyksen kuoro]]> E. Karvonen, Joensuun mieskuoro, J.S.K:n soittokunta ja urkuri J. S. Ristiharju. Viulua soitti metsänhoitaja V. Hämäläinen.]]> fi]]> Joensuu]]> konsertit]]> musiikki]]> käsiohjelmat]]> Jorma Huttusen konserttiin. Säestää Antti Aarnela.]]> fi]]> Joensuu]]> konsertit]]> musiikki]]> käsiohjelmat]]> Kim Borgin konserttiin. Konserttia säesti Pentti Koskimies.]]> fi]]> Joensuu]]> konsertit]]> musiikki]]> käsiohjelmat]]> Bergholm, John]]> fi]]> Joensuu]]> käsiohjelmat]]> konsertit]]> kuorot]]> musiikki]]> Laulu-Miehet (LM) on suomalainen mieskuoro. Kuoron perusti keväällä 1914 joukko entisiä Ylioppilaskunnan Laulajien ja Suomen Laulun mieskuoron laulajia. Lauri Arvi Pellervo Poijärvi (1900-1986; vuoteen 1906 Boijer) oli suomalaisen koulumaailman vaikuttaja, filosofian tohtori ja kuoronjohtaja. Hän toimi kolme vuotta Laulu-Miesten kuoronjohtajana.]]> SKS:n kirjapaino]]> fi]]> Joensuu]]> konsertit]]> musiikki]]> Lehtinen, Matti]]> Koskimies, Pentti]]> Matti Lehtistä säesti Pentti Koskimies.]]> fi]]> Joensuu]]> käsiohjelmat]]> konsertit]]> musiikki]]> Nybergh-Paasonen, Naëma]]> fi]]> Joensuu]]> konsertit]]> musiikki]]> Ingman, Naëmi]]> käsiohjelmat]]> Joensuun Seurahuone sijaitsi Kauppa- ja Suvantokadun kulmassa. Se oli kaupunkilaisten kohtaamispaikka. Siellä järjestettiin ohjelmallisia iltahuveja ja konsertteja. Ravintolaa emännöi vuosia kaupungin kulttuurielämän alullepanija ja ylläpitäjä Andrietta (tai Andriette, Henrietta) Svärd.  Kaupunkilaiset kutsuivat häntä nimellä Neissyt; samoin Seurahuoneesta puhuttiin "neissyenä". Tämä lempi- tai pilkkanimi saattoi viitata myös bordellitoimintaan,  jota Seurahuoneella mahdollisesti harrastettiin. Andrietta esiintyi itsekin mielellään Iltahuvien näytelmissä, usein miesten roolissa. Tästäkin syystä hän oli kaupungissa keskustelua herättävä värikäs hahmo.]]> fi]]> konsertit]]> musiikki]]> Aholainen, Irja]]> Almi, Alfons]]> Ruusunen, Kalle]]> Irja Aholainen, sopraano Alfons Almi, tenori ja Kalle Ruusunen, baritoni.]]> fi]]> sv]]> Joensuu]]> konsertit]]> musiikki]]> käsiohjelmat]]> Raili Kostian konserttiin. Säestää Pentti Koskimies.]]> fi]]> Joensuu]]> konsertit]]> musiikki]]> käsiohjelmat]]> fi]]> Joensuu]]> konsertit]]> musiikki]]> käsiohjelmat Raatikainen]]> Tyyne]]> fi]]> Joensuu]]> konsertit]]> musiikki]]> käsiohjelmat Haapanen]]> Tuomas Valsta]]> Tapani Valsta]]> Esko]]> Tapani Valstan, Tuomas Haapasen ja Esko Valstan konserttiin 1956.]]> fi]]> Joensuu]]> konsertit]]> musiikki]]> käsiohjelmat]]> fi]]> Joensuu]]> konsertit]]> musiikki]]> kuorot]]> Joensuun musiikkiyhdistys]]> käsiohjelmat]]> Joensuun musiikkiyhdistyksen 25-vuotisjuhlakonsertissa esiintyi Joensuun musiikkiyhdistyksen mieskuoro. Konsertissa solistina oli neiti Irma Salmela (viulu) säestäjänään kapellimestari Aarne Rytkönen. Konserttia johtivat Lauri Kumpulainen ja Onni Varis.]]> fi]]> Joensuu]]> konsertit]]> käsiohjelmat]]> laulajat]]> Järnefelt]]> Maikki]]>
Maikki Pakarinen-Järnefelt oli Joensuusta lähtöisin oleva oopperalaulaja. Hän oli syntynyt 26.8.1871 ja kuoli Turussa 4.7.1929, vain kaksi vuotta Joensuun konsertin jälkeen. Hän oli tuolloin naimisissa Selim Palmgrenin kanssa. He olivat menneet naimisiin vuonna 1910. Sitä ennen hän oli naimisissa säveltäjä Armas Järnefeltin kanssa 1893-1910, ja heille syntyi Eva-tytär 7.11.1901. Hän käytti myös nimeä Maikki Järnefelt-Palmgren.

Maikki Pakarinen kävi Joensuun ruotsalaisen tyttökoulun, jonka jälkeen hän lähti opiskelemaan Helsingin musiikkiopistoon (nyk. Sibelius-Akatemia) vuonna 1887. Taiteilijauransa aikana hän piti lukuisia konsertteja ympäri Eurooppaa. Hän oli Suomen ensimmäisiä merkittäviä laulutaiteilijoita, jotka lähtivät tavallisen kansan keskuudesta, ei säätyläisperheestä. Vuosina 1907-1910 hän asui ja opiskeli laulua Italiassa, jossa käytti italialaista nimeä Maria Campoferro.
(Lähdeteos: Kouvulehto, Marja-Liisa: Maikki Järnefelt-Palmgren)]]>
fin]]>
konsertit]]> käsiohjelmat]]> laulajat]]> Järnefelt, Maikki]]>
Maikki Pakarinen-Järnefelt oli Joensuusta lähtöisin oleva oopperalaulaja. Hän oli syntynyt 26.8.1871 ja kuoli Turussa 4.7.1929. Hän oli naimisissa Selim Palmgrenin kanssa vuodesta 1910. Sitä ennen hän oli naimisissa säveltäjä Armas Järnefeltin kanssa 1893-1910, ja heille syntyi Eva-tytär 7.11.1901. Hän käytti myös nimeä Maikki Järnefelt-Palmgren.

Maikki Pakarinen kävi Joensuun ruotsalaisen tyttökoulun, jonka jälkeen hän lähti opiskelemaan Helsingin musiikkiopistoon (nyk. Sibelius-Akatemia) vuonna 1887. Taiteilijauransa aikana hän piti lukuisia konsertteja ympäri Eurooppaa. Hän oli Suomen ensimmäisiä merkittäviä laulutaiteilijoita, jotka lähtivät tavallisen kansan keskuudesta, ei säätyläisperheestä. Vuosina 1907-1910 hän asui ja opiskeli laulua Italiassa, jossa käytti italialaista nimeä Maria Campoferro.
(Lähdeteos: Kouvulehto, Marja-Liisa: Maikki Järnefelt-Palmgren)]]>
da]]>
konsertit]]> käsiohjelmat]]> laulajat]]> Järnefelt, Maikki]]>
Maikki Pakarinen-Järnefelt oli Joensuusta lähtöisin oleva oopperalaulaja. Hän oli syntynyt 26.8.1871 ja kuoli Turussa 4.7.1929. Hän oli naimisissa Selim Palmgrenin kanssa vuodesta 1910. Sitä ennen hän oli naimisissa säveltäjä Armas Järnefeltin kanssa 1893-1910, ja heille syntyi Eva-tytär 7.11.1901. Hän käytti myös nimeä Maikki Järnefelt-Palmgren.

Maikki Pakarinen kävi Joensuun ruotsalaisen tyttökoulun, jonka jälkeen hän lähti opiskelemaan Helsingin musiikkiopistoon (nyk. Sibelius-Akatemia) vuonna 1887. Taiteilijauransa aikana hän piti lukuisia konsertteja ympäri Eurooppaa. Hän oli Suomen ensimmäisiä merkittäviä laulutaiteilijoita, jotka lähtivät tavallisen kansan keskuudesta, ei säätyläisperheestä. Vuosina 1907-1910 hän asui ja opiskeli laulua Italiassa, jossa käytti italialaista nimeä Maria Campoferro. Vuosina 1921-1926 hän asui Pohjois-Amerikassa Selim Palmgrenin kanssa ja konsertoi myös siellä.
(Lähdeteos: Kouvulehto, Marja-Liisa: Maikki Järnefelt-Palmgren)]]>
de]]>
konsertit]]> käsiohjelmat]]> laulajat]]> Järnefelt, Maikki]]>
Maikki Pakarinen-Järnefelt oli Joensuusta lähtöisin oleva oopperalaulaja. Hän oli syntynyt 26.8.1871 ja kuoli Turussa 4.7.1929. Hän oli naimisissa Selim Palmgrenin kanssa vuodesta 1910. Sitä ennen hän oli naimisissa säveltäjä Armas Järnefeltin kanssa 1893-1910, ja heille syntyi Eva-tytär 7.11.1901. Hän käytti myös nimeä Maikki Järnefelt-Palmgren.

Maikki Pakarinen kävi Joensuun ruotsalaisen tyttökoulun, jonka jälkeen hän lähti opiskelemaan Helsingin musiikkiopistoon (nyk. Sibelius-Akatemia) vuonna 1887. Taiteilijauransa aikana hän piti lukuisia konsertteja ympäri Eurooppaa. Hän oli Suomen ensimmäisiä merkittäviä laulutaiteilijoita, jotka lähtivät tavallisen kansan keskuudesta, ei säätyläisperheestä. Vuosina 1907-1910 hän asui ja opiskeli laulua Italiassa, jossa käytti italialaista nimeä Maria Campoferro.
(Lähdeteos: Kouvulehto, Marja-Liisa: Maikki Järnefelt-Palmgren)]]>
fr]]>
Joensuu]]> konsertit]]> musiikki]]> kuorot]]> käsiohjelmat]]> Nya Svenska Damkvartetin konsertin käsiohjelma. Kvartetissa lauloivat Amanda Carlsson, Ingeborg Löfgren, Inga Ekström ja Bertha Erixon. Naisnelikko kävi esiintymässä useissa Euroopan maissa ja jopa Amerikassa saakka.]]> Joensuu Boktryckeri]]> sv]]>

Joensuu]]> konsertit]]> musiikki]]> käsiohjelmat

Westerlind]]> A. E.

]]>
Seurahuone sijaitsi Kauppa- ja Suvantokadun kulmassa. Se oli kaupunkilaisten kohtaamispaikka. Siellä järjestettiin ohjelmallisia iltahuveja ja konsertteja. Ravintolaa emännöi vuosia kaupungin kulttuurielämän alullepanija ja ylläpitäjä Andrietta (tai Andriette, Henrietta) Svärd.  Kaupunkilaiset kutsuivat häntä nimellä Neissyt; samoin Seurahuoneesta puhuttiin "neissyenä". Tämä lempi- tai pilkkanimi saattoi viitata myös bordellitoimintaan,  jota Seurahuoneella mahdollisesti harrastettiin. Andrietta esiintyi itsekin mielellään Iltahuvien näytelmissä, usein miesten roolissa. Tästäkin syystä hän oli kaupungissa keskustelua herättävä värikäs hahmo.]]> fi]]>
Joensuu]]> järjestöt]]> iltamat]]> käsityöt]]> Joensuun käsityö- ja tehdayshdistys]]> konsertit]]> juhlat]]> joulu]]> fi]]> Pohjois-Karjala]]> Lieksa]]> orkesterit]]> konsertit]]> käsiohjelmat]]> juhlavuodet]]> Lieksan Nuorisopuhallinorkesteri]]> fi]]> Pohjois-Karjala]]> Lieksa]]> konsertit]]> käsiohjelmat]]> Lieksan poikasoittokunta]]> fi]]> kuorot]]> mieskuorot]]> konsertit]]> Pukkilan kunnankirjasto]]> fi]]> Pyhäjoki]]> konsertit]]> musiikki]]> musiikkioppilaitokset]]> Raahen Seutu]]> fi]]> Pyhäjoki]]> Itä-Suomen seminaari]]> tapahtumat]]> konsertit]]> Rauma]]> fi]]> Itä-Suomen seminaari]]> Itä-Suomen seminaarien toverikunta]]> konsertit]]> musiikki]]> fi]]>