koulut]]> oppilaitokset]]> kotiteollisuusoppilaitokset]]> Wetterhoff]]> Hämeenlinna]]> 1900-luku (vuosikymmen)]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> koulut]]> oppilaitokset]]> koulurakennukset]]> kotiteollisuusoppilaitokset]]> Wetterhoff]]> katukiveys]]> Palokunnankatu]]> Hämeenlinna]]> 1930-luku]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> koulut]]> oppilaitokset]]> koulurakennukset]]> kotiteollisuusoppilaitokset]]> Wetterhoff]]> linja-autoasemat]]> huoltamot]]> Shell]]> linja-autot]]> torit]]> Rantatori]]> 1930-luku]]> 1930-luku]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> maisema]]> rakennukset]]> koulut]]> oppilaitokset]]> kotiteollisuusoppilaitokset]]> Wetterhoff]]> Vanajavesi]]> Hämeenlinna]]> 1900-luku (vuosikymmen)]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> sv]]> rakennukset]]> koulut]]> oppilaitokset]]> kotiteollisuusoppilaitokset]]> Wetterhoff]]> Hämeensaari]]> alkoholiteollisuus]]> Hämeensaaren polttimo ja väkiviinan jalostustehdas]]> Vanajavesi]]> Hämeenlinna]]> 1900-luku (vuosikymmen)]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> koulut]]> oppilaitokset]]> koulurakennukset]]> kotiteollisuusoppilaitokset]]> Wetterhoff]]> Värjäämö]]> Vanajavesi]]> Hämeenlinna]]> 1920-luku]]> 1930-luku]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> koulut]]> oppilaitokset]]> koulurakennukset]]> kotiteollisuusoppilaitokset]]> Wetterhoff]]> Raatihuoneenkatu]]> Palokunnankatu]]> torit]]> Rantatori]]> Hämeenlinna]]> 1920-luku]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]>
Aineisto on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä. Aineisto on vapaasti käytettävissä. Käytön yhteydessä on mainittava lähde.]]> koulut]]> oppilaitokset]]> koulurakennukset]]> kotiteollisuusoppilaitokset]]> Wetterhoff]]> rannat]]> veneet]]> Vanajavesi]]> Hämeenlinna]]> 1930-luku]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> Pohjois-Karjala]]> kotiteollisuus]]> käsityöt]]> käsiteollisuus]]> kotiteollisuusoppilaitokset]]> järjestöt]]> toimintakertomukset]]>
Perustavassa kokouksessa laaditut säännöt uusittiin vuonna 1919. Näiden sääntöjen perusteella yhdistyksestä tuli täysin itsenäinen ja se hyväksyttiin yhdistysrekisteriin 22.1.1922.]]> fi]]> Pohjois-Karjala]]> kotiteollisuus]]> käsityöt]]> käsiteollisuus]]> kotiteollisuusoppilaitokset]]> järjestöt]]> toimintakertomukset]]> historia]]>
Alussa on selostus Pohjois-Karjalan Kotiteollisuusyhdistyksen 25-vuotisesta toiminnasta sekä katsaus kotiteollisuuden edistämiseen Pohjois-Karjalassa ennen vuotta 1909.]]> fi]]> Pohjois-Karjala]]> kotiteollisuus]]> käsityöt]]> käsiteollisuus]]> kotiteollisuusoppilaitokset]]> järjestöt]]> toimintakertomukset]]>
Perustavassa kokouksessa laaditut säännöt uusittiin vuonna 1919. Näiden sääntöjen perusteella yhdistyksestä tuli täysin itsenäinen ja se hyväksyttiin yhdistysrekisteriin 22.1.1922.]]> fi]]> Pohjois-Karjala]]> kotiteollisuus]]> käsityöt]]> käsiteollisuus]]> kotiteollisuusoppilaitokset]]> järjestöt]]> toimintakertomukset]]> fi]]> kotiteollisuusoppilaitokset]]> oppilaitokset]]> kotiteollisuus]]> naiset]]> Ensimmäisestä kuvasta on eturivistä tunnistettu Eeva Perttilä (Hyvönen) (1. oik), Kirsti Paukkula (o.s. Ojala) (2. oik.) ja kenties Liisa Ahokas (2. vas.).
Takarivissä on Sirkka Saaronen (Kaiku) (2. oik.), (?) Koivisto (2. oik.), Terttu Anttila (o.s. Vuorio) (4. oik.), Sirkka Soini (Santala) (5. vas), (?) Anttila (4. vas.) ja Kerttu Vesa (Ollila) (3. vas.).]]> Pukkilan kunnankirjasto]]> fi]]> Rytkönen, Enok]]> koulut]]> oppilaitokset]]> kotiteollisuusoppilaitokset]]> Wetterhoff]]> Vanajavesi]]> Hämeenlinna]]> 1900-luku (vuosikymmen)]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> sv]]> Pettersson, Lambert]]> rakennuspiirustus]]> rakennukset]]> koulurakennukset]]> koulut]]> oppilaitokset]]> kotiteollisuusoppilaitokset]]> käsi- ja taideteollisuusoppilaitokset]]> Wetterhoff Fredrika Wetterhoffin työkoulu]]> Wetterhoffin kotiteollisuusopisto]]> arkkitehtuuri]]> Hämeenlinna]]> 1920-luku]]> Koulun vanhin tiilirakenteinen osa oli asuinrakennuksena ilmeisesti jo 1860-luvulla, jolloin tontti oli J. F. Lönnholzin hallussa. Vuodelta 1878 on säilynyt ulkoasun muutospiirustus. Arkkitehti Lambert Pettersson suunnitteli vuonna 1922 muutoksen, jossa rakennuksen itäosaa korotettiin yhdellä kerroksella. Muutostyö valmistui vuonna 1925, ja vuonna 1929 myös Palokunnankadun puoleinen osa korotettiin kolmikerroksiseksi rakennusmestari Onni A. Purasen suunnitelmien mukaan.
Kadunkulman viisikerroksinen tiilirakennus on vuodelta 1937, ja sen suunnitteli arkkitehti Harry W. Schreck. Torinpuoleinen asuntolasiipi Arjanlinna on vuodelta 1933. Se on rakennusmestari Vihtori Longan käsialaa. Myös kaupunginpuutarhuri Veli Sorman pihasuunnitelma on 1930-luvulta. Lisätilaa tarvittiin seuraavan kerran 1960-luvun alussa, jolloin Mika Ernon suunnitteli vielä yhden lisäsiiven. Viimeisin lisäys Wetterhoffin kortteliin on Esko Kahrin 1990-luvun alussa suunnittelema koulurakennus. Nykyisin tämä Paasikiven tien suuntainen rakennus on kaupungin virastotalona. Entinen Wetterhoffin oppilaitos toimii osana Hämeen ammattikorkeakoulua ja Koulutuskeskus Tavastiaa.]]> fi]]> Nikkilä, Alma]]> Sortavala]]> koulut]]> kotiteollisuusoppilaitokset]]> käsityö]]> käsiteollisuus]]> historiikit]]> toiminta]]> Sortavalan naiskotiteollisuuskoulu]]>
Julkaisu on koulun historiikki 50-vuotisesta toiminnasta.]]> fi]]>