koulut]]> koulurakennukset]]> koulut]]> Hämeenlinnan suomalainen yhteiskoulu]]> Hämeenlinna]]> 1920-luku]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> Suomen valokuva - Kaarlo Lindberg]]> koulut]]> koulurakennukset]]> tyttökoulut]]> Hämeenlinnan tyttökoulu]]> Hämeenlinnan tyttölyseo]]> Kaurialan lukio]]> Kauriala]]> Hämeenlinna]]> 1920-luku]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> koulut]]> koulurakennukset]]> tyttökoulut]]> rakennukset]]> klassismi]]> Hämeenlinnan tyttökoulu]]> Hämeenlinnan tyttölyseo]]> Kaurialan lukio]]> Kauriala]]> Hämeenlinna]]> 1920-luku]]> Lyseon rehtori Antti Valve kirjoitti koulun vihkiäisjuhlaan runon ”Valkealle koululle”
"Sen rinnalle nyt uusi koulu saa
uus valtiatar uuden Hämeenlinnan
ylitse Kaurialan kattojen
se tervehtäen nostaa valkorinnan.
Sen tyttärilleen opinahjoksi
on rakentanut Hämeen valpas kansa
ja sadat unelmat ja toivehet
sill’ ompi saattajana matkallansa."]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> Favén, A. E.]]> historia]]> 1600-luku]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> Hämeenlinna]]> historia]]> koulurakennukset]]> koulut]]> opettajat]]> oppilaat]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> koulut]]> koulurakennukset]]> yhteiskoulut]]> Hämeenlinnan suomalainen yhteiskoulu]]> Hämeenlinnan yhteiskoulu]]> Pikkutori]]> puistot]]> kadut]]> katukiveys]]> Pikkukatu]]> Hämeenlinna]]> 1950-luku]]> Hämeenlinnan kaupungikirjasto]]> Paananen, Vellamo]]> Keitele]]> valokuvat]]> koulut]]> 1980-luku]]> Paananen, Wellamo]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]> Paananen, Vellamo]]> Keitele]]> valokuvat]]> koulut]]> Paananen, Wellamo]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]> Jaakola, Keijo]]> koulut]]> erityiskoulut]]> Huittinen]]> koulurakennukset]]> koulut]]> Heinämaa]]> Orimattilan kaupunginkirjasto]]> fi]]> Uthusbyggnader för enkel skola = Ulkohuoneuksia, yksiopettajaisen koulun]]> rakennuspiirustus]]> pohjapiirustukset]]> rakennukset]]> koulurakennukset]]> koulut]]> kansakoulut]]> asunnot]]> opettajat]]> piharakennukset]]> käymälät]]> Hämeenlinna]]> Kalvola]]> Heinu]]> Rauhalahti]]> 1910-luku]]> Heinuun luvattiin kansakoulu vuoden 1904 piirijakopäätöksessä, mutta hanke ei vieläkään toteutunut. Vuonna 1911 professori Aspelin-Haapkylä otti kouluasian uudelleen esille ja lahjoitti nyt kunnalle koulutontin, rakennutti sinne talon ja varusti koulun kaikilla tarpeellisilla kalusteilla. Koulurakennukseen tuli luokka, veistosali ja opettajan asunto. Tontille rakennettiin myös ulkorakennus ja sauna. Heinun uusi kansakoulu aloitti toimintansa syksyllä 1912. Oppilaita oli aluksi noin 30. Koulun ensimmäiseksi opettajaksi valittiin Justiina (Ina) Torkko, joka opettikin koulussa seuraavat 15 vuotta. Vuodesta 1913 lähtien koululaiset saivat myös lämmintä ruokaa koulupäivän aikana, kun kylän ompeluseura perusti Heinun koulukeittolayhdistyksen.
Syyskuussa 1929 Heinun koulurakennuksessa syttyi tulipalo ja koko rakennus paloi maan tasalle. Myös lähes koko irtaimisto tuhoutui. Sauna ja ulkorakennus kuitenkin säästyivät. Uutta koulutaloa ryhdyttiin heti rakentamaan entiselle kivijalalle, ja uusi koulutalo valmistui seuraavana vuonna. Rakennuksessa tehtiin vielä laaja peruskorjaus vuonna 1965, jolloin asennettiin mm. keskuslämmitys. Peruskoulujärjestelmään siirryttäessä 1976 Heinun koulu lopetettiin. Koulu on myöhemmin ollut mm. Kiinan suurlähetystön kesänviettopaikkana.]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> sv]]> fi]]> Kaunonen, Paula]]> Varsinais-Suomi]]> Nousiainen]]> 2010-luku]]> 2020-luku]]> koulut]]> rakennukset]]> purkaminen (osiin)]]> rakentaminen]]> Lupa kaupalliseen käyttöön pyydettävä Nousiaisten kunnankirjastosta.]]> Kaunonen, Paula]]> Varsinais-Suomi]]> Nousiainen]]> 2020-luku]]> rakennukset]]> rakentaminen]]> koulut ]]> auditoriot]]>
Alimmassa kerroksessa oleva auditorion, ruokasalin ja musiikkiluokan kokonaisuusuus on monipuolinen käytettävyytensä puolesta. Mm. väliseinät ovat siirrettävissä sivuun, jolloin isommankin yleisötilaisuuden järjestäminen onnistuu, pienkeittiö ison keskuskeittiön vieressä mahdollistaa tarjoilujen järjestämisen yksittäisissä tapahtumissa.
Ylemmissä kerroksissa on luokkahuoneita. Avaruutta on luotu monin ikkunoin ja sivuun siirrettävin väliseinin.
Tekniikkaan on panostettu koko uudisosassa ajanmukaisin ratkaisuin: ilmastointi, lämmitys, valaistus, äänentoisto, puhtaanapito, esim. valoissa on liiketunnistimet ja oppilaat kulkevat villasukin sisätiloissa.]]> Lupa kaupalliseen käyttöön pyydettävä Nousiaisten kunnankirjastosta.]]> koulut]]> Huhdanoja]]> Orimattilan kaupunginkirjasto]]> fi]]> Helminen, Aarre]]> koulut]]> Huittinen -- Huhtamo]]> Helminen, Heikki]]> Pohjois-Karjala]]> Lieksa]]> koulut]]> Peltolan koulu]]> konsertit]]> käsiohjelmat]]> fi]]> Rautavuori, Väinö]]> Varsinais-Suomi]]> Raisio]]> 1960-luku]]> koulut]]>

]]> Iisalmi]]> valokuvat]]> koulut]]> Rauhamaa, Sonja]]> Iisalmen kaupunginkirjasto]]> fi]]> Iisalmi]]> valokuvat]]> lyseot]]> 1950-luku]]> koulut]]> vihkiäiset]]> Iisalmen kaupunginkirjasto]]> fi]]> Iisalmi]]> valokuvat]]> Lintula, Tuulikki]]> koulut]]> luokanopettajat]]> luokat]]> Iisalmen kaupunginkirjasto]]> fi]]> Iisalmi]]> valokuvat]]> koulut]]> 1920-luku]]> Iisalmen kaupunginkirjasto]]> fi]]> Iisalmi]]> postikortit]]> koulut]]> keskustat]]> Iisalmen kaupunginkirjasto]]> fi]]> Pohjois-Karjala]]> Lieksa]]> koulut]]> Jamalin koulu]]> äitienpäivä]]> fi]]> Joensuu]]> säännöt]]> koulut]]> kansakoulu]]> Uno Cygnaeus esitti ajatuksen kansakouluista. Niiden tarkoituksena oli kehittää ruumillisia ja henkisiä taitoja ja antaa tasapuolisesti kaikkia elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja myös tytöille.]]> Joensuu kirjapaino O.Y. (painopaikka)]]> fi]]> Cannelin, Knut]]> Joensuu]]> koulut]]> Joensuun lyseo]]> toimintakertomukset]]> fi]]> Cannelin, Knut]]> Joensuu]]> koulut]]> Joensuun lyseo]]> toimintakertomukset]]> fi]]> Cannelin, Knut]]> Joensuu]]> koulut]]> Joensuun lyseo]]> toimintakertomukset]]> fi]]> Cannelin, Knut]]> Joensuu]]> koulut]]> Joensuun lyseo]]> toimintakertomukset]]> fi]]> Cannelin, Knut]]> Joensuu]]> koulut]]> Joensuun lyseo]]> toimintakertomukset]]> fi]]> Wegelius, K. A.]]> Joensuu]]> koulut]]> Joensuun lyseo]]> toimintakertomukset]]> fi]]> Wegelius, K. A.]]> Joensuu]]> koulut]]> Joensuun lyseo]]> toimintakertomukset]]> Sisältää myös luvun:
Lyhyt tasotrigonometrian oppimäärä klassillisia lyseoita varten / kirjoittanut Aaro Markkanen.]]> fi]]> Wegelius, K. A.]]> Joensuu]]> koulut]]> Joensuun lyseo]]> toimintakertomukset]]>
Julkaisu sisältää myös artikkelit:
Johan Fredrik Blomqvist: Pieni kouluhygienian opas;
Onni Johannes Brummer: Piirteitä sodan tuottamista rasituksista Kyminkartanon läänissä vuosina 1808-1809.]]> fi]]> Wegelius, K. A.]]> Joensuu]]> koulut]]> Joensuun lyseo]]> toimintakertomukset]]>
Julkaisu sisältää myös erilaisia ohjeita ja määräyksiä liittyen koulun toimintaan. Siinä esitellään mm. opetusvälineitä ja kerrotaan koulun pihamaan istutuksista.]]> fi]]> Wegelius, K. A.]]> Joensuu]]> koulut]]> Joensuun lyseo]]> toimintakertomukset]]> kokoelmat]]> kivilajit]]>
Sisältää myös K. A. Wegeliuksen artikkelit:
1. Mitä hyötyä on vanhioen kielten, latinan ja kreikan lukemisesta oppikouluissamme?
2. Mitä tietää esitys: kansakoulu kokonaisuudesssaan oppikoulujemme pohjakouluksi?
Sekä:
Johannes Laine: Luettelo Joensuun lyseon geologisista ja mineralogisista kokoelmista.]]> fi]]> Wegelius, K. A.]]> Joensuu]]> koulut]]> Joensuun lyseo]]> toimintakertomukset]]> fi]]> Wirtamo, K.]]> Joensuu]]> koulut]]> Joensuun lyseo]]> toimintakertomukset]]> fi]]> Wirtamo, K.]]> Joensuu]]> koulut]]> Joensuun lyseo]]> toimintakertomukset]]> fi]]> Laine, Johannes]]> Joensuu]]> koulut]]> Joensuun lyseo]]> toimintakertomukset]]> fi]]> Könönen, Aulis V. A.]]> Joensuu]]> koulut]]> Joensuun lyseo]]> toimintakertomukset]]> fi]]> Könönen, Aulis V. A.]]> Joensuu]]> koulut]]> Joensuun lyseo]]> toimintakertomukset]]> fi]]> Joensuun lyseo]]> koulut]]> säännöt]]> Joensuun lyseo perustettiin säätyjen ja senaatin hyväksynnällä vuonna 1865, eli 17 vuotta kaupungin perustamisen jälkeen. Se aloitti toimintansa ns. yläalkeiskouluna. Tällaisena se toimi aina vuoteen 1874 saakka, jolloin se muutettiin neliluokkaiseksi lyseoksi. Opetuskieli oli suomi. Yleisalkeiskoulu toimi aluksi 1865 kaupungin luutnantti Schlüterilta vuokraamissa rakennuksissa. Sen jälkeen se toimi useassa eri osoitteessa. Theodor Deckerin piirtämä koulurakennus otettiin käyttöön elokuun alusta 1894.]]> fi]]> Joensuun lyseo]]> koulut]]> säännöt]]> Joensuun lyseo perustettiin säätyjen ja senaatin hyväksynnällä vuonna 1865, eli 17 vuotta kaupungin perustamisen jälkeen. Se aloitti toimintansa ns. yläalkeiskouluna. Tällaisena se toimi aina vuoteen 1874 saakka, jolloin se muutettiin neliluokkaiseksi lyseoksi. Opetuskieli oli suomi. Yleisalkeiskoulu toimi aluksi 1865 kaupungin luutnantti Schlüterilta vuokraamissa rakennuksissa. Sen jälkeen se toimi useassa eri osoitteessa. Theodor Deckerin piirtämä koulurakennus otettiin käyttöön elokuun alusta 1894.]]> fi]]> Wegelius, K. A.]]> Joensuu]]> koulut]]> Joensuun lyseo]]> toimintakertomukset]]> fi]]> Wegelius, K. A.]]> Joensuu]]> koulut]]> Joensuun lyseo]]> toimintakertomukset]]> fi]]> Wegelius, K. A.]]> Joensuu]]> koulut]]> Joensuun lyseo]]> toimintakertomukset]]> fi]]> Wegelius, K. A.]]> Joensuu]]> koulut]]> Joensuun lyseo]]> toimintakertomukset]]> kansalaissota]]> Kansalaissota vaikutti myös koulun toimintaan. Sodan vaikutuksista on kerrottu vuosikertomuksessa 1917-1918.]]> fi]]> Wegelius, K. A.]]> Joensuu]]> koulut]]> Joensuun lyseo]]> toimintakertomukset]]> kansalaissota]]>
Työjärjestyksenä käytettiin Suomen Senaatin 27.6.1918 vahvistamaa väliaikaista opetussuunnitelmaa.]]> fi]]> Wegelius, K. A.]]> Joensuu]]> koulut]]> Joensuun lyseo]]> toimintakertomukset]]> kansalaissota]]> muistelu]]> historia]]> fi]]> Markkanen, Aaro]]> Joensuu]]> koulut]]> Joensuun lyseo]]> toimintakertomukset]]> fi]]> Wirtamo, K.]]> Joensuu]]> koulut]]> Joensuun lyseo]]> toimintakertomukset]]> fi]]> Wirtamo, K.]]> Joensuu]]> koulut]]> Joensuun lyseo]]> toimintakertomukset]]> fi]]>