Helin, Henrik Reinhold]]> rakennukset]]> uudisrakentaminen]]> lisärakentaminen]]> koulurakennukset]]> koulut]]> arkkitehtuuri]]> jugend]]> 1900-luku]]> Hämeenlinna]]> Turuntie 2]]> Hämeenlinnan suomalainen yhteiskoulu]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> Paananen, Vellamo]]> Keitele]]> valokuvat]]> koulut]]> juhlat]]> 1970-luku]]> Paananen, Wellamo]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]> Paananen, Vellamo]]> Keitele]]> valokuvat]]> 1970-luku]]> juhlat]]> koulut]]> Paananen, Wellamo]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]> Paananen, Vellamo]]> Keitele]]> valokuvat]]> 1970-luku]]> koulut]]> Paananen, Wellamo]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]> Nikkilä, Alma]]> Sortavala]]> koulut]]> kotiteollisuusoppilaitokset]]> käsityö]]> käsiteollisuus]]> historiikit]]> toiminta]]> Sortavalan naiskotiteollisuuskoulu]]>
Julkaisu on koulun historiikki 50-vuotisesta toiminnasta.]]> fi]]> Friberg, P. S.]]> Sortavala]]> lyseot]]> koulut]]> toimintakertomukset]]> Sortavalan kaupungin lyseo]]>
Lukuvuoden 1897-1898 vuosikertomus on lyseon neljäs. Lisäksi julkaisu sisältää P. S. Fribergin artikkelin: Äidinkielen opetuksesta Sortavalan lyseossa.]]> fi]]> Lindén, John]]> Sortavala]]> koulut]]> lyseot]]> toimintakertomukset]]> Sortavalan kaupungin lyseo]]>
Lukuvuoden 1896-1897 vuosikertomus on lyseon kolmas.]]> fi]]> Lindén, John]]> Sortavala]]> koulut]]> lyseot]]> Sortavalan kaupungin lyseo]]> toimintakertomukset]]>
Lukuvuoden 1895-1896 vuosikertomus on lyseon toinen. Lukukausi päättyi viikkoa aiemmin kuin tavallisesti Venäjän keisarin Nikolai II:n kruunajaisten johdosta 26.5.1896.]]> fi]]> Lindén, John]]> Sortavala]]> lyseot]]> koulut]]> toimintakertomukset]]> historia]]> Sortavalan kaupungin lyseo]]>
Lukukauden 1894-1895 vuosikertomus on koulun ensimmäinen kertomus. Sen on kirjoittanut v. t. rehtori John Lindén. Hän on kirjoittanut loppuun myös luvun kasvien prässäämisestä. Julkaisu sisältää myös K. Suomalaisen kirjoittamaa Sortavalan kouluolojen historiaa.]]> fi]]> koulut]]> Niinikoski]]> Orimattilan kaupunginkirjasto]]> fi]]> M. C.]]> koulut]]> naisen asema]]> Linkki Kansalliskirjaston digitoituun aineistoon: http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/809774#?page=2]]> Kuopion kaupunginkirjasto–Pohjois-Savon maakuntakirjasto]]> fi]]> koulut]]> Niinikoski]]> Savikukko]]> kansakoulut]]> koulurakennukset]]> 1980-luku]]> Orimattilan kaupunginkirjasto]]> fi]]> koulut]]> koululaiset]]> Pukkilan kunnankirjasto]]> fi]]> koululaiset]]> koulut]]> Pukkilan kunnankirjasto]]> fi]]> rakennukset]]> koulurakennukset]]> koulut]]> ihmiset]]> Pukkilan kunnankirjasto]]> fi]]> Joensuun lyseo]]> koulut]]> koululehdet]]> Joensuun lyseo perustettiin säätyjen ja senaatin hyväksynnällä vuonna 1865, eli 17 vuotta kaupungin perustamisen jälkeen. Se aloitti toimintansa ns. yläalkeiskouluna. Tällaisena se toimi aina vuoteen 1874 saakka, jolloin se muutettiin neliluokkaiseksi lyseoksi. Opetuskieli oli suomi. Yleisalkeiskoulu toimi aluksi kaupungin luutnantti Schlüterilta vuokraamissa rakennuksissa. Sen jälkeen se toimi useassa eri osoitteessa. Theodor Deckerin piirtämä koulurakennus otettiin käyttöön elokuun alusta 1894.]]> Joensuun Lyseon toverikunta]]> Joensuun kirjapaino]]> fi]]> Joensuun lyseo]]> koulut]]> koululehdet]]> Joensuun lyseo perustettiin säätyjen ja senaatin hyväksynnällä vuonna 1865, eli 17 vuotta kaupungin perustamisen jälkeen. Se aloitti toimintansa ns. yläalkeiskouluna. Tällaisena se toimi aina vuoteen 1874 saakka, jolloin se muutettiin neliluokkaiseksi lyseoksi. Opetuskieli oli suomi. Yleisalkeiskoulu toimi aluksi kaupungin luutnantti Schlüterilta vuokratuissa rakennuksissa. Sen jälkeen se toimi useassa eri osoitteessa. Theodor Deckerin piirtämä koulurakennus otettiin käyttöön elokuun alusta 1894.]]> Joensuun lyseon toverikunta]]> fi]]> Joensuun lyseo]]> koulut]]> koululehdet]]> Joensuun lyseo perustettiin säätyjen ja senaatin hyväksynnällä vuonna 1865, eli 17 vuotta kaupungin perustamisen jälkeen. Se aloitti toimintansa ns. yläalkeiskouluna. Tällaisena se toimi aina vuoteen 1874 saakka, jolloin se muutettiin neliluokkaiseksi lyseoksi. Opetuskieli oli suomi. Yleisalkeiskoulu toimi aluksi kaupungin luutnantti Schlüterilta vuokratuissa rakennuksissa. Sen jälkeen se toimi useassa eri osoitteessa. Theodor Deckerin piirtämä koulurakennus otettiin käyttöön elokuun alusta 1894.]]> Joensuun lyseon toverikunta]]> fi]]> Joensuun lyseo]]> koulut]]> koululehdet]]> Joensuun lyseo perustettiin säätyjen ja senaatin hyväksynnällä vuonna 1865, eli 17 vuotta kaupungin perustamisen jälkeen. Se aloitti toimintansa ns. yläalkeiskouluna. Tällaisena se toimi aina vuoteen 1874 saakka, jolloin se muutettiin neliluokkaiseksi lyseoksi. Opetuskieli oli suomi. Yleisalkeiskoulu toimi aluksi kaupungin luutnantti Schlüterilta vuokratuissa rakennuksissa. Sen jälkeen se toimi useassa eri osoitteessa. Theodor Deckerin piirtämä koulurakennus otettiin käyttöön elokuun alusta 1894.]]> Joensuun lyseon toverikunta]]> fi]]> Joensuun lyseo]]> Joensuun lyseon toverikunta]]> koulut]]> koululehdet]]> Joensuun lyseo perustettiin säätyjen ja senaatin hyväksynnällä vuonna 1865, eli 17 vuotta kaupungin perustamisen jälkeen. Se aloitti toimintansa ns. yläalkeiskouluna. Tällaisena se toimi aina vuoteen 1874 saakka, jolloin se muutettiin neliluokkaiseksi lyseoksi. Opetuskieli oli suomi. Yleisalkeiskoulu toimi aluksi kaupungin luutnantti Schlüterilta vuokratuissa rakennuksissa. Sen jälkeen se toimi useassa eri osoitteessa. Theodor Deckerin piirtämä koulurakennus otettiin käyttöön elokuun alusta 1894.]]> Joensuun lyseon toverikunta]]> fi]]> Joensuun lyseo]]> koulut]]> koululehdet]]> Joensuun lyseo perustettiin säätyjen ja senaatin hyväksynnällä vuonna 1865, eli 17 vuotta kaupungin perustamisen jälkeen. Se aloitti toimintansa ns. yläalkeiskouluna. Tällaisena se toimi aina vuoteen 1874 saakka, jolloin se muutettiin neliluokkaiseksi lyseoksi. Opetuskieli oli suomi. Yleisalkeiskoulu toimi aluksi kaupungin luutnantti Schlüterilta vuokratuissa rakennuksissa. Sen jälkeen se toimi useassa eri osoitteessa. Theodor Deckerin piirtämä koulurakennus otettiin käyttöön elokuun alusta 1894.]]> Joensuun lyseon toverikunta]]> fi]]> Joensuun lyseo]]> koulut]]> koululehdet]]> Joensuun lyseo perustettiin säätyjen ja senaatin hyväksynnällä vuonna 1865, eli 17 vuotta kaupungin perustamisen jälkeen. Se aloitti toimintansa ns. yläalkeiskouluna. Tällaisena se toimi aina vuoteen 1874 saakka, jolloin se muutettiin neliluokkaiseksi lyseoksi. Opetuskieli oli suomi. Yleisalkeiskoulu toimi aluksi kaupungin luutnantti Schlüterilta vuokraamissa rakennuksissa. Sen jälkeen se toimi useassa eri osoitteessa. Theodor Deckerin piirtämä koulurakennus otettiin käyttöön elokuun alusta 1894.]]> Joensuun lyseon toverikunta]]> Joensuun kirjapaino]]> fi]]> Caween, Alfred]]> rakennuspiirustus]]> rakennukset]]> koulurakennukset]]> uudisrakentaminen]]> koulut]]> kansakoulut]]> käymälät]]> Saaristen koulu]]> Vanha kansakoulu]]> Vanha koulu]]> arkkitehtuuri]]> uusrenessanssi]]> nikkarityyli]]> Hämeenlinna]]> Saaristenkatu 15]]> Lukiokatu 27]]> 1880-luku]]> Caween Alfred]]> Wathin H.]]> Uusi koulurakennus kävi kuitenkin pian pieneksi. Viereisellä tontilla oleva raatihuoneenakin toiminut Florinin talo purettiin ja koululle tehtiin yksikerroksinen lisärakennus, joka sovitettiin koulun julkisivuun. Vuonna 1884 valmistuneeseen uuteen rakennukseen, joka myös oli Caweenin käsialaa, sijoitettiin viisi luokkaa, voimistelusali ja työväen lukusali. Molempien koulurakennusten julkisivu on nikkarityylinen.
Vuonna 1887 kouluun oli "sisäänkirjoitettu" 320 oppilasta. Siinä toimi aluksi alempi kansakoulu ja ylempi poika- ja tyttökoulu.]]> Hämeenlinnan kauppunginkirjasto]]> sv]]> koulut]]> koulurakennukset]]> kansakoulu]]> Saaristen koulu]]> Vanha koulu]]> Saaristenkatu]]> talvi]]> Hämeenlinna]]> 1930-luku]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> Mäkelä, Tiina]]> rehtorit]]> koulut]]> haastattelut]]> Laukaa]]> Keuruun kaupunginkirjasto]]> fi]]> Laukaa]]> Pohjois-Karjala]]> Lieksa]]> koulut]]> Rantalan koulu]]> fi]]> Pohjois-Karjala]]> Lieksa]]> tapahtumat]]> koulut]]> Rantalan koulu]]> fi]]> Pohjois-Karjala]]> Lieksa]]> koulut]]> Rantalan koulu]]> joulu]]> fi]]> Pohjois-Karjala]]> Lieksa]]> koulut]]> Rantalan koulu]]> tapahtumat]]> joulu]]> käsiohjelmat]]> fi]]> Pohjois-Karjala]]> Lieksa]]> koulut]]> Läpikäytävän koulu]]> tapahtumat]]> käsiohjelmat]]> raittius]]> fi]]> Varsinais-Suomi]]> Raisio]]> 1950-luku]]> koulut]]> yhteiskoulut]]> Raision kirjasto]]> rakennukset]]> koulut]]> koulurakennukset]]> Hämeenlinnan yläalkeiskoulu]]> Hämeenlinnan yläalkeiskoulu]]> posti]]> postitoimipaikat]]> Hämeenlinna]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> Joensuu]]> postikortit]]> koulut]]> Joensuun tyttölyseo toimi oppikouluna Joensuussa vuosina 1865—1974. Koulun ensimmäinen rakennus valmistui vuonna 1911 Pielisjoen rannalle. Vuonna 1956 valmistui uusi koulurakennus Koulukadulle. Rakennuksessa toimii nykyään Joensuun lyseon lukio,  Suomen toiseksi vanhin suomenkielinen oppikoulu.

Koulun pihalla on edelleen nähtävissä nk. raippamänty, johon vielä 1800-luvulla kiinnitettiin rikolliset rangaistustaan kärsimään.]]> Alopaeus, C. W.]]> Laatokan Karjala]]> Laatokka]]> Sortavala]]> Sortavalan seminaari]]> koulut]]> postikortit]]> fi]]> Laatokan Karjala]]> Laatokka]]> Sortavala]]> maisema]]> rakennukset]]> koulut]]> sairaalat]]> fi]]> sv]]> ru]]> Joensuu]]> postikortit]]> koulut]]> Joensuun tyttölyseo]]> sillat]]> Joensuun tyttölyseo toimi oppikouluna vuosina 1865—1974. Koulun ensimmäinen rakennus valmistui vuonna 1911 Pielisjoen rannalle. Rakennuksessa on toiminut myös kaupunginkirjasto vuosina 1961—1992.

Vuonna 1956 valmistui uusi koulurakennus Koulukadulle.]]> Joensuu]]> postikortit]]> puurakennukset]]> rakennukset]]> koulut]]> fi]]> Joensuu]]> Iiksenvaara]]> koulut]]> Iiksenvaaran koulu]]> Lindholm, Arja]]> koulut]]> skolor]]> lyseot]]> lyceer]]> lukio]]> gymnasium]]> oppilaat]]> elever]]> koulukuri]]> skoldiciplin]]> rangaistukset]]> straff]]> Vaasa]]> Vasa]]> 1800-luku]]> 1800-talet]]> Vaasanpuistikko]]> Vasaesplanaden]]> Vuoden 1872 koulujärjestys Suomen Suuriruhtinaanmaalle
Vaasan Lyseon "musta kirja"
Tilastoa
Rikos ja rangaistus
Pahempi rikos ja ankarampi rangaistus
Joukkorangaistukset
Johtopäätöksiä

Artikkeli on ilmestynyt ensimmäisen kerran www.porstuakirjastot.fi -verkkosivulla vuonna 2002.]]> M. C.]]> koulut]]> http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/467593#?page=1]]> Kuopion kaupunginkirjasto–Pohjois-Savon maakuntakirjasto]]> fi]]> Vartia, Verneri]]> kouluhistoriikit]]> koulut]]> Hämeenlinna]]> tyttökoulut]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> Paananen, Vellamo]]> Keitele]]> valokuvat]]> koulut]]> oppilaat]]> koululaiset]]> juhlat]]> 1970-luku]]> Paananen, Wellamo]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]> Iisalmi]]> valokuvat]]> kotitalousoppilaitokset]]> 1940-luku]]> rakennukset]]> koulut]]> Iisalmen kaupunginkirjasto]]> fi]]> Gahmberg, Sophie]]> koulut]]> alkeisoppilaitokset]]> opettajat]]> Oulu]]> 1800-luku]]> Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto]]> sv]]> kadut]]> rakennukset]]> koulut]]> oppilaitokset]]> Wetterhoff]]> Palokunnantalo]]> Palokunnankatu]]> talvi]]> Hämeenlinna]]> 1910-luku]]> 1920-luku]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> kadut]]> katukiveys]]> rakennukset]]> koulut]]> oppilaitokset]]> Palokunnankatu]]> Hämeenlinna]]> 1910-luku]]> 1920-luku]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> koulut]]> Kuivanto]]> koulurakennukset]]> oppilaat]]> 1950-luku]]> Orimattilan kaupunginkirjasto]]> fi]]> Keitele]]> valokuvat]]> koulut]]> 1920-luku]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]> Paananen, Vellamo]]> Keitele]]> valokuvat]]> koulut]]> Paananen, Wellamo]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]> Paananen, Vellamo]]> Keitele]]> valokuvat]]> 1960-luku]]> koulut]]> Paananen, Wellamo]]> Keiteleen kunnakirjasto]]> fi]]>