Wirtamo, K.]]> Joensuu]]> koulut]]> Joensuun lyseo]]> toimintakertomukset]]> fi]]> Wirtamo, K.]]> Joensuu]]> koulut]]> Joensuun lyseo]]> toimintakertomukset]]> fi]]> Wirtamo, K.]]> Joensuu]]> koulut]]> Joensuun lyseo]]> toimintakertomukset]]> fi]]> Wirtamo, K.]]> Joensuu]]> koulut]]> Joensuun lyseo]]> toimintakertomukset]]> fi]]> Wirtamo, K.]]> Joensuu]]> koulut]]> Joensuun lyseo]]> toimintakertomukset]]> fi]]> Elo, Rauha]]> Joensuu]]> koulut]]> lukiot]]> Joensuun yhteiskoulu]]> toimintakertomukset]]>
Aluksi koulu toimi vuokratiloissa. Vuonna 1908 päästiin vuokratta Kanavataloon, joka vapautui kansakoululta. Se osoittautui ajan myötä ahtaaksi ja alettiin suunnitella omaa koulurakennusta. Arkkitehti Wivi Lönn valittiin suunnittelemaan koulurakennusta Papinkadulta hankitulle tontille. Koulutalo valmistui Yhteiskoulun käyttöön vuonna 1912. Vuosien saatossa rakennuksen viereen tehtiin laajennusosia. Koulu toimi samalla paikalla 70 vuoden ajan.

1980-luvulla tulivat peruskoulu-uudistus, koulun kunnallistaminen ja muutto Rantakylään, joka tapahtui vuonna 1982.

Lähde: Satavuotta - eikä suotta! : Joensuun yhteiskoulu 1907-2007.

Joensuun Yhteiskoulun lukio palasi vuonna 2015 Papinkadulle, johon vanhan rakennuksen yhteyteen valmistui kesällä 2015 uudisrakennus lukiolle.

Joensuun yhteiskoulun kolmas vuosikertomus kattaa lukukauden 1912-1913. Se sisältää uuden koulutalon esittelyn valokuvineen sekä selostuksen vihkiäisjuhlasta. Siinä on myös painettuna Tahvo Könösen (nimimerkillä Teppo K.) kirjoittama juhlaruno, jonka opettaja Edit Malmströn lausui vihkiäisissä.]]> fi]]> Elo, Rauha]]> Joensuu]]> koulut]]> lukiot]]> Joensuun yhteiskoulu]]> toimintakertomukset]]>
Aluksi koulu toimi vuokratiloissa. Vuonna 1908 päästiin vuokratta Kanavataloon, joka vapautui kansakoululta. Se osoittautui ajan myötä ahtaaksi ja alettiin suunnitella omaa koulurakennusta. Arkkitehti Wivi Lönn valittiin suunnittelemaan koulurakennusta Papinkadulta hankitulle tontille. Koulutalo valmistui Yhteiskoulun käyttöön vuonna 1912. Vuosien saatossa rakennuksen viereen tehtiin laajennusosia. Koulu toimi samalla paikalla 70 vuoden ajan.

1980-luvulla tulivat peruskoulu-uudistus, koulun kunnallistaminen ja muutto Rantakylään, joka tapahtui vuonna 1982.

Lähde: Satavuotta - eikä suotta! : Joensuun yhteiskoulu 1907-2007.

Joensuun Yhteiskoulun lukio palasi vuonna 2015 Papinkadulle, johon vanhan rakennuksen yhteyteen valmistui kesällä 2015 uudisrakennus lukiolle.

Joensuun yhteiskoulun neljäs vuosikertomus on lukukaudelta 1913-1914.]]> fi]]> Joensuu]]> koulut]]> lukiot]]> Joensuun yhteiskoulu]]> toimintakertomukset]]>
1. maailmansodan syttymisen takia koulun aloittaminen lykkäytyi, ja lukukausi pääsi alkamaan vasta 21.9.1914.]]> fi]]> Joensuu]]> koulut]]> lukiot]]> Joensuun yhteiskoulu]]> toimintakertomukset]]> fi]]> Joensuu]]> koulut]]> lukiot]]> Joensuun yhteiskoulu]]> toimintakertomukset]]> fi]]> Joensuu]]> koulut]]> lukiot]]> Joensuun yhteiskoulu]]> toimintakertomukset]]> fi]]> Joensuu]]> koulut]]> lukiot]]> Joensuun yhteiskoulu]]> toimintakertomukset]]> fi]]> Joensuu]]> koulut]]> lukiot]]> Joensuun yhteiskoulu]]> toimintakertomukset]]> kansalaissota]]> historia]]> fi]]> Elo, Rauha]]> Joensuu]]> koulut]]> lukiot]]> Joensuun yhteiskoulu]]> toimintakertomukset]]> säännöt]]>
Aluksi koulu toimi vuokratiloissa. Vuonna 1908 päästiin vuokratta Kanavataloon, joka vapautui kansakoululta. Se osoittautui ajan myötä ahtaaksi ja alettiin suunnitella omaa koulurakennusta. Arkkitehti Wivi Lönn valittiin suunnittelemaan koulurakennusta Papinkadulta hankitulle tontille. Koulutalo valmistui Yhteiskoulun käyttöön vuonna 1912. Vuosien saatossa rakennuksen viereen tehtiin laajennusosia. Koulu toimi samalla paikalla 70 vuoden ajan.

1980-luvulla tulivat peruskoulu-uudistus, koulun kunnallistaminen ja muutto Rantakylään, joka tapahtui vuonna 1982.

Lähde: Satavuotta - eikä suotta! : Joensuun yhteiskoulu 1907-2007.

Joensuun Yhteiskoulun lukio palasi vuonna 2015 Papinkadulle, johon vanhan rakennuksen yhteyteen valmistui kesällä 2015 uudisrakennus lukiolle.

Joensuun yhteiskoulun ensimmäinen vuosikertomus on vuosilta 1907-1910. Se sisältää myös Joensuun Yhteiskoulun kannatusyhdistyksen säännöt sekä Joensuun Yhteiskoulun ohjesäännön.]]> fi]]> Elo, Rauha]]> Joensuu]]> koulut]]> lukiot]]> Joensuun yhteiskoulu]]> toimintakertomukset]]>
Aluksi koulu toimi vuokratiloissa. Vuonna 1908 päästiin vuokratta Kanavataloon, joka vapautui kansakoululta. Se osoittautui ajan myötä ahtaaksi ja alettiin suunnitella omaa koulurakennusta. Arkkitehti Wivi Lönn valittiin suunnittelemaan koulurakennusta Papinkadulta hankitulle tontille. Koulutalo valmistui Yhteiskoulun käyttöön vuonna 1912. Vuosien saatossa rakennuksen viereen tehtiin laajennusosia. Koulu toimi samalla paikalla 70 vuoden ajan.

1980-luvulla tulivat peruskoulu-uudistus, koulun kunnallistaminen ja muutto Rantakylään, joka tapahtui vuonna 1982.

Lähde: Satavuotta - eikä suotta! : Joensuun yhteiskoulu 1907-2007.

Joensuun Yhteiskoulun lukio palasi vuonna 2015 Papinkadulle, johon vanhan rakennuksen yhteyteen valmistui kesällä 2015 uudisrakennus lukiolle.

Joensuun yhteiskoulun toinen vuosikertomus kattaa vuodet 1910-1912.]]> fi]]> Pohjois-Karjala]]> Lieksa]]> evankelis-luterilainen kirkko]]> jumalanpalvelus]]> koulut]]> Rantalan koulu]]> Merilän koulu]]> joulu]]> käsiohjelmat]]> fi]]> Joensuu]]> järjestöt]]> Pohjois-Karjalan Historiallinen Seura]]> Joensuun Lyseo]]> koulut]]> Tohmajärvi]]> Pohjois-Karjalan Historiallinen Seura keräsi perinnetietoa eri teemoista. Vuonna 1916 aiheena oli joulunviettotavat. Tietojenkeruuseen osallistuivat Joensuussa mm. Lyseon koululaiset. Oppilailla oli pienet vihkot, joihin kukin kirjoitti vastauksensa.]]> fi]]> Turku]]> kuurot]]> kuulovammaiset]]> koulut]]> Turun Kuuromykkäinkoulu]]> Åbo]]> döva]]> hörelseskadade]]> skolor]]> Åbo dövstumskola]]> Sisältää molemmankielisiä kirjoituksia.
Suomen aistivialliskoulujen lehti n:o 1. 1910.]]> fi]]> sv]]> Tirkkonen, Toivo]]> Juuka]]> koululaitos]]> koulut]]> kansakoulu]]> opettajat]]> oppilaat]]> historia]]> Juuan kunta]]> fi]]> Gummerus, Jaakko]]> Jyväskylän seminaari]]> Jyväskylän lyseo]]> Jyväskylä]]> koulut]]> oppilaitokset]]> lyseot]]> oppikoulut]]> kesäyliopistot]]> vapaa sivistystyö]]> 92.845 (YKL)]]> Jyväskylän kaupunginkirjasto]]> fi]]> Jyväskylä]]> Rautavuori, Väinö




]]> Varsinais-Suomi]]> Raisio]]> 1960-luku]]> koulut]]> Rautavuori, Väinö]]> Varsinais-Suomi]]> Raisio]]> 1960-luku]]> koulut]]> Pohjois-Karjala]]> Lieksa]]> koulut]]> Peltolan koulu]]> konsertit]]> käsiohjelmat]]> Kalevala]]> Lieksan Nuorisopuhallinorkesteri]]> Lieksa-Pielisjärvi seura]]> fi]]> Lähdeniitty, Arimo]]> Varsinais-Suomi]]> Paimio]]> kouluhistoriikit]]> koulut]]> kansanopetus]]> kansakoulut]]> peruskoulun ala-aste]]> Paimion kaupunki ]]> fi]]> koulut]]> oppilaitokset]]> koulurakennukset]]> Siipikarjanhoitokoulu]]> Kanakoulu]]> Hämeenlinna]]> Kankaantausta]]> 1930-luku]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> koulut]]> oppilaitokset]]> koulurakennukset]]> Siipikarjanhoitokoulu]]> Kanakoulu]]> Hämeenlinna]]> Kankaantausta]]> 1930-luku]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> Paananen, Vellamo]]> Keitele]]> valokuvat]]> koulut]]> 1960-luku]]> Paananen, Wellamo]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]> Joensuu]]> koulut]]> Joensuun kansakoulu]]> Louhelan koulu]]> kirjastot]]> säännöt]]> Joensuu]]> Joensuun kansakoulu]]> koulut]]> kirjastot]]> säännöt]]> fi]]> koulurakennukset]]> koulut]]> kyläkoulut]]> julkiset rakennukset]]>
Yleisökuvat on otettu Kanteleen koulun 75-vuotisjuhlissa, jotka järjestettiin vuonna 1951. Alemmassa kuvassa ovat etualalla opettajat Rauha Vikstöm (vas.), Lauri Tenhola ja Tellervo Tenhola. Eturiviin on päässyt myös rovasti W.A. Urhonen. 100-vuotisjuhlien käsiohjelma on vuodelta 1976.

Ruokailevia oppilaita esittelevien kuvien ottamisajankohta ei ole tiedossa. Kylän emännät olivat perustaneet vuonna 1910 koulukeittolan, joka sekin oli Pukkilan ensimmäinen. Keittolarakennus valmistui vuonna 1914. Hevosreessä istuvat naiset ovat keittolaemäntiä, jotka keräsivät kylän taloista elintarvikkeita koulunkeittolaan. Viimeiset kuvat esittävät koulun oppilaita, joilla oli Marianpäivänä tapana vierailla Muurahaisen talossa. Muurahaisen emäntä Maria Seppälä oli yksi koulukeittolan puuhanaisia. Oppilaiden vieressä oikealla on opettaja Urho Lähteenmäki.

Värikuva esittää 1960-luvulla valmistunutta Kanteleen uutta koulua.]]> Pukkilan kunnankirjasto]]> fi]]> koulurakennukset]]> julkiset rakennukset]]> kansakoulut]]> koulut]]> Pukkila -- Kantele]]> Pukkilan kunnankirjasto]]> fi]]> koulut]]> koulurakennukset]]> Karkkula]]> 1950-luku]]> Orimattilan kaupunginkirjasto]]> fi]]> maisema]]> rakennukset]]> koulut]]> Hämeenlinnan lyseo]]> vankilat]]> Hämeen linna]]> sahalaitokset]]> Vanajavesi]]> Hämeenlinna]]> 1890-luku]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> sv]]> maisema]]> rakennukset]]> koulut]]> Hämeenlinnan lyseo]]> Hämeen linna]]> kuutamokortit]]> Hämeenlinna]]> 1900-luku (vuosikymmen)]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> sv]]> Paananen, Vellamo]]> Keitele]]> valokuvat]]> koulut]]> rakentaminen]]> 1960-luku]]> Paananen, Wellamo]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]> Paananen, Vellamo]]> Keitele]]> valokuvat]]> koulut]]> 1960-luku ]]> Paananen, Wellamo]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]> Paananen, Vellamo]]> Keitele]]> valokuvat]]> koulut]]> rakentaminen]]> 1960-luku]]> Paananen, Wellamo]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]> Paananen, Vellamo]]> Keitele]]> valokuvat]]> koulut]]> 1970-luku]]> Paananen, Wellamo]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]> Paananen, Vellamo]]> Keitele]]> valokuvat]]> koulut]]> 1960-luku]]> Paananen, Wellamo]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]> Paananen, Vellamo]]> Keitele]]> valokuvat]]> rakentaminen]]> koulut]]> 1960-luku]]> Paananen, Wellamo]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]> Keitele]]> valokuvat]]> koulut]]> 1960-luku]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]> Walle, Axel]]> Joensuu]]> koulut]]> Joensuun lyseo]]> toimintakertomukset]]> fi]]> Walle, Axel]]> Joensuu]]> koulut]]> Joensuun klassillinen lyseo]]> Joensuun lyseo]]> toimintakertomukset]]> Joensuun lyseo perustettiin säätyjen ja senaatin hyväksynnällä vuonna 1865, eli 17 vuotta kaupungin perustamisen jälkeen. Se aloitti toimintansa ns. yläalkeiskouluna. Tällaisena se toimi aina vuoteen 1874 saakka, jolloin se muutettiin neliluokkaiseksi lyseoksi. Opetuskieli oli suomi. Yleisalkeiskoulu toimi aluksi 1865 kaupungin luutnantti Schlüterilta vuokraamissa rakennuksissa. Sen jälkeen se toimi useassa eri osoitteessa. Theodor Deckerin piirtämä koulurakennus otettiin käyttöön elokuun alusta 1894.]]> Kirjapaino-yhtiön kirjapaino]]> fi]]> Walle, Axel]]> Joensuu]]> koulut]]> Joensuun lyseo]]> toimintakertomukset]]> fi]]> Walle, Axel]]> Joensuu]]> koulut]]> Joensuun lyseo]]> toimintakertomukset]]> Kirjapaino-osakeyhtiön kirjapaino]]> fi]]> Walle, Axel]]> Joensuu]]> koulut]]> Joensuun lyseo]]> toimintakertomukset]]> fi]]> Walle, Axel]]> Joensuu]]> koulut]]> Joensuun lyseo]]> toimintakertomukset]]> fi]]> Walle, Axel]]> Joensuu]]> koulut]]> Joensuun lyseo]]> toimintakertomukset]]> fi]]> Walle, Axel]]> Joensuu]]> koulut]]> Joensuun lyseo]]> toimintakertomukset]]> fi]]> Walle, Axel]]> Joensuu]]> koulut]]> Joensuun lyseo]]> toimintakertomukset]]> fi]]>