Haanpää, Pentti]]> pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus]]> maaseutuväestö]]> kyläyhteisöt]]> hengenpelastus]]>
Novellissa Akkuna ja tie nimetön tarkkailija katselee ikkunasta kylän raitille ja näkee erilaisia hahmoja kulkemassa asioillaan. Samalla valaistuu sotavuosien jälkeinen maaseudun elämä.

Laajuus 13 sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 15.10.1946
Julkaistu ensimmäisen kerran nimellä Akkuna ja maantie julkaisussa Työn Joulu (1946). Sisältyy teokseen Kootut teokset 7 (Otava 1989).

Novellissa Päntän äijän vajoaminen Toropais-seppä tulee ulkoa aamukuselta ennustaen olevan sopiva keli Päntän äijän vajoamiselle yksiöisen jään pinnalta veteen. Hän on oikeassa ja pelastaa Päntän äijän jälleen kerran hukkumiselta ja vie tämän omaan pirttiinsä virkoamaan. Seppä arvelee jokasyksyisen vajoamisen syyksi Päntän yksivakaisen elämän. Tämä on Haanpään tunnetuimpia novelleja, johon palataan jatkuvasti huumorin näytteenä ja symbolisena tekstinä, suomalaisen sisun monumenttina.

Laajuus 19 sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 25.10.1946
Julkaistu ensimmäisen kerran Kansan Kuvalehdessä (46/1946) ja sen jälkeen kokoelmassa Heta Rahko korkeassa iässä (Otava 1947). Sisältyy teokseen Kootut teokset 7 (Otava 1989).]]>
Siikalatvan kirjasto]]> fi]]>
Haanpää, Pentti]]> pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus]]> parantajat]]> ruumiillinen työ]]> maaseutuväestö]]> sosiaalinen muutos]]> elämäkertaromaanit]]> Hota-Leenan poika käsikirjoituksen sivut 1-155. Teksti on kirjoitettu käsin kapeille ruutuvihkon puolitetuille lehdille. Sen otsikko on "Seitsemänkymmentä vuotta, muutaman miehen onni, elämä ja sen tapahtumat, kertoi ja kuvitteli: Pentti Haanpää".

Hota-Leenan poika kuvaa maaseudun elinkeinomurrosta, jossa koneelliset työmenetelmät alkavat korvata perinteisiä elinkeinoja. Täman murroksen keskellä sinnittelee Taneli Hotakka ja hänen vaimonsa Kaisa. Teoksessa esiintyy myös Syinmaan tietäjä, joka pohjautuu tosielämän esikuvaan, Juho Luomajokeen. Teos nostaa keskiöön ajatuksen ruumiillisen työn luonteesta ja sen sankarillisuudesta.

Laajuus 157 sivua
Kirjoituspaikka Piippola, kirjoitusajankohta ei tiedossa
Romaani on ilmestynyt ensimmäisen kerran vuonna 1929 (Kansanvalta). Sisältyy teokseen Kootut teokset 2 (Otava 1989).]]>
Siikalatvan kirjasto]]> fi]]>
Haanpää, Pentti]]> elämäkertaromaanit]]> parantajat]]> ruumiillinen työ]]> maaseutuväestö]]> sosiaalinen muutos]]> pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus]]> Hota-Leenan poika käsikirjoituksen sivut 156-233, lisäksi 11 erillistä sivua. Teksti on kirjoitettu käsin kapeille ruutuvihkon puolitetuille lehdille. Sen otsikko on "Seitsemänkymmentä vuotta, muutaman miehen onni, elämä ja sen tapahtumat, kertoi ja kuvitteli: Pentti Haanpää".
Tekstissä on joitakin korjauksia. Käsikirjoituksen sivulla 234 on Haanpään yliviivaamana teksti "Jutun ensimmäkseksi tai viimeiseksi värssyksi". Luku on alkuperäisen teoksen viimeinen luku "Viimeinen värssy". 

Hota-Leenan poika
kuvaa maaseudun elinkeinomurrosta, jossa koneelliset työmenetelmät alkavat korvata perinteisiä elinkeinoja. Täman murroksen keskellä sinnittelee Taneli Hotakka ja hänen vaimonsa Kaisa. Teoksessa esiintyy myös Syinmaan tietäjä, joka pohjautuu tosielämän esikuvaan, Juho Luomajokeen. Teos nostaa keskiöön ajatuksen ruumiillisen työn luonteesta ja sen sankarillisuudesta.

Laajuus 77 sivua
Romaani on ilmestynyt ensimmäisen kerran vuonna 1929 (Kansanvalta). Sisältyy teokseen Kootut teokset 2 (Otava 1989).]]>
Siikalatvan kirjasto]]> fi]]>
Kauneuden Kirous. Osa käsikirjoituksesta vuodelta 1946]]> Silkkijakku
Atomintutkija ja muita juttuja
Kylpyurheilija Kemppainen]]>
Haanpää, Pentti]]> pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus]]> saunominen]]> seksuaalinen käyttäytyminen]]> maaseutuväestö]]> Kauneuden kirous käsikirjoituksesta.

Novellissa Heinäkuu isäntä Jaako Kortteinen ja kaunis piika Anna Ansala ovat heinänteossa ulkoniityllä. Helle enteilee ukkosta. Jaako alkaa tehdä suovaa hangoten heiniä yhä ylemmäs Annan ottaessa niitä ylhäällä vastaan. Miehellä on näkymä alhaalta hänen hameensa alle. Kun suova on valmis, ukkonen alkaa nousta. Anna soljuu hangon varassa maahan ja hänen reitensä paljastuvat. Ukkosen jyristessä ja sateen siuhutessa seuraa seksiakti. Isäntä on tyytyväinen ja helpottunut, mutta Anna on pettynyt, sillä naiminen vanhemman isännän kanssa ei ollut kuulunut hänen suunnitelmiinsa.

Novellin Silkkijakku ohella tämä on Haanpään eleganteimpia eroottis-seksuaalisia tekstejä, jossa ukkonen, salaman energia ja ihmisen seksuaalinen halu rinnastuvat. Jaakon heinähanko, jota myöten Anna liukuu heinäsuovan päältä maahan ja miehen alle on maailmankirjallisuuden luontevimpia fallossovelluksia. Novelli kuuluu Kauneuden kirouksen aihepiiriin, mutta Haanpää ei ole sisällyttänyt tätä novellia romaanin kokonaisuuteen. Se toki sopisi siihen hyvin Annan ja Jaakon yhteen liittymisen alkuna. Vihkossa novellilla ei ole otsikkoa, nimi annettu myöhemmin.

Laajuus 10 sivua
Kirjoitusaika 6.5.1946, kahdeksan sivun jälkeen pari sivua päiväämätöntä tekstiä
Ilmestynyt ensimmäisen kerran julkaisussa Pohjan Liekki (1947). Sisältyy teoksiin Atomintutkija ja muita juttuja (Otava 1950) ja Kootut teokset 7 (Otava 1989).

Novellissa Kylpyurheilija Kemppainen uusi työnjohtaja tulee savottaan ja saa kuulla Kemppaisen kylpyurheilijan maineesta. Itsekin kovia löylyjä rakastava kymppi arvelee pärjäävänsä Kemppaiselle löylynotossa, mutta häviää kilpailun. Hän kaataa suutuspäissään korvollisen vettä kiukaalle, jolloin kaikki muut karkaavat saunasta, vain Kemppainen istuu yhä ylhäällä. Seuraavaksi Kemppaista koettaa kammeta valtaistuimelta yhtiön pääpomo. Lyödään vetoa kahdesta litrasta konjakkia, mutta pomi luopuu kilpailusta syyttäen vilustumistaan. Konjakit kuitenkin juodaan. Saunomisen tulkitseminen urheilukäsittein toimii Haanpäällä tällaisen julkisuusmuodon ironiana.

Laajuus 11 sivua
Kirjoitusaika 20.5.1946
Julkaistu ensimmäisen kerran albumissa Joulusauna (1949), sisältyy teokseen Kootut teokset 7 (Otava 1989).  

Katkelmassa Pohjoiseen Ansalan Anna ihastuu Eetu Törmään, Kortteisen talossa vierailevaan hevostenostajaan pohjoisesta. Anna suostuu karkaamaan tämän kanssa miehensä Jaakon nukkuessa humalaansa. Teksti jää kesken Annan ja Eetun karkumatkaa. Kauneuden kirous on Pentti Haanpään isänsä Mikko Haanpään käsikirjoituksesta Ansalan Anna muodistama versio, jota ei julkaistu Haanpään elinaikana.

Laajuus 8 sivua
Romaani Kauneuden kirous on julkaistu vuonna 2015 (Into).]]>
Siikalatvan kirjasto]]> fi]]>
Riipinen, Ulla]]> kirjeet]]> kirjeenvaihto]]> paikallishistoriat]]> maaseutuväestö]]> opiskelijat]]> 99.1. (ykl)]]> Keuruun kaupunginkirjasto]]> fi]]> Keski-Suomi]]>