Haanpää, Pentti]]> päiväkirjat]]> muistiinpanot]]> lukeminen]]> kirjoittaminen]]> alkoholinkäyttö]]> Liiketyöläinen-lehteä vuodesta 1943 alkaen.

Almanakka on nimetty saksalaisen kirjailijan Hans Falladan (oik. Rudolf Ditzen, 1893-1947) romaanin päähenkilön mukaan. Romaani Kleiner Mann, was nun? ilmestyi vuonna 1932 ja se suomennettiin vuonna 1937 nimellä Mikä nyt eteen, Pinneberg? Romaanissa pikkuporvari tuntee ahdistusta Weimarin ajan Saksassa työläisten ja porvariston välissä löytämättä omaa ideologiaansa. Siksi juuri Pinnebergit olivat kaikkein alttiimpia nousevalle natsismille. Vuonna 1946 Liiketyöläinen-lehti vaihtoi nimensä Liiketyöntekijäksi, mikä kuvastaa Pinneberg-mielialaa. Se, että liiketyöläiset kutsuivat itseään Pinnebergeiksi ja halusivat olla työntekijöitä, ei työläisiä, osoittaa heidän pikkuporvarillista mentaliteettiaan.

Almanakka sisältää lyhyitä päiväkirjamerkintöjä valmiisiin päivämääriin. Muistion henkilöosoitteissa on mainittu mm. Turtiainen (Arvo; Kiilan puheenjohtaja); Huttunen, Oulu (hammastaiteilija, jonka romaanin Sirkussankari Haanpää editoi), Vala (Erkki; Tulenkantajat lehden päätoimittaja 1930-luvulla ja Haanpään romaanin Isännät ja isäntien varjot kustantaja). Almanakassa on päiväkirjamerkintöjä sivuilla 20-124, kassakirjaa sivuilla 183-197 ja 200-201 sekä tulot ja menot sivulla 202.

Almanakkamerkinnät on julkaistu teoksessa Hurja. Pentti Haanpään muistiinmerkinnät 1940-1954 (Into).]]>
Siikalatvan kirjasto]]> fi]]>
Haanpää, Pentti]]> päiväkirja]]> lukeminen]]> kirjoittaminen]]> muistiinpanot]]> alkoholinkäyttö ]]> Liiketyöläinen-lehteä vuodesta 1943 alkaen.

Almanakka on nimetty saksalaisen kirjailijan Hans Falladan (oik. Rudolf Ditzen, 1893-1947) romaanin päähenkilön mukaan. Romaani Kleiner Mann, was nun? ilmestyi vuonna 1932 ja se suomennettiin vuonna 1937 nimellä Mikä nyt eteen, Pinneberg? Romaanissa pikkuporvari tuntee ahdistusta Weimarin ajan Saksassa työläisten ja porvariston välissä löytämättä omaa ideologiaansa. Siksi juuri Pinnebergit olivat kaikkein alttiimpia nousevalle natsismille. Vuonna 1946 Liiketyöläinen-lehti vaihtoi nimensä Liiketyöntekijäksi, mikä kuvastaa Pinneberg-mielialaa. Se, että liiketyöläiset kutsuivat itseään Pinnebergeiksi ja halusivat olla työntekijöitä, ei työläisiä, osoittaa heidän pikkuporvarillista mentaliteettiaan.

Vuoden 1946 päiväkirjamerkinnät ovat almanakassa sivuilla 20-124. Haanpään kassakirja on sivuilla 194-196 ja 203-207. Haanpään tulot ja menot ovat sivuilla 206-207. Kirjanpidosta käy ilmi, että Haanpää antoi vaimolleen Ailille säännöllisesti huomattavan osan tuloistaan. Menopuolen tärkeimmät erät olivat viina ja peli.

Päiväkirjamerkinnät on julkaistu teoksessa Hurja. Pentti Haanpään muistiinmerkinnät 1940-1954 (Into 2016).]]>
Siikalatvan kirjasto]]> fi]]>
Haanpää, Pentti]]> päiväkirjat]]> muistiinpanot]]> lukeminen]]> kirjoittaminen]]> alkoholinkäyttö]]> Liiketyöläinen-lehteä vuodesta 1943 alkaen.

Almanakka on nimetty saksalaisen kirjailijan Hans Falladan (oik. Rudolf Ditzen, 1893-1947) romaanin päähenkilön mukaan. Romaani Kleiner Mann, was nun? ilmestyi vuonna 1932 ja se suomennettiin vuonna 1937 nimellä Mikä nyt eteen, Pinneberg? Romaanissa pikkuporvari tuntee ahdistusta Weimarin ajan Saksassa työläisten ja porvariston välissä löytämättä omaa ideologiaansa. Siksi juuri Pinnebergit olivat kaikkein alttiimpia nousevalle natsismille. Vuonna 1946 Liiketyöläinen-lehti vaihtoi nimensä Liiketyöntekijäksi, mikä kuvastaa Pinneberg-mielialaa. Se, että liiketyöläiset kutsuivat itseään Pinnebergeiksi ja halusivat olla työntekijöitä, ei työläisiä, osoittaa heidän pikkuporvarillista mentaliteettiaan.

Almanakka sisältää lyhyitä päiväkirjamerkintöjä. Muistion henkilöosoitteissa on mainittu mm. Prof. Dr. St. Pazurkiewicz, Lodz, Polska; kirjailija (L.A) Salava, Helsinki, joka oli vanha Tulenkantajien lehden julkaisija. Almanakassa on päiväkirjamerkintöjä sivuilla 20-124, kassakirjaa sivuilla 194-203 ja tulot ja menot sivuilla 206-207.

Almanakkamerkinnät on julkaistu teoksessa Hurja. Pentti Haanpään muistiinmerkinnät 1940-1954 (Into 2016).]]>
Siikalatvan kirjasto]]> fi]]>
Haanpää, Pentti]]> päiväkirjat]]> muistiinpanot]]> lukeminen ]]> kirjoittaminen]]> alkoholinkäyttö]]> Liiketyöläinen-lehteä vuodesta 1943 alkaen.

Almanakka on nimetty saksalaisen kirjailijan Hans Falladan (oik. Rudolf Ditzen, 1893-1947) romaanin päähenkilön mukaan. Romaani Kleiner Mann, was nun? ilmestyi vuonna 1932 ja se suomennettiin vuonna 1937 nimellä Mikä nyt eteen, Pinneberg? Romaanissa pikkuporvari tuntee ahdistusta Weimarin ajan Saksassa työläisten ja porvariston välissä löytämättä omaa ideologiaansa. Siksi juuri Pinnebergit olivat kaikkein alttiimpia nousevalle natsismille. Vuonna 1946 Liiketyöläinen-lehti vaihtoi nimensä Liiketyöntekijäksi, mikä kuvastaa Pinneberg-mielialaa. Se, että liiketyöläiset kutsuivat itseään Pinnebergeiksi ja halusivat olla työntekijöitä, ei työläisiä, osoittaa heidän pikkuporvarillista mentaliteettiaan.

Almanakka sisältää päiväkirjaa sivuilla 19-123, kassakirjaa sivuilla 190-201 ja tulot ja menot sivuilla 202-203.

Almanakkamerkinnät on julkaistu teoksessa Hurja. Pentti Haanpään muistiinmerkinnät 1940-1954 (Into 2015).]]>
Siikalatvan kirjasto]]> fi]]>
Holm, Erik]]> matematiikka]]> luennot]]> muistiinpanot]]> 1800-luku]]> matematik]]> föreläsningar]]> anteckningar]]> 1800-talet]]> Holm, Erik]]> Kokkolan kaupunginkirjasto]]> sv]]> Holm, Erik]]> kirjallisuus]]> kaunokirjallisuus]]> lyriikka]]> historia]]> muistiinpanot]]> 1800-luku]]> litteratur]]> skönlitteratur]]> lyrik]]> anteckninar]]> 1800-talet]]> Horatius Flaccus, Quintus]]> Holm, Erik]]> Kokkolan kaupunginkirjasto]]> sv]]> Novelleja. Käsikirjoituksia marraskuu 1950
Muistiinmerkintöjä]]>
Nätti-Jussi ja tohtorit
Isäntä ja sällit
Sakat]]>
Haanpää, Pentti]]> pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus]]> amerikansuomalaiset]]> uskottomuus

]]>
sosiaaliset ristiriidat]]> muistiinpanot]]>
Pentti Haanpään yhdessä harvoista esseistä esitellään Amerikassa kaivosonnettomuudessa 1904 kuolleen sedän Otto Birger Haanpään runoja sekä Pentin kommentteja niistä. Birger Haanpään tytär Liisa Rae oli lähettänyt runokäsikirjoitukset serkulleen Pentille. Otto Birger Haanpään kootut runot julkaistaan vuonna 2018.

Laajuus 21 sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 26.10.1950
Julkaistu nimellä Vanhoja papereita ensimmäisen kerran SKDL:n Joululehdessä (1950). Sisältyy teokseen Eräs avioliitto ja muita kadonneita juttuja (Into 2014).

Novelli Kaksitoista oikein kertoo Antti Mäestä, joka saa julkisuutta, kun kylässä tulee tietoon, että hän on saanut 12 oikein veikkauksessa. Huumaa kestää pari päivää, kunnes selviää, että voitto on vain 7000 markkaa. Enää kukaan ei tervehdi eikä kutsu kahville.  Muita Haanpään veikkausaiheisia novelleja ovat Veikkaaja ja Veikkaus. 

Laajuus 6 sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 8.11.1950
Teksti ilmestyi samana jouluna julkaisuissa Liiketyöntekijä (11-12/1950) ja Kontti (1950, Kajaanin seminaarin toverikunnan lehti). Sisältyy teokseen Kootut teokset 8 (Otava 1989)

Nätti-Jussi ja tohtorit on tarina Niemen kaupungissa (Rovaniemi) rahansa hummanneesta ja itsemurhaa miettivästä Nätti-Jussista, joka menee lääkärin vastaanotolle ja uhkaa hirttäytyä tämän talon edustan puuhun, jos ei saa pukua ja rahaa. Lääkäri suostuu. Muutaman viikon kuluttua Jussi yrittää samaa temppua Järven kaupungissa (Kemijärvi), mutta lääkäri antaakin rasvatun köyden kehottaen Nätti-Jussia tuumasta toimeen, koska häneltä puuttuu ruumiita ruumiinavauksia varten. Tarina on anekdootti kuuluisasta veijarimaisesta Lapin jätkästä, Nätti-Jussista (Johan Viktor Nätti, 1890-1964) ja se on todennäköisesti jostakin kuultu juttu. Vaikka Nätti oli miehen ruotusotilasnimi, monet pitivät sitä liikanimenä, sillä Jussin toinen jalkaterä osoitti taaksepäin.

Laajuus 13 sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 11.11.1950
Julkaistu ensimmäisen kerran Kansan kuvalehdessä (25/1950). Sisältyy teokseen Kootut teokset 8 (Otava 1989).

Isäntä ja sällit
on novelli isännästä joka yrittää ostaa konjakkipulloa tien varressa olevilta nuorilta miehiltä. Lopulta ukko tarjoaa hevostaan ja kärryjään, mutta miehet kieltäytyvät koska pitävät konjakkia arvokkaampana.

Laajuus 9 sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 13.11.1950
Julkaistu kokoelmassa Eräs avioliitto ja muita kadonneita juttuja (Into 2014).

Sakat on decameronelainen uskottomuusnovelli. Se on tarina Santerista, joka on siirtolaisemännän salainen rakastaja. Merkkinä siitä, että isäntä on asioillaan, nainen asettaa tunnusvaatteen pyykkinarulle. Suhdetta on jatkunut parisen vuotta.

Laajuus 6 sivua
Julkaistu ensimmäisen kerran vuotuisjulkaisussa Kevättervehdys (1951). Sisältyy teokseen Kootut teokset 8 (Otava 1989).

Tiedoston lopussa erillisillä kellertävillä ruutupaperiliuskoilla muistiinpano: "Passi, Kajaani 1863" (poliisin antama kerjäläispassi). Lehtiöstä reväistyllä vaaleammalla ruutupaperilla käsinkirjoitettu jäljennös- Teksti on otsikoitu "M. papereista" ja se sisältää valtiorikosoikeuden 8.7.1918 antaman jonkun punakaartilaisen tuomion, jossa tämä luonnehditaan "seutunsa pahaksi hengeksi ja erittäin vaaralliseksi henkilöksi, joka paikkakuntalaisten käsityksen mukaan ei saisi vapautta nähdä". M. viittaa siihen, että dokumentti saattaa olla isä Mikko Haanpään aineistoista.
Laajuus 4 sivua]]>
Siikalatvan kirjasto]]> fi]]>
Holm, Erik]]> historia]]> muistiinpanot]]> Kreikka]]> 1800-luku]]> anteckningar]]> Grekland]]> 1800-talet]]> Holm, Erik]]> Kokkolan kaupunginkirjasto]]> sv]]> Holm, Erik]]> koulutus]]> opetus]]> historia]]> muistiinpanot]]> käsikirjoitukset]]> 1800-luku]]> skolning]]> undervisning]]> anteckningar]]> handskrifter]]> 1800-talet]]> Holm, Erik]]> Kokkolan kaupunginkirjasto]]> sv]]> ]]> Haanpää, Pentti]]> kulttuurimatkailu]]> valtuuskunnat]]> Kiina]]> matkapäiväkirjat]]> muistiinpanot]]> Kiinalaiset jutut ja Kiinan matkan päiväkirja (Otava 2001). Tekstit on julkaistu teoksessa Kootut teokset 8 (Otava 1989).

Suuri muuri
Laajuus 11 sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 8.4.1954
Teksti ei sisälly tällaisenaan matkakirjaan.

Vappumarssi Pekingissä, julkaistu nimellä Vappu: Ihmisjangtse
Laajuudesta ei selkoa

Futseling: Monttu
Laajuus 10 sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Korpelainen 15.7.1953

Taidekoulu ja muinainen runoilija
Laajuus 11 sivua
Kirjoitusaika 10.4.1954

Silkkimato sisältää kaksi osaa, Lihava kehrääjä ja Kuvakudontaa
Laajuus 12 sivua
Kirjoitusaika 10.4.1954

Kalliobudda, julkaistu nimellä Kalliobuddha
Laajuus 12 sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Korpelainen 17.7.1953

Chi Paishi ja harakkapari
Laajuus viisi sivua

Klassillisesta oopperasta
Laajuus yhdeksän sivua

Lu Hsyn sisältää kolme osaa ElämästäAh Q ja Pekingiläinen talo
Laajuus 12 + 17 + 6 sivua
Kirjoitusaika 4.-6.5.1954]]>
Siikalatvan kirjasto]]> fi]]>
Haanpää, Pentti]]> päiväkirja]]> muistiinpanot]]> kalastus]]> vierailut]]>
Pentti Haanpään merkintöjen jälkeen erilliselle sivulle on liimattu lappu, jossa lukee "Muistiinpanoja Elämän tieltä, Aili Haanpää". Ilmeisesti aikomuksena oli tehdä niitä lisää, mutta mukana on vain yksi lappu 27.9.1955, joka keskeytyy kesken lauseen (jatko puuttuu). Aili Haanpää toteaa pienen perheen olevan hajallaan, Elsa Oulussa Merikosken yhteiskoulussa, Isä Korpelaisessa ja hän itse Piippolan kodissa. "Mutta onpa hyvä kulkuväline Äidillä: on oma pikku Moskvitsh-auto. Sillä luistelen menemään aina kun tulee ikävä ja on aikaa ja asiaakin. Tänään tiistaina lähden Lamujärvelle Isän luo." Lapsekas ilmaisu viittaa siihen, että muistiinpanot oli tarkoitettu Elsalle.

Ensimmäisellä merkintäsivulla on mökin hankintahistoria ja kuvaus rakentamisesta maarekisterinumeroa myöten. Ostettu 11.7.1950 Aarne Ahlgrenilta. Viimeinen päiväkirjamerkintä, joka on tehty 30.9.1955, on seuraava: "Pilvistä, eteläistä, eukko lähti. - 1:si siima syötteihin". Haanpää oli laskemassa pitkäsiimaa Isolla Lamujärvellä, kun matka päättyi veneen kaatumiseen ja kirjailijan hukkumiseen.

Vihkon lopussa on Haanpään päivittäiset tarkat merkinnät pyydetyistä kalansaaliista painoineen grammalleen takautuvassa vuosijärjestyksessä 1955-1951. Viimeisellä sivulla on kalalajeittain saaliskalojen kokonaismäärä, esim. ahven 819 kpl jne. Tämän alla on yhteenveto Korpelaisessa vietetyistä päivista 1951-55.

Laajuus noin sata sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Korpelainen 2.5.1951-30.9.1955
Päiväkirjaa ei ole julkaistu.]]>
Siikalatvan kirjasto]]> fi]]>
Holm, Erik]]> kristillisyys]]> muistiinpanot]]> Raamattu]]> teologit]]> 1800-luku]]> Holm, Erik]]> Bonsdorff, Johan]]> Kokkolan kaupunginkirjasto]]> fi]]> kuorot]]> mieskuorot]]> päiväkirjat]]> muistiinpanot]]> kuoronjohtajat]]> listat]]> Pukkilan kunnankirjasto]]> fi]]> Holm, Erik]]> kasvitiede]]> lääkekasvit]]> väitöskirjat]]> muistiinpanot]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> botanik]]> medicinalväxter]]> anteckninar]]> doktorsavhandlingar]]> 1700-talet]]> 1800-talet]]> Holm, Erik]]> Forslin, Michaël]]> Kokkolan kaupunginkirjasto]]> Kalms, Pehr]]> Forslin, Michaël]]> Frenckell, Johan Christofer]]> sv]]> Matkapäiväkirjoja vuodelta 1939]]> Haanpää, Pentti]]> muistiinpanot]]> päiväkirjat]]> matkakertomukset]]> Muistiinmerkintöjä vuosilta 1925-1939 (Otava 1976).

Kunta ja seurakunta ja kymmenen muuta aihelmaa tuleviin juttuihin.
Laajuus neljä sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Leskelä 17.2.1938.

Novelliluonnos Pula-aikaa.
Laajuus kaksi sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Leskelä 24.5.1938

Matkapäiväkirjaa Helsingin ja Oulun matkoista, välissä 14.1. kirjoitettu luonnos jutuksi Puheliaisuus.
Laajuus 34 sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Helsinki 11.1.-19.1.1939, Oulu 20.1. ja 22.1.1939

Luonnos jutuksi Maaltapako on vedetty yli (eli siis kirjoitettu), sen jälkeen on joitakin rivejä uudesta aiheesta ja sen jälkeen luonnos jutusta nimellä Tuossa se nyt on!, joka on yliviivattu.
Laajuus 2 sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Leskelä 19.3.1939

Aallon pohjasta on itseripitystä juoppouden ja kortinpeluun takia ja päätös ryhdistäytyä.
Laajuus kuusi sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Leskelä 30.3.1939

Erilaisia numeroituja aiheita novelleiksi: XVII Sanomalehtiuutinen, XVIII Selkäsauna, XIX Juoppous (Joyce-mukaelma), XX Karjalan retkeltä ja XXI Pienviljelijä.
Laajuus neljä sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Leskelä 4.4.1939

Vanhasta virsikirjasta, jossa on kopioita virrensäkeistä.
Laajuus kaksi sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Leskelä 21.4.1939

Päiväkirjamerkintä Matkan jälkeen kertoo viinanhakumatkasta Raaheen.
Laajuus neljä sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Leskelä 6.8.1939

Sananlaskuja
Laajuus kahdeksan sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Leskelä 6.8.1939

Katkelmia Kantelettaresta
Laajuus viisi sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Leskelä 22.8.1939

Viimeisellä aikeamalla numero- ja kirjainsymboleita liittyen shakkitehtäviin. Repeilleillä ja kastuneilla irtosivuilla vielä Kanteletar-sitaatteja.]]>
Siikalatvan kirjasto]]> fi]]>
]]> Haanpää, Pentti]]> muistiinpanot]]> päiväkirjat]]>

Päiväkirjamerkintöjä
Laajuus 79 sivua
Viimeinen merkintä: Kipua L[eskelä] 4.X[10].1937
Julkaistu teoksessa Muistiinmerkintöjä vuosilta 1925-1939 (Otava 1976).

Pentti Haanpään koneella kirjoittamia muistiinpanoja
Laajuus 12 sivua

Aiheita: I Kunta ja seurakunta - XII Pula-aikaa. Päiväys 24.5.1938. Nämä lyhyet kuvaukset on yliviivattu, mutta silti julkaistu sellaisenaan teoksessa Muistiinmerkintöjä vuosilta 1925-1939 (Otava 1976).

Matka. Päiväkirja  kertoo Helsingin matkasta, jolloin Haanpää pääsi pakoon velvollisuutta olla todistajana enonsa Kalle Keckmanin kavallusjutussa.
Kirjoitusaika 11.1.-22.1.1939

Aallon pohjasta on Haanpään itseripitystä juopottelun ja pelivelkojen takia.
Kirjoitusaika 30.3.1939

Matkan jälkeen on kuvaus viinanhakumatkasta Iisalmeen.
Kirjoitusaika 27.7.1939

Tekstit on julkaistu teoksessa Muistiinmerkintöjä vuosilta 1925-1939 (Otava 1976).]]>
Siikalatvan kirjasto]]> fi]]>
Haanpää, Pentti]]> päiväkirjat]]> muistiinpanot]]> luonnokset]]>
Dokumentti on todennäköisesti Hannu Taanilan kirjoittama. Siitä puuttuvat Muistiinmerkinnöissä mainitut kaunokirjalliset tekstit päiväyksineen, jotka Haanpää on itse kirjoittanut puhtaiksi muistivihkoistaan.

Laajuus 99 liuskaa
Julkaistu teoksessa Muistiinmerkintöjä vuosilta 1925-1939 (Otava 1976).]]>
Siikalatvan kirjasto]]> fi]]>
Vartiossa. Käsikirjoitus tammikuu 1942]]> Haanpää, Pentti]]> muistiinpanot]]> kirjoituskilpailut]]> novellit]]> sotakirjallisuus]]> seksuaalinen käyttäytyminen]]> Vartiossa ja kirjeluonnoksen. 

Lehtiön alkuun Haanpää jäljentänyt Gummeruksen talvisotakilpailukutsun, jonka määräaika oli 31.7.1942. Kilpailusta ei liene tullut valmista, eikä Haanpää osallistunut. Otava oli järjestänyt vastaavan kilpailun vuonna 1940, jossa Haanpään Korpisotaa lunastettiin. Lehtiön lopussa on tyhjiä sivuja, joiden seassa on yksi sakkitehtävä ja sitten kaksi sivua varusluetteloa (Haanpää oli Lonkan kenttähevossairaalan varastonhoitaja). Lehtiön lopussa on kirjeluonnos: "Täällä jossakin 28 VI -41 Hummasen talon väelle, Neittävän kylä. Kun erästä sotaväenosastoa kulje" (katkeaa kesken).

Novelli Vartiossa kertoo asemasodan arjesta. Se on reportaasimainen kuvaus vanhalla rajalla olevasta vartiopisteestä, jossa rajapuomin vieressä on kyltti: Uuteen Suomeen. Uusi tulokas havannoi ympäristöä ja tilanteita. Tultuaan vartiosta hän kuulee pahviteltassa seinän takana jonkun miehistä viettelevän naisen yhdyntään. Vartiomies ajattelee ironisesti, kuinka Suur-Suomeen tehdään lisää uusia ihmisiä. Myöhemmin partio palaa takaisin hätyyttämästä neuvostopartisaaneja, tulitaistelussa on kuollut yksi omakin. Vankeja on saatu kolme.

Laajuus 14 sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Lonkka 21.1.1942
Vartiossa on julkaistu teoksessa Nykyaikaa (Otava 1940). Sisältyy teokseen Kootut teokset 6 (Otava 1989).]]>
Siikalatvan kirjasto]]> fi]]>
Haanpää, Pentti]]> muistiinpanot]]> aforismit]]> sanonnat]]>
Shakkisiirtoja
Laajuus 1,5 sivua
Ei päiväystä

Wellerismejä (sanoi-sananparsia), vertauksia, pienfolklorea, repliikkejä
Laajuus kahdeksan sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Korpelainen 23.6.1952

Sitaatteja ja aforismeja V. A. Koskenniemen teoksesta Vaeltava viisaus
Laajuus 11 sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Korpelainen 15.8.1951

Muistiinpanoja "Paavo M:ltä" sisältää kaksi osaa: I Nuorena poikana tietyömaalla Lapissa ja II Hääparin oppaana Haltiatunturilla. Näistä lankomies Paavo Marttiselta kuulluista merkinnöistä Haanpää kehitti novellinsa Poika kivimiehen ja oppaan uralla, joka sisältyy teokseen Kootut teokset 8 (Otava 1989).
Laajuus kaksi sivua
Ei tietoa kirjoitusajankohdasta

Eetu Heiskalan sanontoja
Laajuus 1,5 sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Korpelainen 13.9.1955

Pekmannin sanonta
Sanonta on kuultu Eetu Heiskalalta. Tämä on Haanpään viimeinen säilynyt elinaikana tehty merkintä, joka tehty kirjailijan kuolinpäivänä. Joko Haanpään ystävä Eetu Heiskala oli käynyt tuona päivänä Korpelaisessa tai Haanpää muisti sen tuolloin.
Laajuus kolme riviä
Kirjoituspaikka ja -aika Korpelainen 30.9.1955]]>
Siikalatvan kirjasto]]> fi]]>
Muistiinmerkintöjä ja sitaatteja vuosilta 1945-1946]]> Haanpää, Pentti]]> sitaatit]]> muistiinpanot]]> aiheet]]>
Ensimmäinen vihko
Otsikolla Aiheita ja ajatuksia on aihelmia juttuihin Rukous, 
Kuoleva mies, jossa mies tunnustaa persoutensa viinaan ja Pulverin-syöjä muori sydänmaalla. Näiden jälkeen vihkossa on arvoituksia jostakin arvoituskirjasta.
Laajuus kymmenen sivua
Kirjoitusaika 18.2.1947

Toinen vihko
Sekalaisia muistiinpanoja mm. J. F. Cajanin teoksesta Suomen historia sekä sitaatteja Aarne Anttilan Lönnrot-elämäkerrasta. Cajan-sitaatteja on vihkossa myöhemmin lisää.
Laajuus kymmenen sivua
Kirjoitusaika 31.10.1945

Sitaatteja Rabindranath Tagorelta, Romain Rollandin suurromaanista Jean Christophe, Charles Readen romaanista Luostari ja kotiliesi,
Émile Zolan romaanista Naisten aarreaitta, Leo Tolstoin romaanista Anna Karenina, Kaarle Krohnin teoksesta Muinaisrunoja, Knut Hamsunin romaanista Maankiertäjä, Blaise Pascalin mietekirjasta, Ralph Waldo Emersonilta, Maksim Gorkilta ja Jussi Tenkun teoksesta Alaston ihminen murrosajan kuvastimessa.
Laajuus 15 sivua
Kirjoitusaika 1.11.-12.12.1945, 6.2. ja 22.6.1946

Lehtiön lopussa on lista numeroita sarakkeissa.]]>
Siikalatvan kirjasto]]> fi]]>
Muistiinmerkintöjä vuosilta 1953-1955]]> Haanpää, Pentti]]> kulttuurimatkailu]]> päiväkirjat]]> muistiinpanot]]> Kiina]]> Peking]]>
Matkapäiväkirjamerkintöihin pohjautuen Esko Viirret on toimittanut teoksen Kiinalaiset jutut ja Kiinan-matkan päiväkirja (Otava 2001). Tässä teoksessa on myös Haanpään matkan varrelta perheelleen lähettämiä kirjeitä ja postikortteja.

Ensimmäinen lehtiö sisältää mm. Suomi-Kiina-Seuran, Erkki Tantun ja Tuure Lehénin puhelinnumerot. Tanttu oli Otavan taiteilija ja Haanpään kirjojen kansikuvien tekijä, jonka luona Haanpää vieraili Kiinan matkaa edeltävänä iltana. Vierailusta syntyi legenda, jonka mukaan Haanpää olisi lähtenyt matkalle mukanaan alkon paperikassi, jossa kalossit ja kaksi pulloa jaloviinaa. Lehén oli Suomen kommunistisen puolueen pääideologi ja kustantamo Kansankulttuurin johtaja. Vihkossa on merkintöjä ruoka-ajoista Kiinassa sekä delegaation jäsenten puhelinnumeroja hotellissa.

Päiväkirja alkaa päiväämättömällä muistivetäisyllä, joka on jatkoa lopussa olevalle muistiinpanon alulle. Varsinaiset merkinnät alkavat lentokoneen noustua ilmaan Seutulasta kohti Leningradia. Lehtiön loppupuolella on kiinalaisia kirjoitusmerkkejä ja lyhyitä muistiinpanoja liittyen käytännön asioihin matkan aikana.

Laajuus 93 tekstisivua
Kirjoituspaikka ja -aika 17.4.-11.5.1953

Vihkojen välissä digitoiduilla irrallisilla paperiliuskoilla on merkintöjä liittyen matkaan ja joihinkin novelliaiheisiin.
Laajuus kaksi sivua

Toisen lehtiön alussa on kiinalaisia kirjoitusmerkkejä ja merkintä shanghailaisesta näyttelijättärestä.

Laajuus 74 sivua.
Kirjoitusaika 12.5.-27.5.1953

Kolmas muistiinpanovihko on vihreään sidottu viivoitettu muistikirja, jonka kannessa on kiinalaisia kirjainmerkkejä, lintufiguureja ja vihreä tähti. Ensimmäisen aukeaman vasemmalla sivulla on kirjainmerkkejä ja oikealla sivulla Maon kuva. Vihko alkaa Kiinan matkan päiväkirjalla.

Laajuus 70 sivua.
Kirjoituspaikka ja -aika 28.5.-13.6.1953, viimeinen merkintä tehty Suomessa

Päiväkirjan jälkeen on muistiinmerkitty laulu sekä useita muistiinpanoja tuttavilta, juttuja ja junttalauluja, jotka on osittain tarkoitettu tekstien aiheiksi ja ideoiksi. Merkintöjen jälkeen lehtiössä on Aholan Antin sisaren sulhasesta ristiinpukeutumisjuttu ja Eetu Heiskalalta saatu aihe lestadiolaismiehestä, jota Haanpää käytti romaaniluonnokseen Puut. Teksti jatkuu jutuilla Eetu Heiskalan kokemuksista armeija-ajoilta, joita Haanpää käytti Puut-teoksessa sekä muuta materiaalia, josta selviää hyvin että Eetu Heiskala oli Aatu Tervassavun mallina. Päiväkirjamerkinnöissä myös Isaak Tabellin jaarituksia. Hän oli Iisakki Vähäpuheisen mallina. Haanpää käytti Iisakin kokemuksia hiihtokilpailuista novellissa Hiihtourheilijana kokoelmassa Iisakki Vähäpuheinen (Otava 1953).

Seuraavaksi vihkossa on viisi sivua shakkisiirtoja, välissä oululaisen taidemaalarin Väinö Tigerin karikatyyri Paavo Leinosesta Helsingissä 1954 ja kirjeluonnos kansanhuoltoministeriön hintaosastolle koskien Johnson-ulkolaitamoottorin käypää hintaa. Loppuosassa on merkintöjä menoista Kiinan matkaan liittyen, osoitteita ja puhelinnumeroita sekä runositaatti.

Laajuus parikymmentä sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Korpelainen 18.10.1953 ja 15.9.-29.11.1954 ja 4.7.1955]]>
Siikalatvan kirjasto]]> fi]]>
]]> Haanpää, Pentti]]> päiväkirjat]]> sotapäiväkirjat]]> muistiinpanot]]> Pentti Haanpään käsikirjoitukset.

Haanpää kirjoitti päiväkirjaa ollessaan kenttähevossairaalassa Lonkan kylässä Vienassa ja jatkoi sitä myös sairaalan muutettua helmikuussa 1944 Juntusrantaan Suomussalmelle. Vihkossa on merkitty päiväysten yhteydessä "S:la [sairaala]." Haanpää siteeraa merkinnässä 23.7.1944 ironista sotasananpartta "Kusessa ollaan. Sanat: Mannerheim. Sävel: Linkomies. Risto Ryti ja Olympiaorkesteri." Ajanjaksona 4.-11.8.1944 Haanpää oli arestiputkan vartiopäällikkönä.

Laajuus 64 sivua
Kirjoitusaika 4.7.-11.8.1944]]>
Siikalatvan kirjasto]]> fi]]>
Minna Canth]]> Roinilan talossa]]> näytelmät]]> käsikirjoitukset]]> muistiinpanot]]> sanonnat]]> loitsut]]> Muistiinpanot sisältävät sekalaisia, eri kielisiä tekstejä, muistiinpanoja ja käsikirjoituksia. Osassa teksteissä on otsikot ja päivämäärät. Kirjoitukset käsittelevät muun muassa Henri de Saint-Simonia, Georg Brandesia, Hippolyte Tainea, Ernst Renania ja Kanteletarta. Kirjoituksissa käsitellään myös sanontoja, sananlaskuja ja loitsuja. Yhden tekstin allekirjoituksena on "Juhani Aho"]]> Kuopion kaupunginkirjasto–Pohjois-Savon maakuntakirjasto]]> fi]]> Holm, Erik]]> matematiikka]]> trigonometria]]> muistiinpanot]]> matematik]]> trigonometri]]> anteckningar]]> Holm, Erik]]> Kokkolan kaupunginkirjasto]]> sv]]> Holm, Erik]]> kirjallisuus]]> kaunokirjallisuus]]> muistiinpanot]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> litteratur]]> skönlitteratur]]> anteckningar]]> 1700-talet]]> 1800-talet]]> Young, Edward]]> Kokkolan kaupunginkirjasto]]> sv]]>