Aineistot (yhteensä 36)

  • Aihe on tarkasti "muistomerkit"

2012
Ahti Jalosen muistomerkki tehtiin 1989, se on kivistä ja betonista valettu.

Muistolaatan teksti:
Ahti Jalonen
* 8.11.1901 - 8.5.1918
Valkoisen terrorin uhri 1918.

1989
Muistomerkki on pystytetty vuoden 1918 sodan lopussa Saksalassa ampumalla surmatun Ahti Jalosen muistoksi.

1930-luku
Hämeenlinnan Kirkkopuiston Raatihuoneenkadun puoleiseen päähän pystytettiin vuonna 1929 muistokivi kansalaissodassa kuolleiden valkoisten muistoksi. Kiven kirkonpuoleiselle sivulle hakkautettiin kaatuneiden nimet. Muistopatsaan hankinnasta vastasi…

Kaatuneitten muistomerkki 1966. 1939-44 kaatuneiden muistoksi pystytetty, suunnittelija Ilmari Virkkala.

Kaatuneitten muistopäivä 1969. Seppelettä laskemassa kirkkoherra Lauri Lehmuskoski ja maanviljelijä Arvi Vesterinen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 23.5.1969.

Pukkilan suojeluskunnan pöytäkirjanote, joka koskee "vapaussodassa kaatuneen Jalmari Kaitokankaan ja Virossa kaatuneen Yrjö Knuuttilan haudalle pystytettävän sankaripatsaan paljastusjuhlaa". Juhla pidettiin toukokuussa 1921. Hautausmaalla vuonna 1928…

Kansalaissodan sankarivainajien muistopatsaan paljastus Varpaisjärven hautausmaalla 14.8.1921. Sodassa kaatui Suomen sotasurmat -tiedoston mukaan kolme varpaisjärveläistä.

Aineiston luovuttaja: Mirja Lehikoinen

1957
Merkki paljastettiin 16.6.1957, jolloin Karjalan luovutus oli vielä tuoreessa muistissa. Paljastustilaisuuden jälkeen käveltiin juhlatilaisuuteen kirkonkylän seurakuntakotiin.

Raision karjalaisten yhteistoiminta alkoi kirkkomaalle vuonna 1956 pystytetystä Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkistä. Se merkitsi alkusysäystä oman karjalaisseuran Raision Karjalaiset ry:n perustamiseen Raisioon, joka toteutui vuonna 1959.

Kirkkopyhä Keiteleellä. Veteraanijärjestöjen, sotainvalidien ja Keiteleen Karjalaisten seppeleen viime sotien muistomerkille laskivat vasemmalta Eelis Tirkkonen, Viktor Härkin, Arttu Laukkanen ja Eino Savolainen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa…

Karjalaan jääneiden oman muistomerkin paljastusjuhla kirkkomaalla. Aune Krapu (vas.) ja Terttu Tolonen. Talousneuvos Ale Shemeikka pitämässä paljastuspuhetta. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 9.8.1973.

2009, 2012, 2016
Nousiaisten kirkon hautausmaan punagraniittinen sankaripatsas on vehmaalaisen Jussi Vikaisen veistämä vuodelta 1951.

1991 (kaksi kuvaa), 1992
Nousiaisten seurakuntatalo rakennettiin Nummen taajamaan ja valmistui v. 1980.

2009
Nousiaisten talonpoikaissäädyn valtiopäiväedustajien muiston kunniaksi julkaistiin laatta Kirkonpiirin koulun rinteessä. Muistolaatta paljastettiin 10.9.2009 juhlallisesti nousiaislaisten valtiopäiväedustajien jälkeläisten sekä Nousiaisten kunnan ja…

2016
Nousiaisten veteraanikivi Nousiaisten seurakuntakodin pihalla paljastettiin 9.12.1990.

2002
Nousiaisten veteraanikivi paljastettiin 9.12.1990 Nousiaisten seurakuntakodin pihalla.

Vuosittain Kansallisena Veteraanipäivänä kivellä järjestetään kunniavartio sekä seppeleen lasku.

1930-luku
Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Aleksanteri II saapui seurueineen heinäkuussa 1863 Parolannummelle. Keisarin ohjelmaan kuului Suomen sotaväen katselmuksen ja ohimarssin ohella sotaharjoituksen seuraaminen. Saman vierailun yhteydessä keisari…

2016
Nousiaisten kunnan ja seurakunnan v. 1978 pystyttämä Pyhän Henrikin muistokivi Nousiaisten kirkon parkkipaikan läheisyydessä.

Seppelaanlaskukuva on otettu Pukkilan sankarihaudan muistomerkillä. Airuina ovat Asko Saloranta (vas.) ja Tapio Santala. Pukkilan sankarihautausmaan ovat suunnitelleet arkkitehdit Aino Ericsson ja Reino Koivula. Hyvinkään Graniittiveistämön urakoima…

Artikkeli Huittisten Kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 2003

1993
Pyhän Henrikin tie on osa valtakunnallista retkeilyreitistöä. Noin 140 kilometrin pituinen kulttuurimatkailu- ja retkeilyreitti on merkitty maastoon reitin tunnuksella, vaeltavan piispan kuvalla varustetuin nauhoin ja opasteviitoin. Pyhän Henrikin…

2018
Repolan ristin taulussa oleva teksti:

"Repolan risti
Pyhän Henrikin kerrotaan Satakuntaan lähtiessään määränneen, että jos hän matkalla saa surmansa, on risti pystytettävä siihen missä hänen ruumistaan vetävät härjät pysähtyvät.
Vielä vuodelta…

1930-luku
Sisällissodan taisteluissa kuoli Hämeenlinnan alueella 62 saksalaista. Heidät haudattiin 2.5.1918 Tähtipuistoon eli nykyiseen Sibeliuksenpuistoon. Kuvanveistäjät Urho Heinänen ja Wila Martin suunnittelivat Hämeenlinnan suojeluskunnan aloitteesta…

Sankarihaudoilla 18.8.1980. Keskellä Aino Rönkä.

Artikkeli Huittisten Kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 2003

Nuorisoseurantalo Toimelan kupeessa oleva metsikkö, jossa on sotaan lähdön muistokivi, nimettiin 1980-luvulla Veteraanipuistoksi. Pukkilalaiset sotaveteraanit ja naisjaostolaiset huolehtivat alueen kunnossapidosta. Valokuvissa on siivoustalkoisiin…

Tien oikealla puolella lähes kirkon kohdalla oli laakeaan kallioon hakattuna kuuluisan rosvon Sika-Kyöstin kuolinpaikkaa ja -aikaa osoittava merkintä. Se hävitettiin valtatie 8:n (Turku-Raisio moottoritien) rakennustöiden yhteydessä vuonna 1960.

Sotaan lähdön muistokivi paljastettiin toukokuussa 1983 Pukkilan Kirkonkylässä nuorisoseurantalo Toimelan pihalla. Muistokivi on Savijoelta tuotu luonnonkivi, johon kiinnitetyssä laatassa todetaan: "Tältä paikalta lähtivät Pukkilan miehet…

2009, 2016
Suuri Postitie kulki aikoinaan Nousiaisten pitäjän poikki.

Suuren Postitien tolpat uusittiin vuonna 2009 Nousiaisissa. Kuva Maskuntien alusta.

2014
Suuri Postitie kulki läpi Nousiaisten pitäjän aikoinaan, kuva Fatijoen kivisillan kohdalta.
 
Koneluettavat metatiedot: