Haanpää, Pentti]]> päiväkirjat]]> muistiinpanot]]> lukeminen]]> kirjoittaminen]]> alkoholinkäyttö]]> Liiketyöläinen-lehteä vuodesta 1943 alkaen.

Almanakka on nimetty saksalaisen kirjailijan Hans Falladan (oik. Rudolf Ditzen, 1893-1947) romaanin päähenkilön mukaan. Romaani Kleiner Mann, was nun? ilmestyi vuonna 1932 ja se suomennettiin vuonna 1937 nimellä Mikä nyt eteen, Pinneberg? Romaanissa pikkuporvari tuntee ahdistusta Weimarin ajan Saksassa työläisten ja porvariston välissä löytämättä omaa ideologiaansa. Siksi juuri Pinnebergit olivat kaikkein alttiimpia nousevalle natsismille. Vuonna 1946 Liiketyöläinen-lehti vaihtoi nimensä Liiketyöntekijäksi, mikä kuvastaa Pinneberg-mielialaa. Se, että liiketyöläiset kutsuivat itseään Pinnebergeiksi ja halusivat olla työntekijöitä, ei työläisiä, osoittaa heidän pikkuporvarillista mentaliteettiaan.

Almanakka sisältää lyhyitä päiväkirjamerkintöjä valmiisiin päivämääriin. Muistion henkilöosoitteissa on mainittu mm. Turtiainen (Arvo; Kiilan puheenjohtaja); Huttunen, Oulu (hammastaiteilija, jonka romaanin Sirkussankari Haanpää editoi), Vala (Erkki; Tulenkantajat lehden päätoimittaja 1930-luvulla ja Haanpään romaanin Isännät ja isäntien varjot kustantaja). Almanakassa on päiväkirjamerkintöjä sivuilla 20-124, kassakirjaa sivuilla 183-197 ja 200-201 sekä tulot ja menot sivulla 202.

Almanakkamerkinnät on julkaistu teoksessa Hurja. Pentti Haanpään muistiinmerkinnät 1940-1954 (Into).]]>
Siikalatvan kirjasto]]> fi]]>
Haanpää, Pentti]]> päiväkirjat]]> muistiinpanot]]> lukeminen]]> kirjoittaminen]]> alkoholinkäyttö]]> Liiketyöläinen-lehteä vuodesta 1943 alkaen.

Almanakka on nimetty saksalaisen kirjailijan Hans Falladan (oik. Rudolf Ditzen, 1893-1947) romaanin päähenkilön mukaan. Romaani Kleiner Mann, was nun? ilmestyi vuonna 1932 ja se suomennettiin vuonna 1937 nimellä Mikä nyt eteen, Pinneberg? Romaanissa pikkuporvari tuntee ahdistusta Weimarin ajan Saksassa työläisten ja porvariston välissä löytämättä omaa ideologiaansa. Siksi juuri Pinnebergit olivat kaikkein alttiimpia nousevalle natsismille. Vuonna 1946 Liiketyöläinen-lehti vaihtoi nimensä Liiketyöntekijäksi, mikä kuvastaa Pinneberg-mielialaa. Se, että liiketyöläiset kutsuivat itseään Pinnebergeiksi ja halusivat olla työntekijöitä, ei työläisiä, osoittaa heidän pikkuporvarillista mentaliteettiaan.

Almanakka sisältää lyhyitä päiväkirjamerkintöjä. Muistion henkilöosoitteissa on mainittu mm. Prof. Dr. St. Pazurkiewicz, Lodz, Polska; kirjailija (L.A) Salava, Helsinki, joka oli vanha Tulenkantajien lehden julkaisija. Almanakassa on päiväkirjamerkintöjä sivuilla 20-124, kassakirjaa sivuilla 194-203 ja tulot ja menot sivuilla 206-207.

Almanakkamerkinnät on julkaistu teoksessa Hurja. Pentti Haanpään muistiinmerkinnät 1940-1954 (Into 2016).]]>
Siikalatvan kirjasto]]> fi]]>
Haanpää, Pentti]]> päiväkirjat]]> muistiinpanot]]> lukeminen ]]> kirjoittaminen]]> alkoholinkäyttö]]> Liiketyöläinen-lehteä vuodesta 1943 alkaen.

Almanakka on nimetty saksalaisen kirjailijan Hans Falladan (oik. Rudolf Ditzen, 1893-1947) romaanin päähenkilön mukaan. Romaani Kleiner Mann, was nun? ilmestyi vuonna 1932 ja se suomennettiin vuonna 1937 nimellä Mikä nyt eteen, Pinneberg? Romaanissa pikkuporvari tuntee ahdistusta Weimarin ajan Saksassa työläisten ja porvariston välissä löytämättä omaa ideologiaansa. Siksi juuri Pinnebergit olivat kaikkein alttiimpia nousevalle natsismille. Vuonna 1946 Liiketyöläinen-lehti vaihtoi nimensä Liiketyöntekijäksi, mikä kuvastaa Pinneberg-mielialaa. Se, että liiketyöläiset kutsuivat itseään Pinnebergeiksi ja halusivat olla työntekijöitä, ei työläisiä, osoittaa heidän pikkuporvarillista mentaliteettiaan.

Almanakka sisältää päiväkirjaa sivuilla 19-123, kassakirjaa sivuilla 190-201 ja tulot ja menot sivuilla 202-203.

Almanakkamerkinnät on julkaistu teoksessa Hurja. Pentti Haanpään muistiinmerkinnät 1940-1954 (Into 2015).]]>
Siikalatvan kirjasto]]> fi]]>
sotapäiväkirjat]]> sotilaat]]> miehet]]> muistelu]]> päiväkirjat]]> piirustukset]]> Pukkilan kunnankirjasto]]> fi]]> Haanpää, Pentti]]> matkakertomukset]]> kulttuurimatkailu]]> 1950-luku]]> Suomi]]> Kiina]]> päiväkirjat]]> Kiinalaiset jutut. Dokumentti on vihreäkantinen 11,5 cm leveä ruutulehtiö, joka kirjoitettu lyijykynällä. Vihkossa on myös muistiinpanoja, mm. aforismisitaatteja. Ensimmäisen sivun ylälaidassa on kysymys: "Mikä on buffalo? Kiinalaisen riisinviljelijän vetoeläin?"

Kiinalaiset jutut kertoo suomalaisen kulttuurivaltuuskunnan kolme kuukautta kestäneestä vierailusta Kiinaan keväällä 1953. Pentti Haanpään lisäksi matkalle osallistuivat muun muassa Sylvi Kekkonen, Kustaa Vilkuna ja Matti Kurjensaari.

Aamukävely

Laajuus 11 sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Korpelainen 28.7.1953

Episodin Aamukävely jälkeen dokumentissa on aforismisitaatteja V. A. Koskenniemen teoksesta Vaeltava viisaus, jonka jälkeen on kirjailijoiden ja muiden aforistikkojen nimet ja elinvuodet.
Laajuus 12 sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 14.1.1954

Vappuiltana Tienanmeren torilla
Laajuus 9 sivua; sen jälkeen muutos, 12 riviä.
Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 14.1.1954

Kävelyä
(jatkuu)
Laajuus viisi sivua
Kirjoitusaika 11.3.1954

Otsikoimaton katkelma Pekingin lähtöillasta (teoksessa luku nimellä Iltakävely)
Laajuus kuusi sivua, viimeisellä sivulla 11 rivin lisäys
Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 23.3.1954

Kaikki jutut ovat ilmestyneet ensimmäisen kerran teoksessa Kiinalaiset jutut (Otava 1954). Sisältyvät teokseen Kootut teokset 8 (Otava 1989).]]>
Siikalatvan kirjasto]]> fi]]>
Rislachi, Lina]]> Rislachi, Lina]]> päiväkirjat]]> henkilöhistoria]]> paikallishistoria]]> Kajaani]]> Kajaanin kaupunginkirjasto - Kainuun maakuntakirjasto]]> Kajaanin kaupunginkirjasto - Kainuun maakuntakirjasto]]> Rislakki, Ensio]]> fi]]> Kajaani]]> Kainuu]]> Kajaanin kaupunginkirjasto - Kainuun maakuntakirjasto]]> Rislachi, Lina]]> päiväkirjat]]> henkilöhistoria]]> paikallishistoria]]> Kajaani]]> Kajaanin kaupunginkirjasto - Kainuun maakuntakirjasto]]> fi]]> Kajaani]]> Kainuu]]> Korpelaisen päiväkirjaa toukokuu 1951]]> Haanpää, Pentti]]> pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus]]> novellit]]> päiväkirjat]]> Matti sekä Korpelaisen päiväkirjaa.

Novellin Matti päähenkilö Matti Pikkula on lievästi kehitysvammainen. Hän tekee räsynukkeja ja leikkii niillä. Matti lähtee Kivelään, jossa on paljon tyttöjä. Tytöt ihailevat nukkea, mutta Matti on saanut uuden idean nähtyään kerjäläisen: hänkin tahtoo alkaa sellaiseksi. Niinpä Matti vaeltaa pakkasella talosta taloon saaden ruokaa ja yösijan. Kotona Matin äiti kuitenkin kurittaa tätä, koska kerjääminen on häpeällistä. Matin kerjäämä saalis kyllä kelpaa. Matti muistaa uskovaisen Aliinan sanoneen, että lapsen on hyvä kuolla, koska synnittömänä pääsee taivaaseen. Matti haluaa taivaaseen ja rojahtaa lattialle pelästyttäen äitinsä. Kun tämä huomaa, että Matti onkin elossa, Matti saa uuden kurituksen.

Laajuus 15 sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 10.2.1951
Novelli Matti sisältyy teokseen Kootut teokset 8 (Otava 1989).

Päiväkirjamerkintöjä Korpelaisesta. Tekstistä puuttuu vuosiluku, mutta todennäköisesti on kyse vuodesta 1951, koska teksti seuraa välittömästi novellia Matti.
Laajuus neljä sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Korpelainen 2.-15.5.]]>
Siikalatvan kirjasto]]> fi]]>
kuorot]]> mieskuorot]]> päiväkirjat]]> muistiinpanot]]> kuoronjohtajat]]> listat]]> Pukkilan kunnankirjasto]]> fi]]> Matkapäiväkirjoja vuodelta 1939]]> Haanpää, Pentti]]> muistiinpanot]]> päiväkirjat]]> matkakertomukset]]> Muistiinmerkintöjä vuosilta 1925-1939 (Otava 1976).

Kunta ja seurakunta ja kymmenen muuta aihelmaa tuleviin juttuihin.
Laajuus neljä sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Leskelä 17.2.1938.

Novelliluonnos Pula-aikaa.
Laajuus kaksi sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Leskelä 24.5.1938

Matkapäiväkirjaa Helsingin ja Oulun matkoista, välissä 14.1. kirjoitettu luonnos jutuksi Puheliaisuus.
Laajuus 34 sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Helsinki 11.1.-19.1.1939, Oulu 20.1. ja 22.1.1939

Luonnos jutuksi Maaltapako on vedetty yli (eli siis kirjoitettu), sen jälkeen on joitakin rivejä uudesta aiheesta ja sen jälkeen luonnos jutusta nimellä Tuossa se nyt on!, joka on yliviivattu.
Laajuus 2 sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Leskelä 19.3.1939

Aallon pohjasta on itseripitystä juoppouden ja kortinpeluun takia ja päätös ryhdistäytyä.
Laajuus kuusi sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Leskelä 30.3.1939

Erilaisia numeroituja aiheita novelleiksi: XVII Sanomalehtiuutinen, XVIII Selkäsauna, XIX Juoppous (Joyce-mukaelma), XX Karjalan retkeltä ja XXI Pienviljelijä.
Laajuus neljä sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Leskelä 4.4.1939

Vanhasta virsikirjasta, jossa on kopioita virrensäkeistä.
Laajuus kaksi sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Leskelä 21.4.1939

Päiväkirjamerkintä Matkan jälkeen kertoo viinanhakumatkasta Raaheen.
Laajuus neljä sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Leskelä 6.8.1939

Sananlaskuja
Laajuus kahdeksan sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Leskelä 6.8.1939

Katkelmia Kantelettaresta
Laajuus viisi sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Leskelä 22.8.1939

Viimeisellä aikeamalla numero- ja kirjainsymboleita liittyen shakkitehtäviin. Repeilleillä ja kastuneilla irtosivuilla vielä Kanteletar-sitaatteja.]]>
Siikalatvan kirjasto]]> fi]]>
]]> Haanpää, Pentti]]> muistiinpanot]]> päiväkirjat]]>

Päiväkirjamerkintöjä
Laajuus 79 sivua
Viimeinen merkintä: Kipua L[eskelä] 4.X[10].1937
Julkaistu teoksessa Muistiinmerkintöjä vuosilta 1925-1939 (Otava 1976).

Pentti Haanpään koneella kirjoittamia muistiinpanoja
Laajuus 12 sivua

Aiheita: I Kunta ja seurakunta - XII Pula-aikaa. Päiväys 24.5.1938. Nämä lyhyet kuvaukset on yliviivattu, mutta silti julkaistu sellaisenaan teoksessa Muistiinmerkintöjä vuosilta 1925-1939 (Otava 1976).

Matka. Päiväkirja  kertoo Helsingin matkasta, jolloin Haanpää pääsi pakoon velvollisuutta olla todistajana enonsa Kalle Keckmanin kavallusjutussa.
Kirjoitusaika 11.1.-22.1.1939

Aallon pohjasta on Haanpään itseripitystä juopottelun ja pelivelkojen takia.
Kirjoitusaika 30.3.1939

Matkan jälkeen on kuvaus viinanhakumatkasta Iisalmeen.
Kirjoitusaika 27.7.1939

Tekstit on julkaistu teoksessa Muistiinmerkintöjä vuosilta 1925-1939 (Otava 1976).]]>
Siikalatvan kirjasto]]> fi]]>
Haanpää, Pentti]]> päiväkirjat]]> muistiinpanot]]> luonnokset]]>
Dokumentti on todennäköisesti Hannu Taanilan kirjoittama. Siitä puuttuvat Muistiinmerkinnöissä mainitut kaunokirjalliset tekstit päiväyksineen, jotka Haanpää on itse kirjoittanut puhtaiksi muistivihkoistaan.

Laajuus 99 liuskaa
Julkaistu teoksessa Muistiinmerkintöjä vuosilta 1925-1939 (Otava 1976).]]>
Siikalatvan kirjasto]]> fi]]>
Tirilä, Herman]]> taudit]]> tuberkuloosi]]> päiväkirjat]]> fi]]> Pyhäjoki]]> Päiväkirjaa huhtikuu 1942]]> Nykyaikaa
Korpimailla
Lintukauppaa
]]>
Haanpää, Pentti]]> pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus]]> päiväkirjat]]> aseveljeys]]> sotakirjallisuus]]>
Novelli Jouluna v. 1941 kuvaa junamatkaa kohti rintamaa, junanäkymiä, ääniä ja hajuja, saksalaisen sotilaan ihmettelyä. Lomautuskeskuksessa vietetään joulujuhlaa, kunnes keittiörakennus kinkkuineen palaa poroksi. Huhutaan jopa desanttien tuhopoltosta. Aamuvarhain tie käy taas kohti Vienaa. Tekstin huomattavin piirre on ironia saksalaisia, maailmanvalloittajia ja elintilan etsijöitä kohtaan. Toistuva kodin kynttilöiden motiivi liittyy englantilaiseen lauluun, jota laulettiin rintaman molemmin puolin. Laulun kertoma Jeesuksen syntymä on sodan todellisuuden vastakohta.

Laajuus 14 sivua
Kirjoituspaikka ja aika Lonkka 14.4.1942
Ilmestynyt kokoelmassa Nykyaikaa (Otava 1942), sisältyy teokseen Kootut teokset 6 (Otava 1989).

Novellissa Korpimailla yksinäisen salomökin emäntä, Teerivaaran Anna odottaa miestään Tuomasta savotoilta jouluksi kotiin. Tämä saapuukin takanaan heidän tyttärensä, helsinkiläispiika Anna, joka jakaa vanhemmilleen ja sisaruksilleen tuomisia. Kuvataan vaatimatonta jouluidylliä, jossa saunotaan ja syödään. Pariskunta sai sittenkin hyvän joulun. Tekstissä otsikko on kirjoitettu versaalikirjaimin "KORPIMAILLA". Tässä dokumentissa on vain novellin alkuosa, joka päättyy virkkeeseen: "Äiti Anna ajatteli, että armahti toki Luoja vielä: antoi hyvän joulun Teerivaaraan." Koko novelli on digitoidussa dokumentissa Nykyaikaa. Osa käsikirjoituksesta huhti-lokakuu 1942.

Laajuus 19 sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Lonkka 1.5.1942
Julkaistu ensimmäisen kerran julkaisussa Työn Joulu (1942), sisältyy teokseen Kootut teokset 6 (Otava 1989).

Lintukauppaa on tarina, jossa korpraali Puksu harrastaa vaihtotaloutta saksalaisten aseveljien kanssa. Puksu huijaa ja myy ammuttuja korppeja metsoina ja saa näin kaksi konjakkipulloa. Huijaus tulee kuitenkin ilmi, eikä kauppa enää seuraavalla kerralla onnistu. Juttu on täynnä ironiaa saksalaisia kohtaan. Sotasensuuri vähensi jonkin verran Nykyajan sisältämiä letkautuksia saksalaisista.

Laajuus 20 sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Lonkka 17.5.1942
Ilmestynyt kokoelmassa Nykyaikaa (Otava 1942), sisältyy teokseen Kootut teokset 6 (Otava 1989).

Haanpään päiväkirjaa kotiloman jälkeisestä kolme vuorokautta kestäneestä paluusta Lonkkaan kevään kelirikon aikana. Päiväkirjassa kerrotaan mm. pirtun juonnista kuskien hakiessa bensiiniä autoihin.

Laajuus 15 sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Hyrynsalmen Hiltusenvaaran torppa 22.4.1942, Lonkka 25.4.1942
Julkaistu teoksessa Hurja. Pentti Haanpään muistiinmerkinnät 1940-1954 (Into 2016).]]>
Siikalatvan kirjasto]]> fi]]>
Muistiinmerkintöjä vuosilta 1953-1955]]> Haanpää, Pentti]]> kulttuurimatkailu]]> päiväkirjat]]> muistiinpanot]]> Kiina]]> Peking]]>
Matkapäiväkirjamerkintöihin pohjautuen Esko Viirret on toimittanut teoksen Kiinalaiset jutut ja Kiinan-matkan päiväkirja (Otava 2001). Tässä teoksessa on myös Haanpään matkan varrelta perheelleen lähettämiä kirjeitä ja postikortteja.

Ensimmäinen lehtiö sisältää mm. Suomi-Kiina-Seuran, Erkki Tantun ja Tuure Lehénin puhelinnumerot. Tanttu oli Otavan taiteilija ja Haanpään kirjojen kansikuvien tekijä, jonka luona Haanpää vieraili Kiinan matkaa edeltävänä iltana. Vierailusta syntyi legenda, jonka mukaan Haanpää olisi lähtenyt matkalle mukanaan alkon paperikassi, jossa kalossit ja kaksi pulloa jaloviinaa. Lehén oli Suomen kommunistisen puolueen pääideologi ja kustantamo Kansankulttuurin johtaja. Vihkossa on merkintöjä ruoka-ajoista Kiinassa sekä delegaation jäsenten puhelinnumeroja hotellissa.

Päiväkirja alkaa päiväämättömällä muistivetäisyllä, joka on jatkoa lopussa olevalle muistiinpanon alulle. Varsinaiset merkinnät alkavat lentokoneen noustua ilmaan Seutulasta kohti Leningradia. Lehtiön loppupuolella on kiinalaisia kirjoitusmerkkejä ja lyhyitä muistiinpanoja liittyen käytännön asioihin matkan aikana.

Laajuus 93 tekstisivua
Kirjoituspaikka ja -aika 17.4.-11.5.1953

Vihkojen välissä digitoiduilla irrallisilla paperiliuskoilla on merkintöjä liittyen matkaan ja joihinkin novelliaiheisiin.
Laajuus kaksi sivua

Toisen lehtiön alussa on kiinalaisia kirjoitusmerkkejä ja merkintä shanghailaisesta näyttelijättärestä.

Laajuus 74 sivua.
Kirjoitusaika 12.5.-27.5.1953

Kolmas muistiinpanovihko on vihreään sidottu viivoitettu muistikirja, jonka kannessa on kiinalaisia kirjainmerkkejä, lintufiguureja ja vihreä tähti. Ensimmäisen aukeaman vasemmalla sivulla on kirjainmerkkejä ja oikealla sivulla Maon kuva. Vihko alkaa Kiinan matkan päiväkirjalla.

Laajuus 70 sivua.
Kirjoituspaikka ja -aika 28.5.-13.6.1953, viimeinen merkintä tehty Suomessa

Päiväkirjan jälkeen on muistiinmerkitty laulu sekä useita muistiinpanoja tuttavilta, juttuja ja junttalauluja, jotka on osittain tarkoitettu tekstien aiheiksi ja ideoiksi. Merkintöjen jälkeen lehtiössä on Aholan Antin sisaren sulhasesta ristiinpukeutumisjuttu ja Eetu Heiskalalta saatu aihe lestadiolaismiehestä, jota Haanpää käytti romaaniluonnokseen Puut. Teksti jatkuu jutuilla Eetu Heiskalan kokemuksista armeija-ajoilta, joita Haanpää käytti Puut-teoksessa sekä muuta materiaalia, josta selviää hyvin että Eetu Heiskala oli Aatu Tervassavun mallina. Päiväkirjamerkinnöissä myös Isaak Tabellin jaarituksia. Hän oli Iisakki Vähäpuheisen mallina. Haanpää käytti Iisakin kokemuksia hiihtokilpailuista novellissa Hiihtourheilijana kokoelmassa Iisakki Vähäpuheinen (Otava 1953).

Seuraavaksi vihkossa on viisi sivua shakkisiirtoja, välissä oululaisen taidemaalarin Väinö Tigerin karikatyyri Paavo Leinosesta Helsingissä 1954 ja kirjeluonnos kansanhuoltoministeriön hintaosastolle koskien Johnson-ulkolaitamoottorin käypää hintaa. Loppuosassa on merkintöjä menoista Kiinan matkaan liittyen, osoitteita ja puhelinnumeroita sekä runositaatti.

Laajuus parikymmentä sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Korpelainen 18.10.1953 ja 15.9.-29.11.1954 ja 4.7.1955]]>
Siikalatvan kirjasto]]> fi]]>
Seitsemän miehen saappaat. Osa käsikirjoituksesta elokuu 1944
Kirje. Elokuu 1944]]>
Haanpää, Pentti]]> päiväkirjat]]> sotakirjallisuus]]> rangaistukset]]> kirjeenvaihto]]> Yhdeksän miehen saappaat sekä Haanpään ja Ragna Ljungdellin kirjeenvaihtoa.

Haanpää sai häätalossa kuokkavieraana humalassa käydystä tappelusta 10 vuorokautta yksinkertaista arestia, jonka hän suoritti yksikön putkassa, hirsimökissä Räisälän pitäjässä Karjalan Kannaksella elokuussa 1944. Pian tämän jälkeen hänet kotiutettiin.
Laajuus 23 sivua.
Kirjoituspaikka ja -aika Räisälässä 17-26.8.1944. Viimeinen merkintä kenttähevossairaalassa "S:la".
Julkaistu teoksessa Kirjeitä kahdesta sodasta (Otava 1977).

Matti Nokkanen on palaamassa toipumislomalta jouluaattona takaisin sotaan, komennettuna uuteen yksikköön. Rautatieasemalla Matti tapaa entisen tyttöystävänsä Kaija Holmin ja ihastuu taas tämän hymykuoppiin. Into hieman lopahtaa kun Matti saa tietää Kaijan olevan lotta. Kaksikko suuntaa Kaijan asunnolle ja he viettävät yön yhdessä. Matti järkyttyy kuullessaan, että Kaija onkin naimisissa. Aviomies, vänrikki, saapuu yllättäen paikalle saatuaan joululoman. Piilotellessaan vuokraemännän puolella Matti joutuu kuulemaan sukupuoliaktin äänet, saman jonka hän itsekin koki aikaisemmin. Matti tuntee menettäneensä jotain arvokasta, lopullisesti nuoruutensa. Ikkunasta jouluyön tähti vilkuttelee kuin vänrikin tähti...
Laajuus 20 sivua
Kirjoitusaika 23.8.1944
Ilmestynyt teoksessa Yhdeksän miehen saappaat (Otava 1945), sisältyy teokseen Kootut teokset 6 (Otava 1989).

Ragna Ljungdell oli ruotsalainen vasemmistolainen kirjailija, joka tahtoi Haanpäältä uutta käännettävää ja julkaistavaa. Ljungdell oleskeli tuohon aikaan Helsingissä, Kulosaaressa Huvila Stolzessa Parlandien vieraana. Parlandin veljekset Oscar ja Ralf olivat molemmat sodanvastustajia ja liittyivät lyhyeksi aikaa kirjailijaryhmä Kiilaan. Haanpää lähetti yhden jutun Yhdeksän miehen saappaat -teoksesta.
Laajuus kaksi sivua
Kirjoitettu 27.8.1944
Julkaistu teoksessa Kirjeitä kahdesta sodasta (Otava 1977).]]>
Siikalatvan kirjasto]]> fi]]>
]]> Haanpää, Pentti]]> päiväkirjat]]> sotapäiväkirjat]]> muistiinpanot]]> Pentti Haanpään käsikirjoitukset.

Haanpää kirjoitti päiväkirjaa ollessaan kenttähevossairaalassa Lonkan kylässä Vienassa ja jatkoi sitä myös sairaalan muutettua helmikuussa 1944 Juntusrantaan Suomussalmelle. Vihkossa on merkitty päiväysten yhteydessä "S:la [sairaala]." Haanpää siteeraa merkinnässä 23.7.1944 ironista sotasananpartta "Kusessa ollaan. Sanat: Mannerheim. Sävel: Linkomies. Risto Ryti ja Olympiaorkesteri." Ajanjaksona 4.-11.8.1944 Haanpää oli arestiputkan vartiopäällikkönä.

Laajuus 64 sivua
Kirjoitusaika 4.7.-11.8.1944]]>
Siikalatvan kirjasto]]> fi]]>
Puut. Osa käsikirjoituksesta heinä-syyskuu 1955
]]>
Aatu Tervassavu ja sota
Ukko Puu]]>
Haanpää, Pentti]]> päiväkirjat]]> metsätyö]]> vankeus]]> rauhanliikkeet]]> ratsastajapatsaat]]> Puut. Dokumentti on tallennettu kahteen keskikokoiseen ruskehtavakantiseen Kariston lehtiöön. Takakannessa merkintä: "Pentti Haanpään Piippola (kautta Aili Haanpää)".

Päiväkirjamerkinnät ovat vuodelta 1955, jolloin Helsingissä pidettiin kansainvälinen rauhankongressi. Haanpää oli Kiinan matkan osanottajana kutsuttu mukaan Suomen valtuuskuntaan. Haanpää tapasi muun muassa Arvo Turtiaisen, Väinö Tigerin ja Jaan Kiivitin (Viron luterilainen arkkipiispa); Geneven hengessä myös uskonnolliset johtajat oli otettu mukaan rauhantyökongresseihin.
Laajuus 3 sivua
Kirjoitusaika 28.7.1955

Romaaniluonnoksessa Aatu Tervassavu menee puoleksi vuodeksi linnaan Matti Korpelaisen puolesta, joka on Aatun vanhempien menettämän talon uusi isäntä. Saatuaan tästä korvausrahat, Aatu häviää ne saman tien korttipelissä.
Laajuus 30 sivua
Kirjoitusaika 28.7.1955
Julkaistu nimellä Aatu Tervassavu pyyhkii syntejä teoksessa Kootut teokset 8 (Otava 1989).

Aatu Tervassavu viedään nostomiehenä sotaan Vienan korpeen. Sodan jälkeen Aatu jatkaa metsätöitä Kairanmaassa. Tauolla pitäjän lukkari tulee keräämään rahaa Mannerheimin ratsastajapatsaaseen, mutta Aatun mielestä marsalkka on hävinnyt kaikki sotansa sekä Venäjän palveluksessa että Suomen armeijan ylipäällikkönä; sisälllissodan oikeita voittajia olivat saksalaiset.
Laajuus 13 + 7  sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Korpelainen 1.8.1955
Julkaistu nimellä Aatu Tervassavu ja sota teoksessa Kootut teokset 8 (Otava 1989).

Ensimmäisen vihkon lopussa on kolme sivua "Lisäyksiä". Viimeisellä laskelmia viinasta, taloudesta ja Suomi-Kiina-seurasta. Ilmeisesti seuran sihteeri Aune Laurikainen, Haanpään rakastettu, maksoi matkasta rauhankongressiin tai oli lainannut rahat siihen ja Haanpää maksoi takaisin.

Toisessa vihkossa on kuvaus siitä, kuinka Artturi Paksupohja yrittää ostaa Ukko Puulta metsäpalasta. Ukko vain muistelee sisällisotaa, jossa hänen vaimonsa ammuttiin oikeuden päätöksellä 2-1. Ukko itse pääsi kovana työmiehenä elinkautisella ja muistelee yhä punakaartia ja utopioi paremmasta hallituksesta. Teksti on romaaniluonnoksen viimeinen luku, osittain keskeneräinen ja samalla viimeinen Haanpään sanataiteellinen teksti.
Laajuus 14 sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Korpelainen 1.9.1955
Julkaistu nimellä Ukko Puu teoksessa Kootut teokset 8 (Otava 1989).

Viimeisen sivun alle on liimattu lappunen: "Luulisin tätä sivua Pentin viimeiseksi, mutta sieltähän asia selviää. AH".]]>
Siikalatvan kirjasto]]> fi]]>
Kuvauksia Kiinan matkalta kesä-heinäkuu 1954
Puut. Osa käsikirjoituksesta kesä-heinäkuu 1954]]>
Ruoskanisku
Kiinalaiset jutut ]]>
Haanpää, Pentti]]> pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus]]> sairaalahoito]]> matkakertomukset]]> päiväkirjat]]> kulttuurimatkailu]]> väkivalta]]> Kiinalaiset jutut sekä kaksi lukua romaaniluonnoksesta Puut. Lehtiön lopussa lehtiö on käännetty toisin päin. Siinä on myös kaksi kolmen rivin pätkän lisäystä kertomukseen Junaan. Viimeisellä sivulla on lisäys Kiinalaisiin juttuihin "Teh'in Shih - Kiinanmuurin rakennuttaja ja tyranni Huang".

Haanpää joutui sairaskohtauksen takia Oulun piirimielisairaalaan, kuuluisaan "Vompakkiin" lähinnä arveltujen aivoinfarktioireiden takia. Siellä hän oli ylilääkäri Konrad von Baghin potilaana. Haanpäällä ilmeni myös sisäelinvaivoja jatkuvan alkoholinkäytön takia sekä vaurioita sydämessä, maksassa ja aivoissa. Haanpää kuvaa sairaalan arkea, tutkimuksia ja muita potilaita. Oulussa asuneet lankomiehet kävivät vierailuilla, samoin Aili ja Elsa-tytär Piippolasta. Sairaalapäiväkirja jatkuu lehtiön lopussa ja se on kirjoitettu lehtiöön ylösalaisin. Sen nimeksi on annettu Hullujenhuoneessa.

Laajuus kuusi + neljä sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Oulu 30.5.-5.6.1954 ja 7.-12.6.1954
Julkaistu koosteessa Hurja. Pentti Haanpään muistiinmerkinnät 1940-1954 (Into 2016).

Suomalainen kulttuurivaltuuskunta vieraili Kiinassa keväällä 1953. Lehtiössä on kuvaukset jokimatkasta Nankingissa sekä vierailusta valtion ja yksityisen yhteisyrityksessä, lannoite- ja typpitehtaassa. Lehtiön alussa on luvut Meno ja Paluu ja loppuosa Jangtsea. Tekstit on julkaistu teoksessa Kootut teokset (Otava 1989) sekä teoksessa Kiinan-matkan päiväkirja (Otava 2001).

Meno
Laajuus kuusi sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Oulun piirimielisairaala 6.6.1954, kolmen rivin lisäys myöhemmin vihkossa 12.6.1954

Paluu

Laajuus 11 sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Oulun piirimielisairaala 10.6.1954

Kertomuksessa Metsänantia tukkijoppari Artturi Paksupohja hiihtelee keväthankia ja kiertää tavoittelemansa metsäpalstan. Paksupohja tulee sen omistavaan Laitilan taloon, jossa keskustelee eläväisen emännän kanssa kuppia tehden, kun isäntä ei ole kotona.

Laajuus 16 + 2 sivua lisäyksiä + 12 sivua lisäyksiä lehtiön lopussa
Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 16.6.1954, Korpelainen 25.6.1954 , lisäykset 11.-15.7.1954
Ilmestynyt teoksessa Kootut teokset 8 (Otava 1989).

Kertomuksessa Ruoskanisku Paksupohja ajelee maantietä pitkin ja muistelee esi-isälleen, ensimmäiselle Artturi Paksupohjalle, sattunutta tapausta. Esi-isä Artturi oli ajanut valiohevosellaan ja sivaltanut ruoskalla mielestään laiskasti maleksinutta maantiensälliä. Tämä oli hypännyt kyytiin ja alkanut vaatia aikanaan saamatta jääneitä palkkarahoja ja uhannut kääntyä kruununmiesten puoleen. Tällöin saita isäntä oli joutunut maksamaan vaaditun summan.

Laajuus kaksi sivua, erillinen seitsemän rivin lisäys
Kirjoituspaikasta ja -ajasta ei merkintöjä
Ilmestynyt teoksessa Kootut teokset 8 (Otava 1989).

Jangtsea
Laajuus 16 sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 8.7.1954, lisäykset Piippola 9.7.1954 ja Korpelainen 11.7.1954]]>
Siikalatvan kirjasto]]> fi]]>
Hartikainen, Yrjö]]> Iisalmi]]> kaupungit]]> päiväkirjat]]> muistelmat]]> 1940-luku]]> Hartikainen, Yrjö]]> Iisalmen kaupunginkirjasto]]> fi]]> Päiväkirjaa helmi-maaliskuu 1944]]> Haanpää, Pentti]]> päiväkirjat]]> pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus]]> petos]]> sotakirjallisuus]]> ironia]]> Yhdeksän miehen saappaat -romaanin ideointia ja romaanin alkua ja tämän jälkeen Haanpään päiväkirjaa.

Venäläisten lisääntyneen toimeliaisuuden takia kenttähevossairaala oli siirretty Lonkasta Suomen puolelle Suomussalmen Juntusrantaan. On luontevaa, että itse sairaalan rättimikkona ollut Haanpää kiinnitti huomionsa jalkarätteihin, sukkiin ja saappaisiin nähdessään niitä joka päivä varastossaan. Tästä hän sai loistavan idean miestä vaihtavista saappaista.

Alkuaan romaani oli Seitsemän miehen saappaat, mutta Haanpää lisäsi myöhemmin kaksi miestä välttääkseen mielleyhtymät Aleksis Kiven Seitsemään Veljekseen. Vääpeli Pessari vaihtui myöhemmin Soroksi, koska upseeriksi muuntautuminen perustui tositapaukseen, Haanpään kaverin, pyhäntäläisen Pessarin talon isännän Väinö Luttisen tempaukseen. 

Vihkossa on romaanin alkua 19 sivua. Jonkin verran muutaman rivin ja sanan ylipyyhkimisiä. Jakso päättyy sanoihin: "Myyjä onnitteli". Tekstissä kuvataan sitä, kun upouusi saapaspari roikkuu varaston orrella, kunnes vääpeli Pessari tulee tuttavansa, varastokersantti Pensaan kanssa ottaen haltuunsa jalkineet. Miehet menevät kapakkaan ja juopottelevat, jolloin Pensas muistaa jostakin lukeneensa Pessarin saaneen ylennyksen vänrikiksi. Kirjetuttavansa Katariinan luo lomalle lähdössä oleva Pessari näkee kaupan ikkunassa upseerin arvomerkkejä ja ostaa vänrikin tähdet uusiin kauluslaattoihin.

Laajuus 23 sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Juntusranta 18.-21.2.1944, Sairaala 5.5.1944
Romaani Yhdeksän miehen saappaat on ilmestynyt vuonna 1945 (Otava).

Päiväkirjamerkinnässä 21.2.1944 on ironinen toteamus otsikon "Sodan syyt" jälkeen. Saksalaisia oli majoittunut sairaalan kankaalle ja aseveljet olivat vieneet suomalaisilta pöydän ja penkin. Juho Kankaan kommentti tähän oli, että "siksi ne saksalaiset ovat tämän sodan aloittaneetkin, että saisivat oikein haluksestaan varastaa." Tämä merkintä on julkaistu Matti Salmisen toimittamassa teoksessa Hurja. Pentti Haanpään muistiinmerkinnät 1940-1954 (Into 2016). Päiväkirjamerkinnät 16.-27.3.1944 on kirjoitettu lehtiö käännettynä toisin päin. Näiden jälkeen on vielä kolme sivua varaston varus- ja tavarakirjanpitoa. 

Laajuus 6 sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Juntusranta 21.2.1944, Sairaala 16.-27.3.1944]]>
Siikalatvan kirjasto]]> fi]]>
Päiväkirjaa syyskuu 1944]]> Haanpää, Pentti]]> pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus]]> päiväkirjat]]> sotakirjallisuus]]> jatkosota]]> korttipelit]]> Yhdeksän miehen saappaat -teoksen käsikirjoituksesta sekä Haanpään päiväkirjaa vuodelta 1944. Käsikirjoituksen välissä on yhdellä sivulla ylösalaisin Viertola [sotamies?] -nimisen henkilön varusteluettelo. Käsikirjoitusteksti jatkuu dokumentin lopussa kahden sivun verran.

Korpraali Isolintu korjaa sotamies Ahvenen saappaat, ja aikoo myydä ne Berliinin torilla saksalaisille viinaa vastaan. Tekstin otsikko on "Seitsemän miehen saappaat (juttu jatkuu)". Kertomus jatkuu Isolinnun tarinana, kuinka hänen pyykkärirakastajattarellaan näkö on heikko, mutta hajuaisti vahva.

Laajuus 2 sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 13.10.1944
Yhdeksän miehen saappaat ilmestynyt 1945 (Otava) ja sisältyy teokseen Kootut teokset 6 (Otava 1989).

Työvelvollinen Norppa tulee suutarinverstaaseen ja ottaa saappaat haltuunsa Isolinnun estelyistä huolimatta. Norppa on kieltäytynyt ylittämästä itärajaa jatkosodan alettua ja tämän takia joutunut vankilaan ja kuokkimaan suota. Työvelvollisena hän on rakentamassa luterilaista kirkkoa Itä-Karjalassa. Norppa kritisoi Suur-Suomi-vouhotusta ja yleensäkin sotaa. Työvelvollisena hän kuitenkin tuntee tyytyväisyyttä siitä, että kaiken tuhoamisen keskellä hän edes itse rakentaa jotain.

Laajuus 14 + 15 sivua, välissä tekstiä Jaaran pelihimosta. 15 sivun tekstin alussa merkintä: "(juttu edemmäs)".
Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 13.-14.10.1944 ja 16.10.1944
Yhdeksän miehen saappaat ilmestynyt 1945 (Otava) ja sisältyy teokseen Kootut teokset 6 (Otava 1989).

Sotamies Nokkanen käy linjojen takana olevassa korsussa, niin sanotussa Pelihelvetissä, jossa pokeri ja ventti ovat käynnissä yötä päivää. Peli-Jaaraa riivaa sammumaton, paholaismainen pelihimo. Osan otsikko on "Pelaaja".

Laajuus 20 sivua
Kirjoituspaikka ja aika Piippola 14.10.1944
Yhdeksän miehen saappaat ilmestynyt 1945 (Otava) ja sisältyy teokseen Kootut teokset 6 (Otava 1989).

Ylösalaisin oleva päiväkirja ajalta 8.-30.9.1944 alkaa siitä, että on tullut määräys seuraavana päivänä marssia Kannaksen Rautjärvelle. Matkaan lähtevät eläinlääkintäkapteeni Yrjö Kokko, kahdeksan miestä ja yksi lotta aikeena perustaa kenttähevossairaala (S Hev Kp. 3). Viimeinen merkintä saapumisesta 30.9.1944 Toppilan asemalle.

Laajuus 10 sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Rautjärvi 8.9.1944, Oulu (Toppila) 30.9.1944
]]>
Siikalatvan kirjasto]]> fi]]>
Spoof, Axel Reinhold]]> päiväkirjat]]> sää]]> Turun kaupunginkirjasto]]> sv]]> Spoof, Axel Reinhold]]> päiväkirjat]]> sää]]> Turun kaupunginkirjasto]]> sv]]> Spoof, Axel Reinhold]]> päiväkirjat]]> sää]]> Turun kaupunginkirjasto]]> sv]]> Spoof, Axel Reinhold]]> päiväkirjat]]> sää]]> Turun kaupunginkirjasto]]> sv]]> Spoof, Axel Reinhold]]> päiväkirjat]]> sää]]> Turun kaupunginkirjasto]]> sv]]> Spoof, Axel Reinhold]]> päiväkirjat]]> sää]]> Turun kaupunginkirjasto]]> sv]]> Spoof, Axel Reinhold]]> päiväkirjat]]> sää]]> Turun kaupunginkirjasto]]> sv]]> Spoof, Axel Reinhold]]> päiväkirjat]]> sää]]> Turun kaupunginkirjasto]]> sv]]> Spoof, Axel Reinhold]]> päiväkirjat]]> sää]]> Turun kaupunginkirjasto]]> sv]]> Spoof, Axel Reinhold]]> päiväkirjat]]> sää]]> Turun kaupunginkirjasto]]> sv]]> Spoof, Axel Reinhold]]> päiväkirjat]]> sää]]> Turun kaupunginkirjasto]]> sv]]> Spoof, Axel Reinhold]]> päiväkirjat]]> sää]]> Turun kaupunginkirjasto]]> sv]]> Spoof, Axel Reinhold]]> päiväkirjat]]> sää]]> Turun kaupunginkirjasto]]> sv]]> Spoof, Axel Reinhold]]> päiväkirjat]]> sää]]> Turun kaupunginkirjasto]]> sv]]> Spoof, Axel Reinhold]]> päiväkirjat]]> sää]]> Turun kaupunginkirjasto]]> sv]]>