rakennukset]]> asuinrakennukset]]> Pukkila -- Kantele]]> pohjapiirustukset]]> rakennuskulttuuri]]> meijerit]]>
Ensimmäisessä kuvassa on Rakennustoimisto Nieminen-Wilkmanin vuonna 1926 tekemät piirustukset talon julkisivusta ja päädystä.
Harri Hakasteen teksti on hänen vuonna 1988 kirjoittamastaan julkaisusta Kantele – kyläkuvan kehittäminen.
Seuraavaksi on vanha kuva Mattilan talosta sekä vuonna 2016 otettu kuva.
Tämän jälkeen on kuva Alestalon talosta n. 1930-luvulla sekä vuonna 2016. Ylemmässä kuvassa ovat meneillään Rauha Alestalon hautajaiset.
Seuraavaksi on vanha ja uusi (2016) kuva Yrjänän talosta.
Viimeisessä kuvassa on Kanteleen osuusmeijeri, joka mainitaan Harri Hakasteen tekstissä esimerkkinä ajan tiilirakentamisesta. Meijeritalo valmistui vuonna 1935.

Karttaan on merkitty Yrjänän talon sijainti. ]]>
Pukkilan kunnankirjasto]]> fi]]> Pukkila]]>
Uthusbyggnader för enkel skola = Ulkohuoneuksia, yksiopettajaisen koulun]]> rakennuspiirustus]]> pohjapiirustukset]]> rakennukset]]> koulurakennukset]]> koulut]]> kansakoulut]]> asunnot]]> opettajat]]> piharakennukset]]> käymälät]]> Hämeenlinna]]> Kalvola]]> Heinu]]> Rauhalahti]]> 1910-luku]]> Heinuun luvattiin kansakoulu vuoden 1904 piirijakopäätöksessä, mutta hanke ei vieläkään toteutunut. Vuonna 1911 professori Aspelin-Haapkylä otti kouluasian uudelleen esille ja lahjoitti nyt kunnalle koulutontin, rakennutti sinne talon ja varusti koulun kaikilla tarpeellisilla kalusteilla. Koulurakennukseen tuli luokka, veistosali ja opettajan asunto. Tontille rakennettiin myös ulkorakennus ja sauna. Heinun uusi kansakoulu aloitti toimintansa syksyllä 1912. Oppilaita oli aluksi noin 30. Koulun ensimmäiseksi opettajaksi valittiin Justiina (Ina) Torkko, joka opettikin koulussa seuraavat 15 vuotta. Vuodesta 1913 lähtien koululaiset saivat myös lämmintä ruokaa koulupäivän aikana, kun kylän ompeluseura perusti Heinun koulukeittolayhdistyksen.
Syyskuussa 1929 Heinun koulurakennuksessa syttyi tulipalo ja koko rakennus paloi maan tasalle. Myös lähes koko irtaimisto tuhoutui. Sauna ja ulkorakennus kuitenkin säästyivät. Uutta koulutaloa ryhdyttiin heti rakentamaan entiselle kivijalalle, ja uusi koulutalo valmistui seuraavana vuonna. Rakennuksessa tehtiin vielä laaja peruskorjaus vuonna 1965, jolloin asennettiin mm. keskuslämmitys. Peruskoulujärjestelmään siirryttäessä 1976 Heinun koulu lopetettiin. Koulu on myöhemmin ollut mm. Kiinan suurlähetystön kesänviettopaikkana.]]>
Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> sv]]> fi]]>
Jussila, August]]> rakennuspiirustus]]> pohjapiirustukset]]> rakennukset]]> koulurakennukset]]> koulut]]> kansakoulut]]> piharakennukset]]> käymälät]]> Hämeenlinna]]> Kalvola]]> Kutila]]> 1910-luku]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> Kulju, Heikki]]> Andersson, A.]]> Ingman, Aksel]]> Ledig, Konst. (ulkohuoneet)]]> fi]]> Lammin työlaitos. Asemapiirros.
Kellarirakennuksen piirustus Lammin työlaitokseen Lammilla.]]>
Paalanen, Martti]]> rakennuspiirustus]]> rakennukset]]> pohjapiirustukset]]> kellarit]]> arkkitehtuuri]]> klassismi]]> 1920-luku]]> varuskunta-alueet]]> kasarmit]]> työlaitokset]]> huoltolaitokset]]> kuntoutuslaitokset]]> päihdekuntoutus]]> Hämeenlinna]]> Lammi]]> Mainiemi]]> Suomen itsenäistymisen jälkeen kasarmilla toimi ensin vankisiirtola ja vuosina 1919–1923 varavankila. Lammin työlaitos aloitti toimintansa vuonna 1924. Alueen keskellä kohoava kivinen klassistinen asuntolarakennus on arkkitehti Matti Paalasen suunnittelema. Rakennus valmistui vuonna 1927. Työlaitokseen voitiin määrätä ojennettavaksi mm. kunnalliskotien niskuroivia hoidokkeja, irtolaisia ja päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjiä. Vuoden 1925 vuosikertomukseen on kirjattu työlaitoksen perustamisajankohdan mukainen toiminta-ajatus: "... Työlaitos on olemassa hyvä piiska köyhäinhoitolautakunnille. Varsinkin kunnalliskodeissa tämä piiska tunnetaan hyvin, sillä jos elämä syystä tai toisesta alkaa kunnalliskodeissa käydä rauhattomaksi, ei tarvitse kuin rauhanhäiritsijälle sanoa että lähetetään Lammille, niin tämä sana Lammille vaikuttaa kuin rauhan enkeli…" Työlaitoksen oheen perustettiin alkoholistihuoltola 1946, ja vuonna 1984 laitoksen nimeksi tuli Mainiemen kuntoutumiskeskus. Kuntoutumiskeskuksen toiminta päättyi syksyllä 2014.]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> Laitinen, Uuno (kellarirakennus 1932)]]> fi]]>
Iisalmi]]> Matkailijakoti kahvila-ruokala Otava]]> Otava]]> pohjapiirustukset]]> matkustajakodit]]> Hallikainen, Osmo]]>
Matkustajakoti, kahvila-ravintola Otava toimi tällä tontilla olevassa kaksikerroksisessa puurakenteisessa talossa. Kansan suussa se kulki Hummerikujan nimellä (ehkä syystäkin). 1930-luvulla, sen alkupuolella sitä piti poliisi Seveniuksen vaimo. Poliisi Sevenius kuoli 1930-luvun jälkipuoliskolla ja rouva muutti pois Iisalmesta.

Seveniuksen aikana ruokalassa oli päivisin lounaspöytä. Monet kaupunkilaiset kävivät siellä syömässä ruokatunnilla. Talon yläkerrassa oli ainakin kuusi matkustajahuonetta, jotka olivat rautatieaseman läheisyyden vuoksi hyvin suosittuja. Kerrottiin, että niitä saattoi varata tuntikäyttöönkin.

Tontin takaosassa oli puinen piharakennus, jossa oli Malminkadun puoleisesta päästä lukien viisi hellahuoneasuntoa. Ensimmäiseen asuntoon kuului matala ullakkohuone.

Rakennuksen toisessa päässä, Savonkatu 30 tonttia vasten, oli halkovajat ja ulkohuoneet.

1930-luvulla asunnoissa asui useita eri perheitä, esim. leskirouva Kokkonen, jolla oli tytär ja kaksi poikaa; Eino ja Kirsti Kumpulainen, joilla oli kaksi tytärtä; Karhusen perhe, jolla oli kaksi poikaa...

Teksti: Iisalmen kansalaisopiston opintopiiri, 2000]]>
fi]]>
Talpo, E. A.]]> rakennuspiirustus]]> rakennukset]]> pohjapiirustukset]]> maatilat]]> asuinrakennukset]]> arkkitehtuuri]]> jugend]]> Hämeenlinna]]> Tuulos]]> Syrjäntaka]]> Häppölä]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]>