Aineistot (yhteensä 38)

  • Aihe on tarkasti "rautatiet"

Seisakkeella oli oma sivuraide

Avainsanat:

Näkymä Paloisvirran ylittävältä vanhalta rautatiesillalta aseman suuntaan. Kuva on postikortista, joka on päivätty 19.10.1919.

Avainsanat: , ,

Tie- ja liikenneopas vuodelta 1878 sisältää Suomen maa- ja vesiliikenteen aikataulut, matkojen pituudet ja hinnat eri paikkakuntien välillä. Pohjois-Karjalan liikenne sisältyy julkaisuun.

Avainsanat: ,

1912
Puheenjohtajan tervehdys
Silmämääräisen tutkimuksen tulos - Insinöörin lausunto

1913
"Täytyy katsoa suotavaksi, että Pohjois-Savon ja lähiseutujen asukkaille annetaan mahdollisuus suunnata liikkeensä myös länteen päin rannikolle asti."

Johdatus
Vaasa satamakaupunkina ja radan…

1930
Liitteenä: Anomus Valtioneuvostolle (10 s.).

1930
Johdanto
I. Pohjanmaan-Savon poikkiradan alkuhistoria
II. Esitys ratasuunnan Vaasa-Härma-Lappajärvi-Alapitkä rakentamisesta
III. Keski-Suomen poikkirata eli Suomen Pacific-rautatie
IV. Miksi Vaasa poikkiradan päätepisteeksi?
V. Vaasan satamain…

1930-luku
Ensimmäinen rautatiesilta Vanajaveden yli rakennettiin 1870-luvulla, kun rataa jatkettiin Hämeenlinnasta Tampereen suuntaan. Ensimmäinen silta vaurioitui sisällissodassa. Kuvassa näkyvä uusi kaarisilta valmistui 1920-luvun alussa. Rautatiesiltaa…

Kannattavaisuuslaskelma Kangasalan ja Lahden välistä rautatietä varten = Räntäbilitetsberäkning för en järnväg emellan Kangasala och Lahti stationer

1914
Uudenkaupungin valtuusto, Uudenkaupungin laivanpäällikköyhdistys

Ratasuunnitelma rautatien rakentamiseksi Lahdesta Jyväskylään vuodelta 1912

Paikkarin pysäkillä 1930-luvun lopulla.

1960
Lahden - Loviisan leveäraiteinen rata avattiin liikenteelle 2.5.1960. Juhlajunan(lättähatun) kyydissä juhlavieraita vas. Jukka Luukkanen, Kalevi Mäkelä, Berglund, Vilho Sihvola ja Esa Koivusilta.

1860
Kertomus Helsingin ja Hämeenlinnan välisen rautatien rakennusvaiheista ilmestyi vuonna 1860 Finlands allmänna tidning -lehdessä, joka on digitoituna Kansalliskirjaston historiallisessa sanomalehtikirjastossa. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston…

1924
Asema otettiin käyttöön v. 1923.

Aseman takana näkyy terijokelaishuvila, joka oli myöhemmin kirjailija Vera Ollin ja miehensä Väinö Paldanin koti.

1989
Rautatieasemana toimimisen jälkeen rakennus oli vuosia tyhjillään.

Suunnittelukomitean ehdotus rautatien rakentamiseksi Loviisasta Lahteen Vesijärven rantaan joulukuussa 1884

Suunnitelma rautatien rakentamiseksi Loviisasta Vesijärven satamaan Lahteen

Loviisan radan rakennustöitä Pakaan asemalla 1950-luvulla.

Raision aseman kautta kulki vilkas junaliikenne vielä 1960-luvulla. Samalla vuosikymmenellä alkoivat kuitenkin paikallisjunien matkustajamäärät vähentyä linja-autojen alkaessa liikennöidä yhä enemmän Turun ja Naantalin väliä. Nykyään Raision aseman…

1884
Kertomus Waasan rautatien rakentamisesta sekä siihen pannuista kustannuksista, rautatien-rakennuksen toimeenpanoa varten asetetun Komitean antama.
1879-1883
Teknillinen selitys radasta
Lyhennys-ote Waasan rautatien loppukatselmuksessa tehdystä…

Irrallinen karttalehti
Vaasan kaupungin Rautatiekomitean julkaisema
Julkaisuaika ei tiedossa, ehdotus Vaasa - Härmä rautatiestä jatkettuna Alapitkään tehty 1926.

1857
Helsingin–Hämeenlinnan radan työpiirustukset hyväksyttiin vuonna 1857, ja samana vuonna ilmestyi Karta öfver jernvägen emellan Helsingfors och Tavastehus. Myös tulevat asemarakennukset on merkitty karttaan. Helsingin ja Hämeenlinnan välinen rataosuus…

1927
Kannattavaisuuslaskelma, laatinut J. E. Jaatinen ja julkaissut Vaasan kaupungin rautatiekomitea.
Pääraiteitten yhteenlaskettu pituus.
Asutus.
Maatalous.
Kauppa ja teollisuus.
Metsätalous.
Rakennuskustannukset.
Asemat ja laiturivaihteet ovat…

Ilmakuva Sampolan alueelta 1980-luvulta

Muutama sata metriä Ihalantien tasoristeyksestä Turun suuntaan sijaitsi Ihalan pysäkki. Ihalassa oli pieni, 1920-luvulla rakennettu asemarakennus ja sivuraide, johon tavaravaunu voitiin siirtää lastauksen tai purkauksen ajaksi. Ihalan pysäkin vilkas…

Avainsanat:

Höyryveturin vetämä postijuna Kerrolassa matkalla Uudestakaupungista kohti Turkua 1950-luvun lopulla.

viimeistään 1905
Hämeenlinnan 1870-luvulla rakennettu rautatiesilta on tässä postikortissa kuvattuna Vanajaveden länsirannan puolelta 1900-luvun alkuvuosina. Alkuperäinen rautatiesilta oli käännettävä, mutta sen kääntökoneisto vaurioitui sisällissodan aikaisessa…

1900-luku (vuosikymmen)
Rautatiesilta Vanajaveden yli rakennettiin 1870-luvulla, kun rataa jatkettiin Hämeenlinnasta Tampereen suuntaan. Silta oli matala, mutta se oli rakennettu käännettäväksi, niin että suuremmatkin laivat pääsivät kulkemaan sen kohdalta. Sisällissodan…
 
Koneluettavat metatiedot: