Joensuu]]> säännöt]]> rakennukset]]> kadut]]> Tryckeribolagets tryckeri]]> sv]]> Joensuu]]> järjestöt]]> säännöt]]> eläkkeet]]> Pohjois-Karjalan kirjapaino O.Y.]]> fi]]> Joensuu]]> järjestöt]]> säännöt]]> urheiluseurat]]> liikunta]]> terveys]]> Kalevaiset]]> Joensuun Kalevaiset oli urheilun yleisseura. Se perustettiin vuonna 1913. Seura rekisteröitiin vuonna 1923 nimellä Voimistelu- ja Urheiluyhdistys Joensuun Kalevaiset. Seuran tarkoituksena oli mm. --- kohottaa jäsentensä ruumillista terveyttä ja herättää ympäristössään harrastusta järkiperäiseen terveydenhoitoon sekä hankkia jäsenilleen tilaisuutta käytännölliseen voimistelun harjoittamiseen.]]> fi]]> Joensuu]]> säännöt]]> koulut]]> kansakoulu]]> Uno Cygnaeus esitti ajatuksen kansakouluista. Niiden tarkoituksena oli kehittää ruumillisia ja henkisiä taitoja ja antaa tasapuolisesti kaikkia elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja myös tytöille.]]> Joensuu kirjapaino O.Y. (painopaikka)]]> fi]]> Joensuu]]> järjestöt]]> säännöt]]> käsityö]]> käsityöläiset]]> Pohjois-Karjalan kirjapaino O. Y.]]> fi]]> Joensuu]]> kunnalliskodit]]> säännöt]]> fi]]> Joensuu]]> terveys]]> säännöt]]> fi]]> Joensuu]]> maistraatit]]> säännöt]]> Pohjois-Karjalan kirjapaino Oy.]]> fi]]> Joensuu]]> lautakunnat]]> säännöt]]> metsät]]> metsänhoito]]> metsänvartijat]]> fi]]> Joensuu]]> säännöt]]> autot]]> ajoneuvot]]> taksit]]> fi]]> Joensuu]]> säännöt]]> poliisi]]> fi]]> Joensuu]]> rahatoimi]]> säännöt]]> fi]]> Joensuu]]> säännöt]]> rakentaminen]]> Pohjois-Karjalan kirjapaino Oy.]]> fi]]> Joensuu]]> rakennukset]]> rakentaminen]]> tontit]]> säännöt]]>
Rakennussäännöt sisältävät seitsemän lukua ja 118 eri pykälää.]]>
fi]]>
Joensuu]]> satamat]]> tavaraliikenne]]> laivaliikenne]]> maksut]]> säännöt]]>
Julkaisu sisältää myös taksat, jonka mukaan tavaroiden liikenne-, laituri-, silta- ja satamamaksut peritään sekä torimaksut.]]>
fi]]>
Joensuu]]> säännöt]]> terveys]]> terveydenhuolto]]> Joensuun kirjapaino O.Y. (painopaikka)]]> fi]]> Joensuu]]> järjestöt]]> työväenyhdistykset]]> säännöt]]> Joensuun Työväenyhdistys]]> fi]]> Joensuu]]> säännöt]]> köyhäinhoito]]> vaivaistalot]]> tilaisuutta askaroimiseen ja työhön; -- laiskat joutuivat tekemään työtä itsensä ja omaistensa ylläpidoksi.
]]>
fi]]>
Joensuu]]> luottamusmiehet]]> kaupunginvaltuutetut]]> valtuustot]]> säännöt]]>
Kunnanvaltuusmiehet olivat kunnanvaltuutettujen edeltäjiä ja he kokoontuivat kuntakokouksissa, joka oli kunnanvaltuuston edeltäjä.]]>
fi]]>
Joensuu]]> kirjastot]]> säännöt]]> Joensuun kaupunginkirjasto]]> fi]]> Joensuu]]> sairaalat]]> säännöt]]> Joensuun kaupunginsairaalan ohjesäännöistä voi lukea, että sairaalan päätarkoituksena oli ---"estää tarttuvien kuumetautien leviämistä kaupungissa". Sairaalaan otettiin sen tähden etupäässä hoidettaviksi henkilöitä, jotka sairastivat sanottuja tauteja. Jos näitä tauteja ei liikkunut, otettiin sairaalaan, mikäli tila myönsi hoidettaviksi henkilöitä, jotka sairastivat muita akuuttisia tahi kroonillisia tauteja, paitsi mielenvikaisia ja niitä, joissa oli kuppatauti, isorokko tahi kolera.]]> Pohjois-Karjalan kirjapaino O. Y.]]> fi]]> Joensuun lyseo]]> koulut]]> säännöt]]> Joensuun lyseo perustettiin säätyjen ja senaatin hyväksynnällä vuonna 1865, eli 17 vuotta kaupungin perustamisen jälkeen. Se aloitti toimintansa ns. yläalkeiskouluna. Tällaisena se toimi aina vuoteen 1874 saakka, jolloin se muutettiin neliluokkaiseksi lyseoksi. Opetuskieli oli suomi. Yleisalkeiskoulu toimi aluksi 1865 kaupungin luutnantti Schlüterilta vuokraamissa rakennuksissa. Sen jälkeen se toimi useassa eri osoitteessa. Theodor Deckerin piirtämä koulurakennus otettiin käyttöön elokuun alusta 1894.]]> fi]]> Joensuun lyseo]]> koulut]]> säännöt]]> Joensuun lyseo perustettiin säätyjen ja senaatin hyväksynnällä vuonna 1865, eli 17 vuotta kaupungin perustamisen jälkeen. Se aloitti toimintansa ns. yläalkeiskouluna. Tällaisena se toimi aina vuoteen 1874 saakka, jolloin se muutettiin neliluokkaiseksi lyseoksi. Opetuskieli oli suomi. Yleisalkeiskoulu toimi aluksi 1865 kaupungin luutnantti Schlüterilta vuokraamissa rakennuksissa. Sen jälkeen se toimi useassa eri osoitteessa. Theodor Deckerin piirtämä koulurakennus otettiin käyttöön elokuun alusta 1894.]]> fi]]> Joensuu]]> teatteri]]> Joensuun näytelmäseura]]> säännöt]]> Aino Pakarinen. Jäsenkirjan ovat allekirjoittaneet johtokunnan puolesta Niilo E. Lampinen ja T. Kuivalainen.
]]>
fi]]>
Joensuu]]> politiikka]]> järjestöt]]> puolueet]]> säännöt]]> Joensuun Nuija]]> Suomalainen puolue (myös vanhasuomalaiset, "suomettarelaiset") oli yksi Suomen pääpuolueista autonomian aikana. Puolueen oppi-isä oli kansallisfilosofi J. V. Snellman (1806–1881). Fennomanian pohjalta syntyneen puolueen ideologisena perustana olivat sosiaalireformismi ja konservatiivisuus sekä suomenmielisyys ja yhtenäisen kansakunnan luominen. Suomalainen puolue syntyi kieliriidan myötä 1860– ja 1870-luvuilla. Puolue lakkasi toimimasta vuoden 1918 lopulla sen jäsenten siirryttyä pääasiassa kokoomuspuolueeseen.]]> Pohjois-Karjalan Kirjapaino O.Y.]]> fi]]> Joensuu]]> orpokodit]]> lastenkodit]]> järjestöt]]> säännöt]]> lapset]]> Joensuun orpokodin kannatusyhdistys. Orpokodin ylläpito rahoitettiin mm. jäsenmaksuilla sekä vastaanottamalla vapaaehtoisten lahjoituksia. Orpokodin asioita hoiti viisijäseninen johtokunta, jonka valitsi kannatusyhdistys. Johtokunta päätti mm. orpokotiin otettavista lapsista. Käytännön tasolla orpokodin toiminnasta vastasi johtokunnan valitsema johtajatar. Kannatusyhdistyksen toiminta loppui rahavarojen puutteen vuoksi vuonna 1939. Yhdistys lakkautettiin samana vuonna.]]> Joensuun kirjapaino O.Y. (painopaikka)]]> fi]]> Joensuu]]> järjestöt]]> Joensuun Raittiusseura Wesa]]> säännöt]]> raittius]]> raittiusliike sai alkunsa Axel August Granfeltin perustamasta raittiusseurasta, sekä vuonna 1853 perustetusta Raittiuskirjallisuuskomiteasta.

Ympäri Suomea perustettiin aatteen hengessä paikallisia raittiusyhdistyksiä. Viinan kotitarvepolton kielto vuonna 1865 vahvisti aatetta: viinan valmistus alkoi tuolloin keskittyä kaupunkeihin.

Joensuun Raittiusyhdistys perustettiin vuonna 1884. Aluksi se toimi nimellä Joensuun Wesa. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena oli ehdottoman raittiuden, terveyden ja raittiiden elämäntapojen edistäminen. Samalla se kasvatti jäseniään vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi.

]]>
Joensuun kirjapaino O.Y. (painopaikka)]]> fi]]>
Joensuu]]> järjestöt]]> säännöt]]> raittius]]> alkoholi]]> Raittiusyhdistys Wesa]]> Joensuun raittiusseura]]> raittiusliike sai alkunsa Axel August Granfeltin perustamasta raittiusseurasta, sekä vuonna 1853 perustetusta Raittiuskirjallisuuskomiteasta.

Ympäri Suomea perustettiin aatteen hengessä paikallisia raittiusyhdistyksiä. Viinan kotitarvepolton kielto vuonna 1865 vahvisti aatetta, kun viinan valmistus alkoi tuolloin keskittyä kaupunkeihin.

Joensuun Raittiusyhdistys perustettiin vuonna 1884. Aluksi se toimi nimellä Joensuun Wesa. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena oli ehdottoman raittiuden, terveyden ja raittiiden elämäntapojen edistäminen. Samalla se kasvatti jäseniään vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi.

]]>
Joensuun kirjapaino O.Y.]]> fi]]>
Joensuu]]> järjestöt]]> säännöt]]> Suomalainen seura]]> fi]]> Joensuu]]> järjestöt]]> säännöt]]> rakennukset]]> Pohjois-Karjalan kirjapaino O.Y. (painopaikka)]]> fi]]> Joensuu]]> säännöt]]> sairaudet]]> hautaus]]> avustukset]]> "hankkia ruumillisen työn tekijöille Joensuussa ja sen ympäristössä taloudellista apua sairauden sattuessa ja hautausapua kuolemantapausten johdosta."]]> fi]]> Joensuu]]> palokunnat]]> vapaapalokunnat]]> säännöt]]> fi]]> Cannelin, Knut]]> Joensuu]]> palotoimi]]> vapaapalokunnat]]> historia]]> säännöt]]> jäsenet]]> fi]]> Joensuu]]> säännöt]]> palokunnat]]> vapaapalokunta]]> fi]]> Elo, Rauha]]> Joensuu]]> koulut]]> lukiot]]> Joensuun yhteiskoulu]]> toimintakertomukset]]> säännöt]]>
Aluksi koulu toimi vuokratiloissa. Vuonna 1908 päästiin vuokratta Kanavataloon, joka vapautui kansakoululta. Se osoittautui ajan myötä ahtaaksi ja alettiin suunnitella omaa koulurakennusta. Arkkitehti Wivi Lönn valittiin suunnittelemaan koulurakennusta Papinkadulta hankitulle tontille. Koulutalo valmistui Yhteiskoulun käyttöön vuonna 1912. Vuosien saatossa rakennuksen viereen tehtiin laajennusosia. Koulu toimi samalla paikalla 70 vuoden ajan.

1980-luvulla tulivat peruskoulu-uudistus, koulun kunnallistaminen ja muutto Rantakylään, joka tapahtui vuonna 1982.

Lähde: Satavuotta - eikä suotta! : Joensuun yhteiskoulu 1907-2007.

Joensuun Yhteiskoulun lukio palasi vuonna 2015 Papinkadulle, johon vanhan rakennuksen yhteyteen valmistui kesällä 2015 uudisrakennus lukiolle.

Joensuun yhteiskoulun ensimmäinen vuosikertomus on vuosilta 1907-1910. Se sisältää myös Joensuun Yhteiskoulun kannatusyhdistyksen säännöt sekä Joensuun Yhteiskoulun ohjesäännön.]]>
fi]]>
Kajaani]]> kirjastot]]> lukusalit]]> säännöt]]> järjestyssäännöt]]>
Säännöt on valtuuston pöytäkirjasta päiväykseltä 27.4.1909 todistanut hyväksytyiksi ja oikein jäljennetyiksi M. Vartiainen.]]>
Kajaanin kansankirjasto ja lukusali]]> Kajaanin kansankirjasto ja lukusali]]> fi]]> Kajaani]]>
Joensuu]]> koulut]]> Joensuun kansakoulu]]> Louhelan koulu]]> kirjastot]]> säännöt]]> Joensuu]]> Joensuun kansakoulu]]> koulut]]> kirjastot]]> säännöt]]> fi]]> Joensuu]]> kirjastot]]> säännöt]]>
Kauppakonttoristi Anton Gustaf Keldan ryhtyi varsinaisen yleisen kirjaston puuhamieheksi. Lahjoitusten turvin saatiin hankittua 223 suomenkielistä ja 50 ruotsinkielistä nidettä. Torikadulla Mustosen talossa sijainnut kirjasto aukeni vuonna 1862. Lainata sai kolme nidettä kerrallaan kahdeksi viikoksi. Kirjasto oli auki vain sunnuntaisin. 1873 kirjasto siirtyi koulun tiloihin opettajien hoitoon. Aukioloajat laajenivat. Vuonna 1879 kirjastossa oli jo 544 nidettä ja lainauksia oli 1085 vuodessa; nide- ja lainamäärät kasvoivat tasaisesti vuosi vuodelta. Vuonna 1892 kirjasto muutti raatihuoneelle.

Vuosisadan vaihteessa kaupungin lukuhuone eli lukusali oli kirjastoa suositumpi. Kaupunkilaiset kävivät lukusalissa lukemassa sanoma- ja aikakauslehtiä.
Kirjoja hankittiin paljon viinavoittorahoilla. Ne olivat kaupungin väkijuomain vähittäismyyntiosakeyhtiön nettovoitosta saamia tuloja. Viinavoittovarat oli käytettävä ”paikkakunnan siveellisyyden edistämiseksi ja muihin yleishyödyllisiin tarkoituksiin”. Väkijuomaosakeyhtiö ei tehnyt tappiota, vaan kauppa kävi hyvin ja tuloja saatiin sivistystyöhön.]]>
Pohjois-Karjalan kirjapaino O. Y.]]> fi]]>
meijerit]]> Pukkila -- Kantele]]> meijeriteollisuus]]> säännöt]]> pöytäkirjat]]> osuuskunnat]]> perustamiskirjat]]> Toinen tiedosto sisältää osuusmeijerin uudistetut säännöt vuodelta 1941.
Kolmas ja neljäs tiedosto sisältävät otteita vuoden 1914-1929 kokouspöytäkirjoista. Alkuperäiset kokouspöytäkirjat on jäljennetty vihkoon.
Viides kuva on lehdessä ollut ilmoitus osuuskuntakokouksesta vuodelta 1941.
Kuudes kuva on Pitäjäsanomissa ollut artikkeli: "Pukkilan kunta ostaa Kanteleen meijerin ja kunnostaa sen teollisuuden käyttöön". ]]>
Pukkilan kunnankirjasto]]> fi]]> Pukkila]]>
maatalouskoneet]]> perustamiskirjat]]> säännöt]]> pöytäkirjat]]> osuuskunnat]]> Pukkila -- Kantele]]> Toinen tiedosto on puimakoneosuuskunnan ohjesääntö. Kyseessä on Pellervo-Seuran mallisääntö vuodelta 1907.
Kolmas tiedosto sisältää osuuskunnan pöytäkirjat vuosilta 1907-1934.
Kanteleen puimakoneosuuskunta lakkautettiin vuonna 1934.
]]>
Pukkilan kunnankirjasto]]> fi]]> Pukkila]]>
Honkavaara, O.]]> Joensuu]]> kauppakoulut]]> toimintakertomukset]]> perustaminen]]> säännöt]]> Joensuun kauppakoulu]]> fi]]> Joensuu]]> järjestöt]]> työväenyhdistykset]]> historia]]> perustaminen]]> säännöt]]> Joensuun Työväenyhdistys]]> fi]]> kirjastot]]> säännöt]]> Pukkilan kunnankirjasto]]> fi]]> Pohjois-Karjala]]> Pyhäselkä]]> kirjastot]]> Hammaslahden kantakirjasto]]> Pyhäselän kunnan kantakirjasto]]> säännöt]]> fi]]> Joensuu]]> järjestöt]]> säännöt]]> Kotimaisen työn liitto]]> Kotimaisen työn liitto perustettiin Tampereella vuonna 1912. Tuolloin Suomi oli Venäjän monikansalliseen imperiumiin kuuluva suuriruhtinaskunta. Kotimaisen Työn Liitto oli osa Suomen itsenäistymispyrkimystä.

Liitto perustettiin kotimaisen teollisuuden edistämisviikon, Suomalaisen viikon järjestämistä varten.

Liiton Joensuun paikallisosasto perustettiin vuonna 1914.]]>
fi]]>
02.1 LAH]]> kirjastot]]> säännöt]]> Lahti]]> 1910-luku]]> Lahden kaupunginvaltuusto]]> fi]]> 02.8 LAH]]> kirjastot]]> yleiset kirjastot]]> lainaustoiminta]]> säännöt]]> Lahti]]> Lahden kaupunginkirjasto]]> fi]]> Joensuu]]> järjestöt]]> köyhäinhoito]]> lapset]]> säännöt]]> hankkia Joensuun kuntaan kuuluvain köyhäin wahempain lapsille, jotka muuten ehkä kerjäisiwät, työtä ja kohtuullista rawintoa siihen aikaan wuodesta, jolloin työmiehet eiwät woi riittäwästi ansaita perheensä elättämiseksi."

Kerjääminen oli kaupungissa kielletty, mutta sitä kuitenkin harjoitettiin. Kerjäävien lasten määrä vaihteli eri vuosina.]]>
Joensuun kirjapaino]]> fi]]>
Liperi]]> Mattisenlahti]]> kirjastot]]> nuorisoseurat]]> Mattisenlahden nuorisoseuran kirjasto]]> säännöt]]>
Mattisenlahden nuorisoseuran kirjaston kokoelma sijaitsee nykyään Liperin kirjastossa tutkimuskäytössä.

Lähde:
Järvelin, Ilmi: Kirjastoliikkeen vaiheita Pohjois-Karjalassa vv. 1850-1930
Pakarinen, Pekka: Suur-Liperistä leipäpitäjäksi]]>
fi]]>