Ivalon sairaalassa oli sota-aikana töissä ensin kolme hoitajaa, myöhemmin kaksi. Ensimmäisten haavoittuneiden tulo oli suuri järkytys, sitten tilanteeseen oli pakko yrittää totutella. Töitä tehtiin viikko öisin, viikko päivisin. Ivalojoki oli kalaisa…
Inarissa oli ennen sotaa isot savotat. Pula-aikana haettiin töitä Sodankylän puolelta, mutta työvoimaa oli paljon ja töitä oli vaikea löytää. Inari oli 1920-luvulla pieni kylä, vain muutama talo. Tie tehtiin 1924, silloin tuli myös ensimmäinen auto.…
Saksalaisten liikehdintä ennen toisen maailmansodan syttymistä aiheutti Petsamossa kuten muuallakin levottomuutta väestön keskuudessa. Sodan sytyttyä asukkaat evakuoitiin sotarintamalta. Väliarauhan aikana palattiin takaisin kotiseudulle, jossa talot…
Lumilammen Väinö joutui kiipeliin naisten kanssa, häntä piiritti kolme naista. Kun hän meni naimisiin yhden kanssa, niin sisko tuli perässä. Ruottalan Eero alkoi tapailemaan tätä Aliisaa, siskoa ja meni naimisiin. Väinö oli naimisissa kuolemaansa…
Haastateltava muistelee sota- ja evakkoaikaa. Rintama oli Lutolla ja kotiväki evakuoitiin Ylivieskaan. Ylivieskassa heidät sijoitettiin isoon maataloon.
Haastateltava oli joukkojensa kanssa Kemijärvellä ruokailemassa, kun venäläiset sotakoneet alkoivat lentää paikkakunnalla ja pommittaa. Suomalaiset vastasivat tuleen, luvatta, koska sotatilaa ei ollut julistettu.
Koulutie sota-aikana oli vaaroja täynnä. Ilmapommitusten aikana piti suojautua saksalaisten kaivamiin poteroihin, sillä asutus oli hyvin vähäistä Leiritien ja Koppelon kansakoulun välillä. Nykyisen urheilukentän paikalla sijaitsi saksalaisten…
Alikersantti Mauri Hyrylä oli ensimmäinen pukkilalainen sankarivainaja. Hän kaatui Muolaassa joulukuussa 1939. Hänet löydettiin ja haudattiin vasta jatkosodan aikana.
Ensimmäisessä kuvassa ovat Pekka Rousi (oik.) ja Eino Nurminen (2.…
Alikersantti Aarne Nurmisen (1916-1940) sankarihautajaiset.
Ensimmäisessä kuvassa ovat Lauri Nurminen (vas.), Eino Nurminen, Selma Nurminen, Tyyne Greijula, Suoma Vainio ja Väinö Nurminen.
Laina Brusila (o.s. Hyrylä) kävi lääkintäkurssin ja toimi sota-aikana hoitajana Järvenpään sairaalassa.
Ensimmäinen kuva on vuodelta 1940 ja toinen vuodelta 1939.
Kolmannessa kuvassa ovat lotta Marjatta Sinkkilä (o.s. Eerakkala) (vas.) ja Laina.…
Pukkilan Sotaveteraanit ry:n arkistopaperissa kuvaan oli liitetty teksti: "Miehet tupakkatauolla 'Kasematin' - miehistötulisuojan edessä".
Kuvassa Olavi Kivistö (vas.), luutnantti Lauri Kaapu, Toivo Brusila, Martti Jokinen ja Toimi Seppälä.
Savijokelaisen kersantti Mikko Laurilan (s. 1917) valokuva-albumista löytynyt kuva, joka kuvaa pioneerien vapaa-ajanviettoa vuonna 1942. Alkamassa on pussitappelu, jossa kilpailijat yrittävät pudottaa toisensa pussilla (säkillä) lyöden.
Pentti Lehtinen toimi talvisodan aikana autonkuljettajana Lentojoukoissa ja kuljetti lentäjiä Santahaminasta Malmin lentokentälle ja takaisin. Jatkosodan aikana Lehtinen toimi komppanianpäällikkö, insinööri Taivaisen autonkuljettajana aina sodan…
Kangasniemen kansalaisopiston Tunne kotikyläsi - Tallenna tieto -kurssin teos, joka kertoo Suomeen kohdistuneista sodista 1700-luvulta alkaen, Kangasniemen maaperällä käydyistä taisteluista sekä kangasniemeläisistä sodissa olleista miehistä sekä…
Kangasniemen kirjasto yhdessä Kangasniemen kotiseutuyhdistyksen kanssa aloitti Suomen sodissa 1939 - 1945 menehtyneiden sankarivainajien tietojen keräämisen syksyllä 2015. Tarkoituksena on ollut koota tietoa sankarivainajista ja heidän kohtaloistaan.…
Pentti Haanpää Lonkassa 4.4.1942. Vuokkiniemen pitäjässä sijaitsevassa Lonkassa oli kenttähevossairaala, jonka varastonhoitaja-kirjurina Haanpää toimi jatkosodan ajan.
Lonkassa talvella 1943. Vuokkiniemen pitäjässä sijaitsevassa Lonkassa oli kenttähevossairaala, jonka varastonhoitaja-kirjurina Pentti Haanpää toimi jatkosodan ajan.
Juhannuksena Lonkassa vuonna 1943. Vuokkiniemen pitäjässä sijaitsevassa Lonkassa oli kenttähevossairaala, jonka varastonhoitaja-kirjurina Pentti Haanpää toimi jatkosodan ajan.
2. painos. Kangasniemen kirjasto yhdessä Kangasniemen kotiseutuyhdistyksen kanssa aloitti Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden sankarivainajien tietojen keräämisen syksyllä 2015. Tarkoituksena on ollut koota tietoa sankarivainajista ja heidän…
Historiantutkija, opettaja ja professori Kaarle Olavi Lindeqvist (1858–1927) oli Hämeenlinnan lyseon rehtorina julkaistessaan koulunsa vuosikertomuksen liitteenä tutkimuksensa Hämeenlinnan oloista Suomen sodan aikana 1808–1809. K. O. Lindeqvist oli…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
