Aineistot (yhteensä 64)

  • Aihe on tarkasti "tapahtumat"

Sven Gabriel Elmgrenin kirjoittama Suomalaisia päivätapahtumia ilmestyi alun perin ruotsiksi lyhyempänä laitoksena. Vuoden 1895 painoksen sisältö ulottuu vuoden 1894 loppuun. Kirjassa on lueteltu tärkeitä tapahtumia vuosilta 1157-1894 ensin…

Avainsanat: ,

Suomalainen raittiusliike sai alkunsa Axel August Granfeltin perustamasta raittiusseurasta, sekä vuonna 1853 perustetusta Raittiuskirjallisuuskomiteasta. Ympäri Suomea perustettiin aatteen hengessä paikallisia raittiusyhdistyksiä. Viinan…

Pohjois-Karjalan kansanopistotyö alkoi vuonna 1895, kun osakkaita oli tarpeeksi kansanopiston opetuksen järjestämiseen. Sijaintipaikaksi tuli aluksi talollisen Kalle Puhakan kartano Kontiolahdella. Samana vuonna hyväksyttiin Pohjois-Karjalan…

Joensuun kaupungin 50-vuotisjuhlat olivat 29.-30.11.1898. Joensuun lyseolla vietettiin juhlaa, jonka ohjelmassa oli mm. Tahvo Könösen nimimerkillä Teppo K. kirjoittama juhlaruno. Runon esitti K. W. Relander.

Suomalainen raittiusliike sai alkunsa Axel August  Granfeltin perustamasta raittiusseurasta, sekä vuonna 1853 perustetusta Raittiuskirjallisuuskomiteasta. Ympäri Suomea perustettiin aatteen hengessä paikallisia raittiusyhdistyksiä. Viinan…

Keiteleen kulttuurilautakunnan yhdessä paikallisen maa- ja kotitalousnaisten kanssa järjestämä museon kattamistalkoo, joka oli samalla kesätapahtuma. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 22.6.1978

Keitele-päivät elokuussa 1983. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 11.8.1983.

Keitele-päivät 7.8.1983. Päätösjuhlassa Aholassa puhuu Lasse Laukkanen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 11.8.1983.

Keitele-päivät. Toinen vasemmalta kunnanjohtaja Eero Ryhänen. Vuosiluku tuntematon.

Keiteleen ja Pielaveden maatalousnäyttelyssä 1935. Kuvaaja ei tiedossa.

Itsenäisyydenkuusen istutus Kulvemäen koululla 20.5.1967. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 26.5.1967.

Itsenäisyydenkuusen istutus kirkonkylän koulun pihaan 20.5.1967. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 26.5.1967.

Itsenäisyydenkuusen istutus kirkonkylän koulun pihaan 20.5.1967. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 26.5.1967.

Itsenäisyydenkuusen istutus Nilakan Hamulan myymälän pihaan 20.5.1967. Oikealla myymälänhoitaja Paananen lastensa kanssa. Kotikuusta istuttamassa johtaja Kalevi Aitto-oja ja vieressä seisoo metsäteknikko Pekka Koskinen. Pielaveden ja Keiteleen…

Emännät Keiteleen markkinoilla. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 1.10.1965.

Keiteleen kuntomarssilla 48 osanottajaa. Marssi suuntautui Pikonmäelle, jossa käytiin kiertämässä ns. kuntopaalu. Matkaa kertyi n.10 km. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 24.10.1969.

Kesätapahtuma Aholassa. Kulttuurilautakunta järjesti yhdessä paikallisen maa- ja kotitalousnaisten kanssa museon kattamistalkoot. Museotalo sai katon. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 22.6.1978.

Vuonamossa Aholan museorakennuksessa maa- ja kotitalousnaisten järjestämä illanvietto. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 23.8.1978.

Keiteleen Kunto järjesti jo perinteiseksi käyneen Serve-lenkin. Ohjelmaan kuului myös hauska saappaanheittokilpa eri yritysten naisjoukkueille. Blueman Oy:tä edustanut Seija Kinnunen heitti saapasta. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 12.10.1978.

Kotikuusta istuttamassa johtaja Kalevi Aitto-oja ja vieressä Vellamo Paananen 1967.

Nuorison taidetapahtumapäivä. Lauluyhtye 7-12-vuotiaat: Takana vasemmalta Heikki Jalkanen, Timo Nykänen ja Jaana Kokkonen. He lauloivat Peppi Pitkätossun. Edessä säesti pianolla Jyrki Aarnos. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 16.2.1978.

Vasemmalta Helga Ruotsalainen, Klaudia Utriainen ja Kyllikki Pulkkinen syömässä hirvikeittoa. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 11.12.1964.

Suurkisaviesti Keiteleellä. Kisaviestin otti vastaan Keiteleen Nujun kunniapuheenjohtaja Artturi Pellikka (kuvassa vas.) ja vieressä Raine Nakari. Neljäs vasemmalta Esko Paananen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 27.5.1966.

Juhlaruno Joensuun Suojeluskunta-piirin ja Lotta Swärd -paikallisosaston 10-vuotisjuhlaan. Lotta Svärd (ruots. svärd = miekka) oli suomalainen naisten vapaaehtoisuuteen pohjautuva maanpuolustustyön tukijärjestö. Se toimi vuosina 1920—1944. Järjestö…

Avainsanat: ,

Satakunnan Työssä 12.8.1999 ilmestynyt Aimo Ruususen artikkeli Nakkilan Tappuritapahtumasta sekä Tappuritapahtuman mainosjuliste vuodelta 2014.

Avainsanat: ,

1995
Antti Lizeliuksen juhlavuoden juhlanumero

Avainsanat:

Juhat Honkaniemessä Lapinlahden Ollikkalan kylässä. Kuva on otettu Honkaniemen päärakennuksen edessä arviolta 1920-1930-luvulla.
Eturivissä istuu kolmantena oikealta talon isäntä Klaes Ollikainen. Hänen vieressään ensimmäisenä oikealta emäntä Hanna…

Sekalaisia kutsuja ja tapahtumien ohjelmia Vaasasta ja maakunta-alueelta.
Klikkaa kuvaa nähdäksesi enemmän.

Diverse Inbjudningar och program från Vasa och landskapsområde.
Klicka på bilden för att se mera.

1925
Sisällys - Innehåll:

Johtaja Lucina Hagmanille omistetaan kiitollisuudella ja kunnioittaen tämä julkaisu, Hilma Vallinmäki
Nosta pääsi!, runo, Emmi Haapanen
Naisten päivä, Hanna Kivinen
Mikä on naisasiaharrastuksen tärkein pyrkimys tällä…

Suomalainen raittiusliike sai alkunsa Axel August Granfeltin perustamasta raittiusseurasta, sekä vuonna 1853 perustetusta Raittiuskirjallisuuskomiteasta. Ympäri Suomea perustettiin aatteen hengessä paikallisia raittiusyhdistyksiä. Viinan…

Rauman ja Itä-Suomen Seminaarien Towerikunnan Juhlailta Sankariwainajien muistotaulun hywäksi Raumanlinnan juhlasalissa.

Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi ruutukaavalle Gyldénin asemakaavaa…

Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin asemakaavaa…

Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle  kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi ruutukaavalle Gyldénin asemakaavaa…

Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle kaupungin vuonna 1848.  Joen suistossa oli jo tuolloin asutusta. Pääasiassa asutus oli keskittynyt Utraan. Utra oli 1800-luvulla suuri teollisuusyhdyskunta, jossa oli muun muassa lasitehdas…

Joensuun Kirkollisen Sisälähetyksen Rukoushuoneen Vihkiäisiin 5.11.1905

Brahea oli Pietari Brahen perustama, nykyisen Lieksan paikalla vuosina 1653-1681 sijainnut kaupunki. Pielisjärvi joutui 1600-luvun puolivälissä laajan Kajaanin vapaa­herra­kunnan osaksi. Kreivi Pietari Brahe, jonka läänitystä alue oli, perusti…

Joensuun Karjalaseura järjesti Karjala-illan kaupungintalon juhlasalissa 4.11.1934. Ohjelmasta löytyy seuraavia esiintyjänimiä: Joensuun sk. soittokunta, pastori Ari Surakka, eversti ja everstinna Sainio, P. Kyöttinen ja maisteri Virtanen. Näytelmänä…

Avainsanat: ,

Vuonna 1896 perustettu NNKY on Suomen vanhimpia naisjärjestöjä. Sen paikallisosasto toimi myös Joensuussa.

Avainsanat:

 
Koneluettavat metatiedot: