Juhat Honkaniemessä Lapinlahden Ollikkalan kylässä. Kuva on otettu Honkaniemen päärakennuksen edessä arviolta 1920-1930-luvulla.
Eturivissä istuu kolmantena oikealta talon isäntä Klaes Ollikainen. Hänen vieressään ensimmäisenä oikealta emäntä Hanna…
Johtaja Lucina Hagmanille omistetaan kiitollisuudella ja kunnioittaen tämä julkaisu, Hilma Vallinmäki
Nosta pääsi!, runo, Emmi Haapanen
Naisten päivä, Hanna Kivinen
Mikä on naisasiaharrastuksen tärkein pyrkimys tällä…
Keiteleen kulttuurilautakunnan yhdessä paikallisen maa- ja kotitalousnaisten kanssa järjestämä museon kattamistalkoo, joka oli samalla kesätapahtuma. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 22.6.1978
Itsenäisyydenkuusen istutus Nilakan Hamulan myymälän pihaan 20.5.1967. Oikealla myymälänhoitaja Paananen lastensa kanssa. Kotikuusta istuttamassa johtaja Kalevi Aitto-oja ja vieressä seisoo metsäteknikko Pekka Koskinen. Pielaveden ja Keiteleen…
Keiteleen kuntomarssilla 48 osanottajaa. Marssi suuntautui Pikonmäelle, jossa käytiin kiertämässä ns. kuntopaalu. Matkaa kertyi n.10 km. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 24.10.1969.
Kesätapahtuma Aholassa. Kulttuurilautakunta järjesti yhdessä paikallisen maa- ja kotitalousnaisten kanssa museon kattamistalkoot. Museotalo sai katon. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 22.6.1978.
Keiteleen Kunto järjesti jo perinteiseksi käyneen Serve-lenkin. Ohjelmaan kuului myös hauska saappaanheittokilpa eri yritysten naisjoukkueille. Blueman Oy:tä edustanut Seija Kinnunen heitti saapasta. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 12.10.1978.
Nuorison taidetapahtumapäivä. Lauluyhtye 7-12-vuotiaat: Takana vasemmalta Heikki Jalkanen, Timo Nykänen ja Jaana Kokkonen. He lauloivat Peppi Pitkätossun. Edessä säesti pianolla Jyrki Aarnos. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 16.2.1978.
Suurkisaviesti Keiteleellä. Kisaviestin otti vastaan Keiteleen Nujun kunniapuheenjohtaja Artturi Pellikka (kuvassa vas.) ja vieressä Raine Nakari. Neljäs vasemmalta Esko Paananen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 27.5.1966.
Suomalainen raittiusliike sai alkunsa Axel August Granfeltin perustamasta raittiusseurasta, sekä vuonna 1853 perustetusta Raittiuskirjallisuuskomiteasta. Ympäri Suomea perustettiin aatteen hengessä paikallisia raittiusyhdistyksiä. Viinan…
Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi ruutukaavalle Gyldénin asemakaavaa…
Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin asemakaavaa…
Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi ruutukaavalle Gyldénin asemakaavaa…
Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle kaupungin vuonna 1848. Joen suistossa oli jo tuolloin asutusta. Pääasiassa asutus oli keskittynyt Utraan. Utra oli 1800-luvulla suuri teollisuusyhdyskunta, jossa oli muun muassa lasitehdas…
Suomalainen raittiusliike sai alkunsa Axel August Granfeltin perustamasta raittiusseurasta, sekä vuonna 1853 perustetusta Raittiuskirjallisuuskomiteasta. Ympäri Suomea perustettiin aatteen hengessä paikallisia raittiusyhdistyksiä. Viinan…
Brahea oli Pietari Brahen perustama, nykyisen Lieksan paikalla vuosina 1653-1681 sijainnut kaupunki. Pielisjärvi joutui 1600-luvun puolivälissä laajan Kajaanin vapaaherrakunnan osaksi. Kreivi Pietari Brahe, jonka läänitystä alue oli, perusti…
Joensuun Karjalaseura järjesti Karjala-illan kaupungintalon juhlasalissa 4.11.1934. Ohjelmasta löytyy seuraavia esiintyjänimiä: Joensuun sk. soittokunta, pastori Ari Surakka, eversti ja everstinna Sainio, P. Kyöttinen ja maisteri Virtanen. Näytelmänä…
Suomalainen raittiusliike sai alkunsa Axel August Granfeltin perustamasta raittiusseurasta, sekä vuonna 1853 perustetusta Raittiuskirjallisuuskomiteasta. Ympäri Suomea perustettiin aatteen hengessä paikallisia raittiusyhdistyksiä. Viinan…
Joensuun seutukirjastolle on päätynyt aineistoa Emilia Hällströmiin (1860—1941) liittyen. Oheinen pienpainate löytyi Emilialle kuuluneen Koraali-virsikirjan (1896) välistä. Kirjasta löytyy Emilian nimi ja päiväys 21.3.1898. Kirjasta on digitoitu vain…
Suomalainen puolue (myös vanhasuomalaiset, "suomettarelaiset") oli yksi Suomen pääpuolueista autonomian aikana. Puolueen oppi-isä oli kansallisfilosofi J. V. Snellman (1806–1881). Fennomanian pohjalta syntyneen puolueen ideologisena perustana olivat…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
