henkilövalokuvaus]]> sukset]]> urheilu]]> vaatteet]]> Pukkila]]> Torppi]]> 1930]]> fi]]> Pukkila, Torppi]]> Nieminen, Reino]]> urheilijat]]> juoksijat]]> juoksu]]> urheilu]]> palkinnot]]> palomiehet]]>
Olympialaisten aikaan Nieminen tapasi argentiinalaisen juoksija Delfo Cabreran. Palomiehenäkin työskennellyt Cabrera halusi tavata helsinkiläisen palomies-juoksijan, joten hänet ohjattiin Niemisen puheille. Käpylän paloasemalla otetussa kuvassa miehet ovat oikealla.

Kolmannessa kuvassa Nieminen on kilpailemassa Oslossa, Lillehammerissa vuonna 1953. Hän sai hopeaa 3000 metrin matkalla.

Niemisen juoksu-ura päättyi vuonna 1953 akillesjännevammaan, mutta hän voitti palomiesten Pohjoismaiden mestaruuden (3000 m juoksu) Tanskassa vielä vuonna 1955. Neljännessä kuvassa Nieminen on Tanskassa vuonna 1955. Seuraavat kuvat ovat juoksun alkumatkasta (Nieminen toisena) ja palkintojenjaosta.

Seitsemännessä ja kahdeksannessa kuvassa on pieni osa Niemisen uransa aikana saamista palkinnoista. Taustalla näkyy valokuva, jossa Nieminen kantaa olympiasoihtua avajaispäivänä 19.7.1952. Alhaalla vasemmalla oleva ruskea laatta on olympiasoihdun kantajille annettu muistolaatta. Pyöreä hopeinen laatta on olympiakarsinnoista. Palkintokulho on palomiesten mestaruuskilpailuista.

Yhdeksännessä kuvassa ovat Reino Nieminen (vas.), Toimi Seppälä ja Pentti Seppälä. Miehet ajavat kuormaa.

Kymmenennessä kuvassa ollaan Otaniemessä palopäällystökoulun pihalla vuonna 1958. Palomies Nieminen on kuvan keskivaiheilla, alaosassa oleva viiva osoittaa häneen.

Toiseksi viimeisessä kuvassa Nieminen (vas.) on Malmin paloaseman edessä. Kuvassa myös Topi Jaulema (2. vas.) ja Erkki Saarikangas. Kuva otettu todennäköisesti 1950-luvulla.

Viimeinen tiedosto sisältää Orimattilan Sanomissa 14.9.2000 julkaistun, Virpi Kallion kirjoittaman artikkelin.]]>
Pukkilan kunnankirjasto]]> fi]]> Pukkila]]>
Outokumpu]]> urheilu]]> voimistelu]]> kilpailut]]> Savolainen, Heikki]]> fi]]> V. ja U.Seura "Kiisto" r.y., Vaasa]]> historiikit]]> liikuntaseurat]]> urheilu]]> voimistelu]]> työläisurheilu]]> historiker]]> idrott]]> gymnastik]]> arbetaridrott]]> gymnastik- och idrottsföreningar]]> 1904]]> 1924]]> Vaasa]]> Vasa]]> 1900-luku]]> 1900-talet]]> Vaasa, O.-Y. Kirjapaino A.-B.]]> fin]]> Paananen, Vellamo]]> Keitele]]> valokuvat]]> urheilu]]> kilpailut]]> koululaiset]]> oppilaat]]> 1960-luku]]> Paananen, Wellamo]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]> Joensuu]]> hevoset]]> urheilu]]> järjestöt]]> palkinnot]]> Keski-Karjalan hevosystäväinseura]]> Keski-Karjalan Hevosystäväinseura perustettiin Joensuussa syksyllä 1873. Se mm. järjesti kilpa-ajoja.]]> Keski-Karjalan hevosystäväseura]]> fi]]> Joensuu]]> hevoset]]> urheilu]]> järjestöt]]> palkinnot]]> Keski-Karjalan hevosystäväinseura]]> Keski-Karjalan Hevosystäväinseura perustettiin Joensuussa syksyllä 1873. Se mm. järjesti kilpa-ajoja.]]> Keski-Karjalan hevosystäväseura]]> fi]]> Haanpää, Pentti]]> pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus]]> novellit]]> urheilu]]> maailmankatsomus]]>  (eli Esko Viirteen merkitsemä). Lopusta revitty lehtiä pois. Sisältää novellin käsikirjoituksen.

Novellissa Lehtorin pyöräretki pikkukaupungin eläkkeellä oleva vanhapoikalehtori harrastaa urheilua ja voimailua ja ostaa ensimmäisenä polkupyörän. Lehtori ajaa maaseudulle, heittelee ilokseen sorakuopassa pikkukiviä, joita lentelee toisessa kuopassa olevien soranajajien niskaan. Miehet uhkaavat köyttää lehtorin ja viedä hänet prännärille eli pienpolttajalle. He eivät ymmärrä urheilun merkitystä. Lehtori pakenee ensin juosten ja sitten pyörällään, miehet eivät pysy perässä.

Pakinoitsija Siltavahti (Esko Viirret) kertoo Oulu-lehdessä 9.11.2008 julkaistussa pakinassa Jumalan juoksupoika, että lehtorin mallina on ollut oululainen uskonnon lehtori Georg A. Waenerberg (1865-1941), joka perusti Nuorten Ystävät ry:n ja jolla usein oli niin kiire, että hän juostessaan talutti pyöräänsä, kun ei kerinnyt hypätä satulaan.

Laajuus 24 sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 2.7.1946
Ilmestynyt Työväen Joululehdessä (1946) ja kokoelmassa Heta Rahko korkeassa iässä (Otava 1947). Sisältyy teokseen Kootut teokset 7 (Otava 1989).]]>
Siikalatvan kirjasto]]> fi]]>
Paananen, Vellamo]]> Keitele]]> valokuvat]]> urheilu]]> leirit]]> 1970-luku]]> Paananen, Wellamo]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]> Turunen, Erkki]]> urheilu]]> muistelmat]]> Laukaa -- Lievestuore]]> Keuruun kaupunginkirjasto]]> fi]]> Laukaa]]> Lievestuore]]> Kaunonen, Paula]]> Varsinais-Suomi]]> Nousiainen]]> 2020-luku]]> liikuntahallit]]> liikunta]]> urheilu]]>
Uudessa hallissa on mm. kolme lentopallokenttää poikittain ja yksi pitkittäin. Salibandy, koripallo, futsal, tennis ja kuusi sulkapallokenttää.

Hallin yläkerrassa sisääntulon yhteydessä 32-paikainen kahvio sekä katsomotilat.

(www.nousiainen.fi, 2022)]]>
Lupa kaupalliseen käyttöön pyydettävä Nousiaisten kunnankirjastosta.]]>
Pekkanen, Aki]]> liikuntapaikat : Mäntsälä]]> urheilu]]> vapaa-aika]]> Mäntsälän kunnankirjasto]]> fi]]> Vuorinen, Reino ]]> urheiluseurat : Mäntsälä]]> järjestötoiminta]]> urheilu]]> paikallishistoriat : järjestöhistoriikit]]> http://digi.kirjastot.fi/items/show/123031]]> Mäntsälän kunnankirjasto]]> fi]]> Mäntsälän urheilun ja MU:n vaiheita : Mäntsälän urheilijat 40 v. 13.1.1986 : Osa 2/2]]> Vuorinen, Reino]]> urheiluseurat : Mäntsälä]]> järjestötoiminta]]> urheilu]]> paikallishistoriat : järjestöhistoriikit]]> http://digi.kirjastot.fi/items/show/123030]]> Mäntsälän kunnankirjasto]]> fi]]> Mäntsälän urheilun ja MU:n vaiheita : Mäntsälän urheilijat 40 v. 13.1.1986 : Osa 1/2]]> Pyöräurheilija Saikansalo valmentautuu
Kenraali Impola
Vierailu]]>
Haanpää, Pentti]]> pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus]]> novellit]]> käsikirjoitukset]]> sotakirjallisuus]]> urheilu]]> Omalla haudallaan, Pyöräurheilija Saikansalo, Kenraali Impola ja Vierailu.

Novellissa Omalla haudallaan Matti Leväinen kauhistuu Vienan korven hyökkäystä kesällä 1941. Matti tapaa veljensä Antin, joka on Kaatuneiden evakuointikeskuksen autonkuljettaja. Veljekset sopivat, että Matti saa kaatuneen työvelvollisen puvun, paperit ja nimen Matti Nieminen. Matin oma univormu puetaan kaatuneen venäläissotilaan ylle. Antti-veli lähettää Matin pois rintamalta tuntemansa lesken pienelle kotitilalle töihin. Matti viihtyy uudessa identiteetissään hyvin, kunnes tuntee tarvetta lähteä käymään kotiseudullaan. Sen sankarihaudalla makaa vierekkäin kaksi veljestä, joista toinen on hän itse. Antti on kaatunut vihollispartion iskussa. Sankaruutta kyseenalaistava teksti on Haanpään suurimpia provokaatioita: venäläisen sotilaan ruumis suomalaisessa sankarihaudassa. Novelli käsittelee kuitenkin ensisijaisesti identiteetin ongelmaa. Tekstissä on muutamia virkkeen mittaisia poistoja.

Laajuus 22 sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 19.4.1946
Julkaistu ensimmäisen kerran Suomen Kirjallisuuden vuosikirjassa (1946), sisältyy teokseen Kootut teokset 7 (Otava 1989).

Pyöräurheilija Saikansalo-novellissa maan paras kilpapyöräilijä saa tietää, että urheiluherrat aikovat lähettää hänet kilpailemaan Italiaan ja Ranskaan samalla varoittaen, että etelässä saattaa olla kuuma ja lämpö on tottumattomalle rasittavaa. Saikansalo ripustaa pyöränsä saunan kattoon polkien siellä, samalla kun hänen kaverinsa heittää löylyä. Alun perin 1930-luvulla kirjoitetun jutun pohjana on haapavetinen mestaripyöräilijä ja suksien tekijä Juho Jaakonaho.

Laajuus 5 sivua
Kirjoitusaika 24.4.1946
Julkaistu nimellä Pyöräurheilija Saikansalo valmentautuu julkaisussa Työläisnaisten urheilulehti (1936). Ilmestynyt muokattuna teoksessa Heta Rahko korkeassa iässä (Otava 1947).

Novellissa Kenraali Impola kylähullu pilkkaa olemuksellaan upseereita, joilla kuten Impolallakin on puvussaan monenlaisia killuttimia ja hihnoja. Kylässä on sotamuistomerkin paljastustilaisuus, ohjelmana soittoa ja puheita. Impola menee sotaherrojen jatkoksi vastaanottamaan paraatia. Lopulta poliisi poistaa Impolan paikalta ja toimittaa hourulaan. Tarina perustuu tositapaukseen, kun Suomen sodan aikaisen Siikajoen taistelun muistomerkin paljastustilaisuudessa esiintyi lumijokelainen kylähullu. Novellin viimeiseltä sivulta on noin viisi riviä poistettu. Haanpää ehdotti novellia Otavan julkaisemaan valikoimaan Jutut (1946), mutta se karsittiin sodanvastaisuuden takia. Kari Sallamaan artikkelissa Pentti Haanpää ja kustantajat (Kulttuurivihkot 7/1980) todetaan, että Kenraali Impolan kohtalo oli jäädä pois myös kokoelmista Heta Rahko korkeassa iässä, Atomintutkija ja muita juttuja sekä Jutut kokoelman uusista laitoksista (ks. lisää Kari Sallamaa: Kaksisuuntaiset silmät, 1996: 75-76).

Laajuus 7 sivua
Kirjoitusaika 24.4.1946
Ensimmäinen verio julkaistu Työläisnuorison joululehdessä (1935). Uusi versio julkaistu teoksessa 40-luku (9/1946), sisältyy teokseen Kootut teokset 8 (Otava 1989).  

Novellissa Vierailu sotamies tapaa tytön ja huomaa, että yhteiskuntaluokkien välillä on aatteiden ja käytöstapojen erottama kuilu. Katkelman kolmannen sivun alareuna on revitty muihin tarkoituksiin. Koko vihko loppuu tekstiin "Severin kanssa ystävykset, jotka vapaa-aikoina oli".
Laajuus 2 sivua, teksti kahdessa osassa. Novellin käsikirjoitus digitoidussa dokumentissa Vierailu. Käsikirjoitus huhtikuu 1946. Muistiinmerkintöjä.]]>
Siikalatvan kirjasto]]> fi]]>
Sokean talutus
Poika kivimiehen ja oppaan uralla
Valittujen lasten kyyti
Jokiperäläiset oppivat pesäpallopelin
Iisakki Vähäpuheinen]]>
Haanpää, Pentti]]> pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus]]> urheilu]]> metsästys]]> kerjäläiset]]> huutolaiset]]> Digitoitu dokumentti on leveä ruuduttamaton lehtiö, jossa on viisi novellia.

Novelli Kierros kertoo ruotiukon elämäntarinan. Ukko on ollut huutolaispoikana, nainut piian ja päässyt talon isännäksi ja vanhana muistelee kunnalliskodin asukkinan kokemaansa väkivaltaa ja nöyryytystä ruotitalossa.
Laajuus 10 sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 14.2.1952

Sokean talutus kertoo 11-vuotiaasta kerjäläispojasta, joka tapaa sokean Vinolan talon isännän. Vanhus pestaa pojan taluttajakseen. Ukko pyytää turhaan vastaantulijoita sylkemään naamalleen. Hän myös kehuu vietelleensä nuorena ja näkevänä pappilan neidin, minkä vuoksi papin perhe muutti maan toiselle puolelle.
Laajuus 13 sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 17.2.1952

Poika kivimiehen ja oppaan uralla on tarina nuoresta pojasta, joka on rakennustöissä lapiomiehenä, mutta karkaa välillä vaeltamaan tunturille. Vanhempi kivimies pyytää häntä työtoverikseen kivisillan tekoon, mutta ensi töikseen poika  lyö vahingossa lekalla miestä polveen. Poika tietää sen jälkeen, ettei hänestä ole kivimieheksi. Poika pestataan hääparin oppaaksi Haltiatunturille, mutta kyllästyy seuraamaan seksuaalisesti aktiivisen nuoren parin toimintaa. Poika nimittääkin heitä "ihoihmisiksi". 
Laajuus 14 sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 23.2.1952

Valittujen lasten kyyti on novelli Iisakista, joka metsästää hirvisonnia. Ammuttu hirvi ei kuitenkaan kuole heti, vaan Iisakki jää sen sarviin roikkumaan repustaan. Alkaa hurja rymistys läpi metsän ja Iisakki haavoittuu pahoin. Lopulta Iisakki saa hirven kurkun viillettyä auki, ja hirvi kuolee. Murjottu Iisakki alkaa nylkeä saalistaan.
Laajuus 10 sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 26.2.1952

Jokiperäläiset oppivat pesäpallopelin on tarina valtion palkkaamasta ohjaajasta, joka tulee opettamaan jokiperäläisille uutta kansalaistaitoa, pesäpallon pelaamista.
Laajuus 3 sivua (katkeaa kesken), tekstin jatko on digitoidussa dokumentissa Pesäpallo. Osa käsikirjoituksesta helmikuu 1952. Sananparsia.

Novellit Valittujen lasten kyyti ja Jokiperäläiset oppivat pesäpallopelin (nimellä Pesäpallo) ovat ilmestyneet teoksessa Iisakki Vähäpuheinen (Otava 1953). Kaikki novellit ovat ilmestyneet teoksessa Kootut teokset 8 (Otava 1989).]]>
Siikalatvan kirjasto]]> fi]]>
Paananen, Vellamo]]> Keitele]]> valokuvat]]> 1910-luku]]> urheilu]]> Paananen, Wellamo]]> Vas.Opettaja Otto Räsänen,
tak. vas. Eemil Vesterinen, Tuure, Hugo ja Arttu Pellikka.
Edessä vas. Lasse Jäntti, Evert Vesterinen, Arvi Rahikainen ja Aaro Rahikainen.
Nuju on perustettu 12.8.1912. Kuva on otettu Hamulan koulun kentällä sauvaliikeharjoituksien yhteydessä luultavasti 1915. Valokuvaaja ei tiedossa. Kuva saatu ? Rahikainen, Kuusela. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 1.9.1967.
]]>
Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]>
Sananparsia]]> Haanpää, Pentti]]> pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus]]> urheilu]]> sananparret]]>
Novellissa Pesäpallo jokiperäläiset pelaavat kauneimpina heinäntekopäivinä pesäpalloa, niin että heinät jäävät korjaamatta, ja talvella on valtion avustettava heitä karjan ruokinnassa. Iisakin johtopäätös on, että urheilu on vaarallisempaa päähän menevää ainetta kuin viinankeiton tuote. Tekstistä puuttuu alku, se alkaa: "Van/hat ja huonosaattoiset istuskelivat kentän reunamilla, --" (jatkuen tästä loppuun). Teksti on jatkoa digitoidussa dokumentissa Novellien käsikirjoituksia. Helmikuu 1952 olevalle katkelmalle.

Laajuus 15 sivua
Kirjoitusaika 25.2.1952
Novelli Pesäpallo on julkaistu kokoelmassa Iisakki Vähäpuheinen (Otava 1953), sisältyy teokseen Kootut teokset 8 (Otava 1989).

Sananparsia 9 sivua. Ei lähdeviitteitä, luultavasti Haanpään ympäristöstään kuulemia kansanviisauksia.]]>
Siikalatvan kirjasto]]> fi]]>
Valokuvaamo Prisma, Joensuu]]> Joensuu]]> postikortit]]> Pielisjoki]]> Ilosaari]]> sillat]]> urheilu]]> liikunta]]> uimalat]]>
Alun perin Ilosaari on koostunut kahdesta saaresta. Valtaosa Ilosaaren rannanmuodoista on tehty 1800-luvulla. Myös laguuni on keinotekoinen. Kosken vastaiset rannat tuettiin aluksi isoin kivenjärkälein, mutta useat niistä ovat päätyneet ajan kuluessa koskeen.]]>
fi]]>
jalkapallo]]> työpaikkaliikunta]]> urheilu]]> historiikit]]> fotboll]]> idrott]]> historiker]]> pausmotion]]> Vaasa]]> Vasa]]> 1900-luku]]> 1900-talet]]> 1921]]> 1935]]> Vaasan Puulaakipotkujen 15-vuotishistoriikki
Toimittanut Hugo Valpas
Omistuskirjoitus: Jaakoolle ystävyydellä tekijä.

Sisällys:
Alkulause, Toimittaja
Puulaakiurheilujen vetovoima
Vaasan puulaakipotkujen synty
Puulaakinäkemyksiä, Vaasan Jaakkoo
Puulaakipotkujen varojen käyttö
Puulaakipotkut eri vuosina
Puulaakinäkemyksiä, Tirishentti-Törö
Puulaakinäkemyksiä, Kitunen
Puulaakiottelujen tulot
Puulaakimestarit eri vuosina
Puulaakinäkemyksiä, Kraanlunti]]>
Vaasan Kirjapaino]]>
Paananen, Vellamo]]> Keitele]]> valokuvat]]> tapahtumat]]> urheilu]]> 1970-luku]]> Paananen, Wellamo]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]> Joensuu]]> urheilu]]> jalkapallo]]> urheiluseurat]]> Joensuun Palloseura]]> JoPS]]> fi]]> Varsinais-Suomi]]> Turku]]> urheilu]]> 1800-luku]]> järjestöt]]> fi]]> sv]]> Koivisto, Kauko]]> urheiluseurat : Mäntsälä : Soukkio]]> järjestötoiminta
]]>
urheilu]]> paikallishistoriat : järjestöhistoriikit]]> Mäntsälän kunnankirjasto]]> fi]]>
V. ja U.Seura "Kiisto" r.y., Vaasa]]> historiikit]]> liikuntaseurat]]> urheilu]]> voimistelu]]> työläisurheilu]]> historiker]]> idrott]]> gymnastik]]> arbetaridrott]]> gymnastik- och idrottsföreningar]]> 1904]]> 1924]]> Vaasa]]> Vasa]]> 1900-luku]]> 1900-talet]]> 1904-1924
Lukijalle
20-vuotiaalle, K. V.
Urheilu ja työväen luokkataistelu, J. Kemppainen
Historiikkia V. ja U-seura "Kiiston" toiminnasta ajalta 1904-1924
V. ja U-seura Kiiston Naisosaston 20-vuotistoiminnasta, L. K.
Katsaus Ukko-osaston toimintaan, J. A. M.
Voimistelu, Ville Härö, Voimistelija
Nuortenjaoston toiminnasta, H. A:
Hiihdosta, H. A.
Pikapiirtoja jalkapalloilusta, M. S.
Nyrkkeilyn alalta, A. P.
Merkintöjä yleisurheilun kehityksestä, Ville Härö
Paini historiikkia
20-vuotisjuhlan ohjelma]]>
Vaasa, O.-Y. Kirjapaino A.-B.]]>
Joensuu]]> Pielisjoki]]> Ilosaari]]> urheilu]]> liikunta]]> uimalat]]> Joensuu]]> liikunta]]> urheilu]]> Lykynlampi]]> Höytiäisen mäkenä tunnettu hyppyri valmistui marraskuussa 1938. Mäen mäkiennätyksen arvioitiin asettuvan 55 metrin paikkeille.

Pian mäen valmistumisen jälkeen avattiin yleisölle myös hiihtomaja oheisrakennuksineen. Hiihtomaja otettiin 10.10.1939 alkaen sotilasmajoitukseen. Hyppyrimäkeä puolestaan käytettiin ilmavalvonnan tähystyspaikkana. Talvella 1940—1941 kilpailutoiminta oli kielletty seudun linnoitustöiden takia ja rakennukset olivat jälleen sotilaskäytössä aina sodan loppuun saakka.


Vuonna 1945 hiihtokeskus siirrettiin kokonaan kaupungin omistukseen.

]]>
Joensuu]]> liikunta]]> urheilu]]> hyppyrimäet]]> Lykynlampi]]> Höytiäisen mäkenä tunnettu hyppyri valmistui marraskuussa 1938. Mäen mäkiennätyksen arvioitiin asettuvan 55 metrin paikkeille.

Pian mäen valmistumisen jälkeen avattiin yleisölle myös hiihtomaja oheisrakennuksineen. Hiihtomaja otettiin 10.10.1939 alkaen sotilasmajoitukseen. Hyppyrimäkeä puolestaan käytettiin ilmavalvonnan tähystyspaikkana. Talvella 1940—1941 kilpailutoiminta oli kielletty seudun linnoitustöiden takia ja rakennukset olivat jälleen sotilaskäytössä aina sodan loppuun saakka.

Vuonna 1945 hiihtokeskus siirrettiin kokonaan kaupungin omistukseen.

]]>
Joensuu]]> liikunta]]> urheilu]]> rakennukset]]> Lykynlampi]]> Höytiäisen mäkenä tunnettu hyppyri valmistui marraskuussa 1938. Mäen mäkiennätyksen arvioitiin asettuvan 55 metrin paikkeille.

Pian mäen valmistumisen jälkeen avattiin yleisölle myös hiihtomaja oheisrakennuksineen. Hiihtomaja otettiin 10.10.1939 alkaen sotilasmajoitukseen. Hyppyrimäkeä puolestaan käytettiin ilmavalvonnan tähystyspaikkana. Talvella 1940—1941 kilpailutoiminta oli kielletty seudun linnoitustöiden takia ja rakennukset olivat jälleen sotilaskäytössä aina sodan loppuun saakka.

Vuonna 1945 hiihtokeskus siirrettiin kokonaan kaupungin omistukseen.

]]>
urheiluseurat : Mäntsälä : Hirvihaaran Verso]]> paikallishistoriat : järjestöhistoriikit]]> urheilu]]> Mäntsälä : Hirvihaara]]> Mäntsälän kunnankirjasto]]> fi]]> Vuori, Arvo toim. ]]> urheiluseurat : Mäntsälä : Mäntsälän Veli ry]]> järjestötoiminta]]> urheilu]]> paikallishistoriat : järjestöhistoriikit]]> Mäntsälän kunnankirjasto]]> fi]]> urheiluseurat : Mäntsälä : Nummisten Vilkas]]> järjestötoiminta : kylätoiminta]]> urheilu]]> paikallishistoriat : järjestöhistoriikit]]> kylät : Numminen]]> Mäntsälän kunnankirjasto]]> fi]]> Paananen, Vellamo]]> Keitele]]> valokuvat]]> urheilu]]> 1970-luku]]> Paananen, Wellamo]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]> Paananen, Vellamo]]> Keitele]]> valokuvat]]> urheilu]]> 1970-luku]]> Paananen, Wellamo]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]> Paananen, Vellamo]]> Keitele]]> valokuvat]]> urheilu]]> 1970-luku]]> Paananen, Wellamo]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]> Paananen, Vellamo]]> Keitele]]> valokuvat]]> urheilu]]> kilpailut]]> 1970-luku]]> Paananen, Wellamo]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]>