Pyhäjoki (kunta)]]> uudisrakentaminen]]> kirkkorakennukset]]> Kaleva]]> artikkelit (julkaisut)]]> Pyhäjoen kirjasto]]> fi]]> Puskala, Marianne]]> Pyhäjoki (kunta)]]> uudisrakentaminen]]> terveyskeskukset]]> linja-autoasemat]]> Kaleva]]> artikkelit (julkaisut)]]> Pyhäjoen kirjasto]]> fi]]> Huusko, Jorma]]> Pyhäjoki (kunta)]]> uudisrakentaminen]]> kirkkorakennukset]]> Kaleva]]> artikkelit (julkaisut)]]> Pyhäjoen kirjasto]]> fi]]> Helin, Henrik Reinhold]]> rakennukset]]> uudisrakentaminen]]> lisärakentaminen]]> koulurakennukset]]> koulut]]> arkkitehtuuri]]> jugend]]> 1900-luku]]> Hämeenlinna]]> Turuntie 2]]> Hämeenlinnan suomalainen yhteiskoulu]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> Helin, Henrik Reinhold]]> rakennuspiirustus]]> rakennukset]]> uudisrakentaminen]]> muutostyöt]]> arkkitehtuuri]]> empire]]> asuinrakennukset]]> Borg, Katarina Juliana]]> Sibelius, Jean]]> Nordin, Nils Alfred]]> Leván, Ebba]]> Helin, Henrik]]> Nyström, Alex]]> Hämeenlinna]]> Sibeliuksenkatu 15]]> Birger Jaarlin katu 10]]> 1890-luku]]> Vuoden 1964 rakennuskartoituksessa rungon sanottiin olevan verrattain hyvässä kunnossa. 1980-luvulla Matti Elomaan perikunta tarjosi taloa ja tonttia kaupungille. Myyntitarjous hylättiin ja kiinteistön osti rakennusliike, joka purki talon ja rakensi paikalle kolmikerroksisen asuin- ja liiketalon.

"Talo, jota Sibelius rakasti" : Jean Sibeliuksen elämä talossa
Isän varhaisesta kuolemasta ja perheen vararikosta huolimatta Jean Sibelius eli ehkä onnellisimmat nuoruusvuotensa Läntisen Linnankadun kodissaan. Hän asui talossa yhdeksänvuotiaasta lähes 20-vuotiaaksi ylioppilaaksi (1874–85). Isoäiti Katarina Juliana Borg, jonka talouteen perhe muutti isän kuoltua, osti talon vuonna 1874. Talo oli yksikerroksinen tilava, noin 400-neliöinen puutalo pihapuistoineen. Se oli palonjälkeisen Hämeenlinnan tyylikkäimpiä yksityistaloja. Talon oli rakennuttanut ravintoloitsija Nordin, jolta sen oli ostanut leski Ebba Leván. Isoäiti Borg osti talon Levánin perillisiltä. Talosta tuli Jean Sibeliuksen pitkäaikaisin ja rakkain Hämeenlinnan koti. Sibeliuksen pojilla oli huone Birger Jaarlin kadun puolella. Talossa syntyivät myös Jannen ensimmäiset sävellykset. Kaupunkilaisilla oli tapana hakeutua Tähtipuiston nurkille, jonne kaikui musiikki Sibeliuksen kotoa: sisarustrio piti kotikonserttejaan, poikien koulutoverikvartetti soitti tai Janne harjoitteli huoneessaan viulukappaleitaan. Sibelius palasi taloon vielä opiskeluaikoinaan ja kävi myöhemmin Hämeenlinnassa vieraillessaan aina katsomassa lapsuudenkotiaan.]]>
Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> Nyström, Alex]]> fi]]>
Caween, Alfred]]> rakennuspiirustus]]> rakennukset]]> koulurakennukset]]> uudisrakentaminen]]> koulut]]> kansakoulut]]> käymälät]]> Saaristen koulu]]> Vanha kansakoulu]]> Vanha koulu]]> arkkitehtuuri]]> uusrenessanssi]]> nikkarityyli]]> Hämeenlinna]]> Saaristenkatu 15]]> Lukiokatu 27]]> 1880-luku]]> Caween Alfred]]> Wathin H.]]> Uusi koulurakennus kävi kuitenkin pian pieneksi. Viereisellä tontilla oleva raatihuoneenakin toiminut Florinin talo purettiin ja koululle tehtiin yksikerroksinen lisärakennus, joka sovitettiin koulun julkisivuun. Vuonna 1884 valmistuneeseen uuteen rakennukseen, joka myös oli Caweenin käsialaa, sijoitettiin viisi luokkaa, voimistelusali ja työväen lukusali. Molempien koulurakennusten julkisivu on nikkarityylinen.
Vuonna 1887 kouluun oli "sisäänkirjoitettu" 320 oppilasta. Siinä toimi aluksi alempi kansakoulu ja ylempi poika- ja tyttökoulu.]]>
Hämeenlinnan kauppunginkirjasto]]> sv]]>
Pyhäjoki]]> kirkot]]> uudisrakentaminen]]> piispat]]> Leinonen, Hannes]]> Kaleva]]> fi]]> Pyhäjoki]]> Pyhäjoki (kunta)]]> kunnanhallitukset]]> päätökset]]> uudisrakentaminen]]> kunnantalot]]> Kaleva]]> artikkelit (julkaisut)]]> Pyhäjoen kirjasto]]> fi]]> Pyhäjoki (kunta)]]> uudisrakentaminen]]> kunnantalot]]> kunnanhallitukset]]> päätökset]]> Kaleva]]> artikkelit (julkaisut)]]> Pyhäjoen kirjasto]]> fi]]> Puskala, Marianne]]> Pyhäjoki (kunta)]]> uudisrakentaminen]]> varikot]]> Kaleva]]> artikkelit (julkaisut)]]> Pyhäjoen kirjasto]]> fi]]> Pyhäjoki]]> kirkot]]> uudisrakentaminen]]> Kaleva]]> fi]]> Pyhäjoki]]> Pyhäjoki]]> kirkot]]> uudisrakentaminen]]> Pietarila, Simo]]> Raahen Seutu]]> fi]]> Pyhäjoki]]> Laine, Leena-Maija]]> Pyhäjoki (kunta)]]> uudisrakentaminen]]> kirkkorakennukset]]> Pyhäjoen kirjasto]]> fi]]> Pyhäjoki]]> kirkot]]> uudisrakentaminen]]> vihkiminen]]> Pyhäjokiseutu]]> fi]]> Pyhäjoki]]> MOS]]> Pyhäjoki (kunta)]]> uudisrakentaminen]]> terveyskeskukset]]> Kaleva]]> artikkelit (julkaisut)]]> Pyhäjoen kirjasto]]> fi]]> Pyhäjoki (kunta)]]> seurakunta]]> uudisrakentaminen]]> kirkkorakennukset]]> Kaleva]]> artikkelit]]> Pyhäjoen kirjasto]]> fi]]> VK]]> Pyhäjoki (kunta)]]> posti]]> uudisrakentaminen]]> Kaleva]]> artikkelit (julkaisut)]]> Pyhäjoen kirjasto]]> fi]]> Pyhäjoki (kunta)]]> uudisrakentaminen]]> kirkkorakennukset]]> Kaleva]]> artikkelit (julkaisut)]]> Pyhäjoen kirjasto]]> fi]]> Pyhäjoki]]> kirkot]]> uudisrakentaminen]]> vihkiminen]]> piispanvihkimys]]> Pyhäjokiseutu]]> fi]]> Pyhäjoki]]> Pyhäjoki]]> kirkot]]> uudisrakentaminen]]> Juva, Kari]]> Kaleva]]> fi]]> Pyhäjoki]]> Pyhäjoki]]> kirkot]]> uudisrakentaminen]]> Kaleva]]> fi]]> Pyhäjoki]]> Siltanen, Pekka]]> Pyhäjoki (kunta)]]> uudisrakentaminen]]> kirkkorakennukset]]> Kaleva]]> artikkelit (julkaisut)]]> Pyhäjoen kirjasto]]> fi]]> Pyhäjoki (kunta)]]> uudisrakentaminen]]> kunnantalot]]> kunnanvaltuustot]]> päätökset]]> Kaleva]]> artikkelit (julkaisut)]]> Pyhäjoen kirjasto]]> fi]]> Tuohimaa, Hellevi]]> Pyhäjoki (kunta)]]> uudisrakentaminen]]> kunnantalot]]> teollisuusyritykset]]> Kaleva]]> artikkelit (julkaisut)]]> Pyhäjoen kirjasto]]> fi]]> Pyhäjoki]]> kirkot]]> mielipidetutkimus]]> haastattelut]]> uudisrakentaminen]]> Raahen Seutu]]> fi]]> Pyhäjoki]]> Degenaer, P. E. S.]]> rakennuspiirustus]]> rakennukset]]> uudisrakentaminen]]> sairaalat]]> arkkitehtuuri]]> 1880-luku]]> Hämeenlinna]]> Koulukatu 25]]> Hämeenlinnan kaupunginsairaala]]> Hämeenlinnan kaupungin sairashuone]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> sv]]> Pyhäjoki]]> kirkot]]> uudisrakentaminen]]> Raahelainen]]> fi]]> Pyhäjoki]]> Lagerström, F. W.]]> rakennukset]]> asuinrakennukset]]> puurakennukset]]> tiilirakennukset]]> portit]]> uudisrakentaminen]]> muutostyöt]]> arkkitehtuuri]]> empire]]> uusrenessanssi]]> nikkarityyli]]> Hämeenlinna]]> 1830-luku]]> 1890-luku]]> Lukiokatu 9]]> Linnankatu 5]]> 1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä monet Hämeenlinnan puiset empirerakennukset "muodistettiin" uusimalla niiden ulkoasu nikkarityyliseksi. Arkkitehti F. W. Lagerström piirsi vuonna 1890 kulman puurakennuksille runsain yksityiskohdin koristellun pinnan, jossa käytettiin listoja, sorvattuja konsoleita ja ikkunakehysteitä sekä pilastereita. Rakennuksia yhdistää komea kivirakenteinen pyörökaariportti. Lukiokadun puoleiseen sivuun Lagerström piirsi kaksi sivurisaliittia, ulkonemaa, joista toiseen liittyi katuovi katoksineen. Uusrenessanssia edustava tiilinen asuinrakennus on rakennettu vuonna 1891 arkkitehti H. R. Helinin piirustusten mukaan. Rakennuksessa toimi 1960-luvulta 1980-luvulle poliisilaitos, sen jälkeen kaupungin virastoja. Nykyään talo on asuinkäytössä.]]> Helin, H. R.]]> sv]]>