alkoholismi]]> kansanvalistus]]> kristinusko]]> perhe]]> paheet]]> väkivalta]]> kertomukset]]> runot]]> Turun kaupunginkirjasto]]> fi]]> Haanpää, Pentti]]> pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus]]> novellit]]> siirtolaisuus]]> tuulastus]]> väkivalta]]>
Novellissa Kivelän Liinun leskeys mökin emäntä käskee miehensä lähteä siirtolaiseksi Amerikkaan. Hän ei välitä kylän naisten säälittelystä, vaikka jäisikin yksin.
Laajuus kahdeksan sivua.
Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 5.7.1946

Notkolainen tuohustaa on tarina kyläräätälistä, joka harrastaa kiellettyä tuulastusta, kunnes kylän pojat nolaavat hänet. Novelli on vihkossa ilman otsikkoa, se on lisätty julkaistuun kokoelmaan.
Laajuus ensimmäisessä lehtiössä kaksitoista sivua, jatkuu toisessa lehtiössä kolmannen novellin jälkeen. Siinä tekstiä on kahdeksan sivua ja vielä takakannen kääntösivulla neljä riviä.
Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 10.9.1946

Se on sen orja -novellissa nuorella jätkällä on kalavelkoja Mäkeläisen isännän kanssa. Nuorukainen haastaa isännän, tämän rengin ja pojan. Jätkä saa tappelusta pahoja haavoja. Vuosien jälkeenkin hänet muistetaan intohimostaan.
Laajuus kaksitoista sivua.
Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 27.7.1946. Vihkon säilytyskirjekuoreen on novellin luontiajankohdaksi virheellisesti merkitty 27.7.1947.

Kaikki novellit on julkaistu novellikokoelmassa Heta Rahko korkeassa iässä (Otava 1947) ja ne sisältyvät teokseen Kootut teokset 7 (Otava 1989).]]>
Siikalatvan kirjasto]]> fi]]>
Kiveä ja kukkia
Hyväntekeväisyyttä
Atomintutkija ja muita juttuja
Radioihme
Iisakki Vähäpuheinen]]>
Haanpää, Pentti]]> pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus]]> lakot]]> väkivalta]]> ydinaseet]]> hyväntekeväisyys]]> modernisaatio]]>
Novelli Topias Aatsingin kapina kertoo Topiaksesta, joka seuraa lakkolaisten marssia. Topias ajattelee olevansa sivullinen, mutta joutuu silti lakkolaisten ohella poliisin väkivallan kohteeksi. Novellissa viitataan suoraan elokuussa 1949 tapahtuneeseen Kemin Lautiosaaren lakkomarssiin, jonka poliisit tukahduttivat väkivaltaisesti ja jossa kuoli kaksi lakkoilijaa. Novelli on Haanpään suorimpia poliittisia kannanottoja, joskin se on verhottu hänelle ominaiseen ironiaan. Periaatteellinen kysymys onkin siinä, voiko suurissa tapahtumissa olla sivullinen.

Laajuus 11 sivua
Kirjoituspaikka ja -aika ei ole tiedossa
Ilmestynyt ensimmäisen kerran julkaisussa Vappu: Demokratian vappujulkaisu (1950). Sisältyy teokseen Kootut teokset 7 (Otava 1989).

Novellissa Kiveä ja kukkia kaksi herrasmiestä keskustelee hautausmaan penkillä sodan välttämättömyydestä ja sen mahdollisuudesta ydinaseiden aikakaudella. Toinen miehistä näkee sodan olevan ihmisen luonnossa, toinen esittää rauhanohjelman sodasta sotaa vastaan, aseiden vääntämisestä sotahullujen käsistä.

Laajuus 6 sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 31.3.1950
Julkaistu teoksessa Kootut teokset 8 (Otava 1989).

Hyväntekeväisyyttä kertoo liikemies Hyvöläisestä, joka kohtaa tiellä raahustavan vanhan ukon. Hyvöläinen ottaa ukon rattailleen ja yhdessä he kiertävät taloja. Hyvöläinen huijaa taloista rahaa tekaistulla tarinalla ukon kurjaan kohtaloon vedoten. Kyllästyttyään puuhaan Hyvöläinen lähettää ukon tiehensä ja pitää saadut rahat ja toteaa vielä, että oikeastaan hänen olisi pitänyt vaatia ukolta ruoka- ja kyytirahaa. Tekstissä ei ole otsikkoa ja se katkeaa kesken virkkeen lähellä loppua. Vihkossa ei ole julkaistun novellin viimeistä virkettä.

Laajuus 11 sivua
Kirjoituspaikka ja -aika ei ole tiedossa
Julkaistu ensimmäisen kerran Kansan Tahdossa (30.4.1950). Ilmestynyt myös kokoelmassa Atomintutkija ja muita juttuja (Otava 1950) ja teoksessa Kootut teokset 7 (Otava 1989).

Novellissa Radioihme kauppias Polso on ensimmäisenä kyläläisenä hankkinut radion. Iisakki Vähäpuheinen lähtee katsomaan tätä ja palattuaan väittää kuulleensä radiosta, mitä  hänen vaimonsa ja naapurin eukko ovat hänestä juorunneet. Tämän jälkeen naiset kulkevat viikkokausia suut supussa, kunnes totuus paljastuu. Huumoristinen tarina tematisoi salakuuntelua, minkä George Orwell toi  esille vuonna 1949 ilmestyneessä romaanissaan Vuonna 1984. Haanpää saattoi olla asioista tietoinen esimerkiksi tilaamansa The Observer-lehden kautta.

Laajuus 15 sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 22.1.1950
Julkaistu nimellä Iisakki Vähäpuheinen ja radioihme ensimmäisen kerran Yhteisvoimin-lehdessä (2/1950), myös kokoelmissa Iisakki Vähäpuheinen (Otava 1953) ja Kootut teokset 8 (Otava 1989).]]>
Siikalatvan kirjasto]]> fi]]>
Vanha Eera
Hevonen ja Bileamin aasi
Puut
Kylpyhoitoa
Iisakki Vähäpuheinen
Matka ja vedennäköinen]]>
Haanpää, Pentti]]> pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus]]> novellit]]> karnevalismi]]> aarrelöydöt]]> väkivalta]]> alkoholinkäyttö]]>
Novellissa Ensimmäinen kaivo nuori mies kuulee Rosvo-Perttusen aarteesta. Kaivonkatsojaksi tekeytyneenä nuorukainen iskeekin todelliseen aarteeseen, vesisuoneen. Rosvo-Perttunen oli Oulun seudun kuuluisa jalo rosvo, tavarantasaaja 1800-luvulla. 
Laajuus 11 sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 18.2.1951
Ensimmäinen kaivo on julkaistu teoksessa Teokset 3 (Otava 1956), sisältyy teokseen Kootut teokset 8 (Otava 1989).

Vanha Eera -novellissa nuori mies koittelee voimiaan patologisen tappelupukarin, Eeran, kanssa. Vanha-Eera ei ole iältään vanha, vaan hän vertautuu oikeaan Vanha-Eeraan, piruun.
Laajuus kymmenen sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 16.5.1951
Vanha Eera on julkaistu teoksessa Teokset 3 (Otava 1956), sisältyy teokseen Kootut teokset 8 (Otava 1989).

Hevonen ja Bileamin aasi sijoittuu romaanikatkelmaan Puut, jossa Aatu Tervassavun ostama hevonen kuolee. Aatu ymmärtää kuunnellessaan Paavalin saarnaa puhuvasta hevosesta, että hevosen edeltävä omistaja oli kohdellut tätä huonosti. Tässä luonnoksessa ja julkaistussa versiossa on joitakin eroja: Aatun nimi on Antti, eikä eläin kuole.
Laajuus seitsemän sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Korpelainen 8.5.1951
Puut on julkaistu teoksessa Teokset 3 (Otava 1956), sisältyy teokseen Kootut teokset 8 (Otava 1989).

Novellissa Kylpyhoitoa Iisakki ottaa reumatismiinsa lämpöhoitoa ja hautautuu ulkovessan jätöksiin tarkkaillen samalla naisten takapuolia. Tarina ironisoi herrasväen kylpyläharrastusta.
Laajuus yhdeksän sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Korpelainen 6.5.1951
Kylpyhoitoa on julkaistu kokoelmassa Iisakki Vähäpuheinen (Otava 1953), sisältyy teokseen Kootut teokset 8 (Otava 1989).

Novellissa Matka ja vedennäköinen Iisakki matkustaa kaupunkiin viinanhakuun. Paluumatkallaan hän nauttii kaikki juomansa.  
Laajuus viisi sivua, alusta ja lopusta pari riviä edellisellä ja seuraavalla sivulla
Kirjoitusaika 25.8.1952
Matka ja vedennäköinen on julkaistu kokoelmassa Iisakki Vähäpuheinen (Otava 1953), sisältyy teokseen Kootut teokset 8 (Otava 1989).
]]>
Siikalatvan kirjasto]]> fi]]>
Kuvauksia Kiinan matkalta kesä-heinäkuu 1954
Puut. Osa käsikirjoituksesta kesä-heinäkuu 1954]]>
Ruoskanisku
Kiinalaiset jutut ]]>
Haanpää, Pentti]]> pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus]]> sairaalahoito]]> matkakertomukset]]> päiväkirjat]]> kulttuurimatkailu]]> väkivalta]]> Kiinalaiset jutut sekä kaksi lukua romaaniluonnoksesta Puut. Lehtiön lopussa lehtiö on käännetty toisin päin. Siinä on myös kaksi kolmen rivin pätkän lisäystä kertomukseen Junaan. Viimeisellä sivulla on lisäys Kiinalaisiin juttuihin "Teh'in Shih - Kiinanmuurin rakennuttaja ja tyranni Huang".

Haanpää joutui sairaskohtauksen takia Oulun piirimielisairaalaan, kuuluisaan "Vompakkiin" lähinnä arveltujen aivoinfarktioireiden takia. Siellä hän oli ylilääkäri Konrad von Baghin potilaana. Haanpäällä ilmeni myös sisäelinvaivoja jatkuvan alkoholinkäytön takia sekä vaurioita sydämessä, maksassa ja aivoissa. Haanpää kuvaa sairaalan arkea, tutkimuksia ja muita potilaita. Oulussa asuneet lankomiehet kävivät vierailuilla, samoin Aili ja Elsa-tytär Piippolasta. Sairaalapäiväkirja jatkuu lehtiön lopussa ja se on kirjoitettu lehtiöön ylösalaisin. Sen nimeksi on annettu Hullujenhuoneessa.

Laajuus kuusi + neljä sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Oulu 30.5.-5.6.1954 ja 7.-12.6.1954
Julkaistu koosteessa Hurja. Pentti Haanpään muistiinmerkinnät 1940-1954 (Into 2016).

Suomalainen kulttuurivaltuuskunta vieraili Kiinassa keväällä 1953. Lehtiössä on kuvaukset jokimatkasta Nankingissa sekä vierailusta valtion ja yksityisen yhteisyrityksessä, lannoite- ja typpitehtaassa. Lehtiön alussa on luvut Meno ja Paluu ja loppuosa Jangtsea. Tekstit on julkaistu teoksessa Kootut teokset (Otava 1989) sekä teoksessa Kiinan-matkan päiväkirja (Otava 2001).

Meno
Laajuus kuusi sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Oulun piirimielisairaala 6.6.1954, kolmen rivin lisäys myöhemmin vihkossa 12.6.1954

Paluu

Laajuus 11 sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Oulun piirimielisairaala 10.6.1954

Kertomuksessa Metsänantia tukkijoppari Artturi Paksupohja hiihtelee keväthankia ja kiertää tavoittelemansa metsäpalstan. Paksupohja tulee sen omistavaan Laitilan taloon, jossa keskustelee eläväisen emännän kanssa kuppia tehden, kun isäntä ei ole kotona.

Laajuus 16 + 2 sivua lisäyksiä + 12 sivua lisäyksiä lehtiön lopussa
Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 16.6.1954, Korpelainen 25.6.1954 , lisäykset 11.-15.7.1954
Ilmestynyt teoksessa Kootut teokset 8 (Otava 1989).

Kertomuksessa Ruoskanisku Paksupohja ajelee maantietä pitkin ja muistelee esi-isälleen, ensimmäiselle Artturi Paksupohjalle, sattunutta tapausta. Esi-isä Artturi oli ajanut valiohevosellaan ja sivaltanut ruoskalla mielestään laiskasti maleksinutta maantiensälliä. Tämä oli hypännyt kyytiin ja alkanut vaatia aikanaan saamatta jääneitä palkkarahoja ja uhannut kääntyä kruununmiesten puoleen. Tällöin saita isäntä oli joutunut maksamaan vaaditun summan.

Laajuus kaksi sivua, erillinen seitsemän rivin lisäys
Kirjoituspaikasta ja -ajasta ei merkintöjä
Ilmestynyt teoksessa Kootut teokset 8 (Otava 1989).

Jangtsea
Laajuus 16 sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 8.7.1954, lisäykset Piippola 9.7.1954 ja Korpelainen 11.7.1954]]>
Siikalatvan kirjasto]]> fi]]>
Törmälä, Emanuel]]> kaunokirjallisuus]]> Suomen sota]]> sodat]]> vammat]]> miehet]]> pojat]]> taistelut]]> väkivalta]]> sotavangit]]> katumus]]> sotakirjallisuus]]> Turun kaupunginkirjasto]]> fi]]> historia]]> väkivalta]]> murha]]> teloitus]]> hallitsijat]]> säätyläiset]]> piispat]]> valloitus]]> Ruotsi]]> Tukholma]]> Kristian II, kuningas]]> Tukholman verilöyly]]> Turun kaupunginkirjasto]]> fi]]>