Aineistot (yhteensä 10697)

1950-luku
Aitta (1_23 Honkajoki). Hirsirakenteinen aittarakennus korkealla perustuksella. Edessä kiviset rappuset. Etualalla kulkee tie. "Pohjoisen porstuas, Hämeen hännillä" -teoksen mukaan rakennus on Kalliomäen aitta Katkonkylässä. Katso myös 1_24 ja 1_25.…

1950-luku
Aitta (1_24 Honkajoki). Hirsirakenteinen, kuvattu takapuolelta. Todennäköisesti kuvan 1_23 aitta eri kuvakulmasta. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1950-luku
Aitta (1_29 Honkajoki). Hirsirakenteinen, sivulta lautavuorattu. Aitan alla lautavarasto. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1950-luku
Aitta sisäpuolelta (1_10 Honkajoki). Näkymä aitan perälle, jossa hyllyillä astioita, mm. leilejä. Kuvan yläosassa näkyy kattorakenteita. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1950-luku
Aitta tai riihi (1_2 Honkajoki). Hirsirakenteinen ja pärekattoinen rakennus, jossa matala ovi ja päädyn yläosassa pieni ilmaluukku. Rakennuksen sivuseinällä joitakin työkaluja. Kuvasta ei tarkempia tietoja. 1950-l. alkup.

AIV-rehun tekoa aloiteltiin Ypykälläkin 1930-luvulla. Tornia korotettiin sitä mukaa, kun se täyttyi. Taustalla näkyy Mustikkamäki. Kuva Aarne Huttunen.

1817
Jaakko Juteinin Ajan wiete elli Moninainen runokokous ilmestyi vuonna 1817 Viipurissa. Ajan wiete sisältää pilkka- ja leikkilaulujen lisäksi muutamia lyyrisempiäkin runoja, esim. kauniin rakkausrunon Pojan laulu tytöllensä. Juteinin sydäntä lähellä…

1886
Excelsior 1887 -kalenterissa (ilmestyi v. 1888) julkaistu Minna Canthin kirjoitelma otsikolla "Ajatelmia". Canthin nimi on mainittu vain kalenterin sisällysluettelossa (s. 67).

Artikkeli Huittisten Kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 1998

Svante Kangas kertoo Kessin savotasta ja elämästä siellä 1933-1934. Puut kaadettiin sydäntalven aikaan aamuvarhaisella lampun valossa. Svante liikkui alueella porolla. Hän saikin tehtyä Lapinkuulun ojuksen eli hyvän ajoporon kaupat poliisi Alelan…

1908
Jyväskylän kuorma- ja pika-ajurien taksat 1908.

Akankangas Kulvemäeltä. Vuosiluku ei tiedossa.

Metsänhoitaja Aki Castren oli omapäinen eikä kuunnellut toisten ohjeita. Piittaamattomuus aiheutti metsänhoitajalle mm. vakavan vilustumisen Tenolla ja Ilkiävaaran savottatyömaan työnjohdon menettämisen. 

Metsänhoitaja Castren testaa Arrelan metsästysohjeiden noudattamista ja kehuskelee taakan kantamistaitojaan. Pilkkionni Syysjärvellä lepyttää Castrenin mielen Ailin kämpän siirtämismääräyksessä.

Haastateltavan lapsuudessa Akkajärvellä elettiin luontaistaloudessa, elinkeinoina olivat kalastus, poronhoito ja metsästys. Ympärillä olevissa vesistöissä oli runsaasti isokokoista kalaa. Kalastusta harjoitettiin kestävän kehityksen periaatteen…

1946
Digitoitu dokumentti on kirjoitettu poikittain siniviivoitetusta vihkosta leikatuille suikaleille, joista muutama sivu on repeytynyt. Dokumentti sisältää käsikirjoitukset kahteen novelliin. Dokumentin yhteyteen digitoidussa kirjekuoressa on…

1970
Mäntsälän yhteiskoulun oppilaskunnan lehti vuodelta 1970. Mukana nuorten laatimia artikkeleja, runoja ja piirustuksia.

Avainsanat: ,

1945
Aktiebolaget Aino Lindeman Osakeyhtiö 50
Vasa
1895 - 1945
Industrier: Maltfabrik, Vasa Fisknätfabrik
Partiaffär: Handel med utsädesvaror, konstgödsel, foder, salt, naftaprodukter, fiskkärl, etc.
Export: Höfrö Alopecurus- och timotejfrö, renlav,…

1917
Vuoden 1917 alusta omistaa Onkilahden Konepaja Osakeyhtiö kaksi konepajaa ja teknokemiallisen tehtaan Waasassa. Yhtiö osti nim. ensin Waasan Konepajan ja sitten Waasan Tekno-Kemiallisen Tehtaan, jotka senjälkeen ovat saman johdon alaisia kuin…

Vasemmalla ala-aste ja oikealla yläaste. Vuosiluku ei tiedossa.

Avainsanat: , ,

Ala-asteen opettajia 1981. Edessä vasemmalta Terttu Männistö, Vieno Koskala ja Asko Järvinen (johtajaopettaja). Takana vasemmalta Tenho Raatikainen, Ulla Kahisalo, Anna-Liisa Sauhke ja Helka Oittinen.

Alapiha. Keitele, Äyräpää. Luhtiaitta on siirretty Alapihaan Uudismäen tilalta vuosina 1937-38. Aittaa oli Uudismäen tilalla käytetty tallina ja latona. Alapihassa luhtiaitta on ollut viljavarastona.

1903
Erhållas genom Frenckellska bokhandeln, Åbo

Valamon luostari on Venäjän ortodoksisen kirkon luostari Valamon saarella Laatokan järven pohjoisosassa. Nykyään siitä puhutaan Suomessa vanhana Valamon luostarina.

VN
1987
Etelä-Suomen Sanomissa 4.4.1987 julkaistu artikkeli Keisarin Kalaaseista ja sen taustavaikuttimena olleesta oikeasta keisarivierailusta.

Avainsanat:

 
Koneluettavat metatiedot: