Aineistot (yhteensä 10662)

Artikkeli Huittisten Museo- ja kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 1978

Artikkeli Huittisten Kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 1996

Kuvia Huittisten Kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 1993

Tervehdys Huittisten Museo- ja kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 1978

Artikkeli Huittisten Museo- ja kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 1984

2002
Teos on taiteilijakirja. Tekijä on koostanut tätä kirjaa 16 kappaleen uniikkisarjan. Teos on käsin sidottu, painettu teksti- ja kuvamateriaali. Xerox-paperi, sekatekniikka. Teoksen lähtökohtana on kuuden taiteilijan kokeellinen taideprojekti…

Avainsanat:

2011
Teos on taiteilijakirja. Silkkipainettu, 4-värinen sarjakuva-albumi, jossa taiteltavat lehdet. Painos 200 kpl.

Avainsanat:

2002
Teos on taiteilijakirja. Teoksen ideana on peilikuvien leikki, kuvissa taiteilijan tytär lapsena ja aikuisena. Sisältää runon, joka on ladottu myös peilikuvana. Takakannessa sinetti ja naru.

Avainsanat:

2001
Teos on taiteilijakirja. Lettrismiä ja kuvarunoja. 1000 numeroitua kappaletta.

Avainsanat:

1896
Kirjepaperin yläreunassa on miehen kuva.

Avainsanat: ,

1800- ja 1900 -lukujen taitteessa syntynyttä Sakari Topeliuksen nuorisokirjastoa voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista…

Avainsanat: ,

1800- ja 1900 -lukujen taitteessa syntynyttä Sakari Topeliuksen nuorisokirjastoa voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista…

1800- ja 1900 -lukujen taitteessa syntynyttä Sakari Topeliuksen nuorisokirjastoa voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista…

1800- ja 1900 -lukujen taitteessa syntynyttä Sakari Topeliuksen nuorisokirjastoa voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista…

Avainsanat: ,

1800- ja 1900 -lukujen taitteessa syntynyttä Sakari Topeliuksen nuorisokirjastoa voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista…

Avainsanat: ,

1800- ja 1900 -lukujen taitteessa syntynyttä Sakari Topeliuksen nuorisokirjastoa voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista…

Avainsanat: ,

1800- ja 1900 -lukujen taitteessa syntynyttä Sakari Topeliuksen nuorisokirjastoa voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista…

Avainsanat: ,

1800- ja 1900 -lukujen taitteessa syntynyttä Sakari Topeliuksen nuorisokirjastoa voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista…

Avainsanat: ,

1800- ja 1900 -lukujen taitteessa syntynyttä Sakari Topeliuksen nuorisokirjastoa voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista…

Avainsanat: ,

1800- ja 1900 -lukujen taitteessa syntynyttä Sakari Topeliuksen nuorisokirjastoa voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista…

Avainsanat: ,

1800- ja 1900 -lukujen taitteessa syntynyttä Sakari Topeliuksen nuorisokirjastoa voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista…

Avainsanat: ,

1800- ja 1900 -lukujen taitteessa syntynyttä Sakari Topeliuksen nuorisokirjastoa voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista…

Avainsanat: ,

1800- ja 1900 -lukujen taitteessa syntynyttä Sakari Topeliuksen nuorisokirjastoa voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista…

Avainsanat: ,

1787
Yxi hengellinen wirsi, : tämän suruttoman mailman pahudesta ja synneistä, joka, ennen tätä on prändätty wuonna 1706. Ja nyt halullisille sieluille hyödyxexi, [sic] rackaudesta wastudesta ylöspandu ja ojettu wounna [sic] 1766. Weisatan kuin Christus…

Ystävänpalvelukurssilaisia kurssitustaan aloittelemassa seurakuntatalossa. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 6.11.1975.

Partiolaisten Yrjönpäiväparaati ja -juhla kirkonkylän kansakoulussa. Kuvassa eräelämän esittelyä. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 26.4.1968.

Keiteleen Riistanhoitoyhdistyksen sihteeri opettaja Yrjö von Koch esittelee samsonkettua. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 10.2.1967.

Yrjö Vilpponen, Pahkamäki

Yrjö Tinkala toivottaa metsänhoitajat tervetulleeksi Pulkkilaan.

Yrjö Tinkala tekee tuohivirsua. Yrjö Tinkalan vaimo Reeta oli Pentti Haanpään sisko.

1876
Kirjeen mukana on kirjekuori

Avainsanat: , ,

Yrjö Jääskeläinen ja Yrjö Vuorela. Vuosiluku tuntematon.

Avainsanat: , ,

Artikkeli Huittisten Kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 2001

1883
Lyijykynällä kirjoitettu näytelmän käsikirjoitusluonnoksen katkelma. Vihon kaksi ensimmäistä lehteä ovat irrallaan.

Kälviän kirkkoherrana ja rovastina toimineen Erik Holmin (1784-1856) kirjoittamia kirjallisuuteen liittyviä tekstejä

J. K. V. T:n julkaisu n:o 1 Ylös Karjala!

Avainsanat: ,

Ylölä. Keitele, Hamula. Pihapiirin rakennukset ajoittuvat 1800-1900-lukujen vaihteeseen. Nykyinen päärakennus ajoittuu 1910-luvulle. Pihapiirissä entinen tallirakennus, nykyinen varastorakennus. Aittarakennukset ajoittuvat 1890-luvun lopulle. Ns.…

Artikkeli Huittisten Kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 2003

1904
Hämeen linnan pohjoispuolella sijaitseva Pyövelinmäki kuului 1800-luvulla Ojoisten kartanon maihin. Kuvernööri Otto Carl Rehbinder alkoi rakennuttaa aluetta puistoksi 1840-luvulla. Puistoon istutettiin jalopuita ja rakennettiin polkuja, pengerryksiä,…

Ylikulkusiltojen tarkoituksena oli saada jalankulkijat turvaan vilkasliikenteisten teiden halkomasta keskustasta. Rakennetuista silloista oli suurin vuonna 1978 valmistunut 310 metriä pitkä Keonsilta. Keskustan saneeraustöiden yhteydessä pahoin…

Ylihoitaja Saimi Piippo, myöh. Arhio. Kuva 40- tai 50-luvulta. Kuvaaja tuntematon.
 
Koneluettavat metatiedot: