Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> henkilöhistoria]]> 1600-luku]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> Messenius, Johannes]]> Raamattu]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Tässä artikkelissa selvitetään, kuinka kyseinen Raamattu on päätynyt Kajaaniin ja ketkä ovat olleet mahdollisesti sen aikaisemmat omistajat. Kun Messenius siirrettiin 1626 Kajaanin linnasta Ouluun, hän vei kirjastonsa mukanaan. Kuollessaan 1636 oli hän lahjoittanut kirjastonsa Oulun kirkolle, mutta suurin osa kokoelmasta myytiin.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehden numerossa 22.8.1930(?). Kirjoittajana nimimerkki G. E-d eli Gustaf Enwald.]]>
Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaanin linnan kuuluisan ja oppineen vangin Joh. Messeniuksen jesuiittaraamattu vielä tallella - Kajaanissa?.]]> Kajaani]]>
Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1600-luku]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> henkilönnimet]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä 7.4. ja 3.5. vuonna 1934. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]>
Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> Pielisjärvi]]> Lieksa]]> historia]]> henkilöhistoria]]> 1600-luku]]> 1700-luku]]> Afleck, Simo]]> Hurtta, Simo]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Afleck oli napit vastakkain usein virkamiesten ja kirkkoherrojen kanssa elämänsä aikana. Artikkelissa kerrotaan hänen rauhattomasta elämästään, joka päättyi viimein 9. toukokuuta 1725 joko itsemurhaan tai kostomurhaan. Artikkelin lopussa luetellaan myös hänen ja kirkkoherra Herkepeuksen tyttären Annan lapset.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä 22.3.1934. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]> Pohjois-Karjala]]>
Enwald, Gustaf]]> Sotkamo]]> historia]]> paikallishistoria]]> henkilöhistoria]]> 1700-luku]]> vainajat]]> kirkkorakennukset]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Yllä mainitusta luettelosta on tässä artikkelissa lueteltu henkilöitä, heidän kuolin- ja hautauspäivänsä sekä hautapaikkansa.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numerossa 104/1931. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kainuun Sanomat]]> fi]]> Sotkamo]]>
Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> Kajaanin linna]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1600-luku]]> 1700-luku]]> maankäyttö]]> saarnaajat]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Vuodesta 1613 linnansaarnaajana toimi Mathias Johannis ja hänen seuraajanaan Thomas Nikolai. Kun Kajaanin kaupunki perustettiin 1651, erotettiin kaupunki ja maaseurakunta Paltamon seurakunnasta. Kajaanin seurakunta sai oman kirkkoherran vuonna 1655, ja samalla linnansaarnaajan ja kirkkoherranviran tehtävät yhdistettiin.

Linnansaarnaaja on luultavasti asunut linnan läheisyydessä, sillä tarkastuspöytäkirjoissa mainitaan kirkkotupa. Vanhoissa asiakirjoissa puhutaan myös linnansaarnaajan nurmesta, jonka mainitaan olleen linnan läheisyydessä Kajaaninjoen pohjoisella rannalla. Kun linnansaarnaajan virka liitettiin Kajaanin kirkkoherran virkaan, sai tämä palkkatuloinaan viljellä mainittua nurmea eli peltoa.]]>
Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kajaani]]>
Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> lääkärit]]> kätilöt]]> Lönnrot, Elias]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Vasta vuonna 1807 perustettiin Kajaanin kihlakuntaan piirilääkärin virka. Ihmiset olivat kuitenkin tottuneet käyttämään puoskareiden palveluita lääkärin puutteessa, ja luottivat yhä mieluummin taikoihin kuin lääketieteeseen.

Kätilöinä 1700-luvulla käytettiin tavallisesti naisia, joilla ei ollut koulutusta, vaan jotka olivat saaneet taitonsa kokemuksen kautta. Vuonna 1756 Kajaanin kirkonkokouksessa ehdotettiin, että joku "taitava naishenkilö" lähetettäisiin Tukholmaan opiskelemaan kätilöksi. Seurakuntalaiset puolestaan ehdottivat, että Tukholmalmasta palkattaisiin Kajaaniin oppinut kätilö. Näin ei kuitenkaan lopulta tehty.

Vuodesta 1850 alkaen toimi kätilönä leipurin rouva Maria Mathilda Svedlin, jolla ei ollut tutkintoa mutta joka oli saanut taitonsa kokemuksen kautta. Vasta hänen kuoltuaan 1882 saatiin Kajaaniin koulutettu kätilö, neiti Lovisa Hukkanen. Hän toimi kätilönä parikymmentä vuotta, ja kuoli Kajaanissa 1910.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero 3/1933. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]>
Acerbi, Giuseppe]]> matkat]]> matkakertomukset]]> Pohjoismaat]]> Lappi]]> Norja]]> Ruotsi]]> Suomi]]> Oulu]]> 1700-luku]]>
Kirjan hieno kuvitus on Acerbin ja hänen matkakumppaninsa A. F. Sjöldebrandin käsialaa. Hyönteis- ja lintukuvia Acerbi ei piirtänyt luonnossa vaan teki ne myöhemmin käyttäen mallinaan Upsalan yliopiston kokoelmia. Acerbin teos on tunnetuin Suomesta kirjoitettu matkakirja.]]>
Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto]]> en]]>
Acerbi, Giuseppe]]> matkat]]> matkakertomukset]]> Pohjoismaat]]> Lappi]]> Norja]]> Ruotsi]]> Suomi]]> Oulu]]> 1700-luku]]> Teoksen loppuun on painettu Acerbin nuottimerkintöjä ja päiväkirja, jossa matkareitin paikkakunnat on lueteltu saapumis- ja lähtöpäivämäärineen.]]> Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto]]> en]]> John, Hans Henric]]> luonnonvarat]]> talous]]> maanviljely]]> Häme]]> Hämeen lääni]]> Uudenmaan lääni]]> väitöskirjat]]> 1700-luku]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> Gadd, Pehr Adrian]]> sv]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1700-luku]]> torpat]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero 78/1932. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]>
Enwald, Gustaf]]> Kainuu]]> historia]]> henkilöhistoria]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> 1900-luku]]> nimismiehet]]> papit]]> kirkkoherrat]]> suvut]]> pormestarit]]> virkamiehet]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 71, 76, 80, 110 ja 113 vuonna 1932. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kainuu]]>
Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> henkilöhistoria]]> 1700-luku]]> maapäivät]]> valtiopäivät]]> valtiopäivämiehet]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkelissa esitellään Kajaanin kaupungin edustajat kullakin valtiopäivillä vuodesta 1723 vuoteen 1809. Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numerossa 29/1928. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kajaani]]>
Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> henkilöhistoria]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> virkamiehet]]> rikokset]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkelissa esitellään jonkin rikoksen takia virastaan erotettuja virkamiehiä 1700-luvun ja 1800-luvun alun Kajaanista. Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa 36-37/1936. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kajaani]]>
Enwald, Gustaf]]> Paltamo]]> historia]]> paikallishistoria]]> henkilöhistoria]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> 1900-luku]]> haudat]]> hautausmaat]]> kirkkorakennukset]]> vainajat]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 81 ja 82 vuonna 1928. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kainuun Sanomat]]> fi]]> Paltamo]]>
Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1600-luku]]> 1700-luku]]> väestö]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero 17/1900. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]>
Franzén, Frans Michael]]> yliopistot]]> promootiot]]> Turku]]> 1700-luku]]> Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto]]> sv]]>