Mouhy, Charles de Fieux, chevalier de]]> Kaunokirjallisuus]]> 120 s. ; 18 cm.
Niteeseen sidottu myös teos En österrikisk officers öden och kärlekshändelser under sista kriget med Ottomanniska porten
Kirja on Pohjanmaan Museon omistama ja kuuluu Vaasan Lukukirjaston kokoelmaan.
Säilytys Vaasan kaupunginkirjastossa kirjastomuseon tiloissa.
Kirjassa Lukukirjaston köynnös-exlibris, jossa numero 591.
Libris-tietokannan mukaan Bigands besynnerliga öden -kirjan on kirjoittanut Charles Mouhy.]]>
Linköping: D. G. Björn (tryckt hos Petter Winge).]]> swe]]>
politiikka]]> politik]]> Niteeseen sidottu myös teos Plan de pacification sur cette base.
Kirja saatu lahjoituksena Linköpingin Stifts- och Landbibliotek -kirjastolta. Mukana teksti: "Sändes med hälsning denna lilla volym, som hittats bland dupletterna. Vännen Nils Gobom 15.9.1953".
Kirjassa on Lukukirjaston exlibris, jossa numero 235.
Säilytys Vaasan kaupunginkirjastossa kirjastomuseon tiloissa.]]>
Hambourg]]> fre]]>
Jünger, Johann Friedrich]]> näytelmät]]> skådespel]]> 92 s. : kuv. ; 18 cm.
Niteeseen on sidottu myös teokset Den tokroliga dagen eller Figaros bröllop ja Kusin i Lissabon.
Kirja kuuluu Vaasan Lukukirjaston kokoelmaan.
Kirjassa on Lukukirjaston köynnös-exlibris, jossa numero 354.
Säilytys Vaasan kaupunginkirjastossa kirjastomuseon tiloissa.]]>
Stockholm (tryckt i Kumblinska tryckeriet).]]> Kääntäjä: Mårten Altén,]]> swe]]>
Beaumarchais, Pierre Augustin Caron de]]> näytelmät]]> skådespel]]> 164 s.: kuv. ; 18 cm.
Kirjasta puuttuu nimiösivu. Puuttuvat tiedot on saatu Libris-tieokannasta.
Niteeseen on sidottu myös teokset Den enleverade fästmön eller den tjänstagtige rivalen ja Kusin i Lissabon.
Kirja kuuluu Vaasan Lukukirjaston kokoelmaan.
Kirjassa on Lukukirjaston köynnös-exlibris, jossa numero 354.
Säilytys Vaasan kaupunginkirjastossa kirjastomuseon tiloissa.]]>
Stockholm [tryckt hos Joh. Christ. Holmberg].]]> Kääntäjä: Daniel Engelbert Pilgren.]]> swe]]>
Vasse, Cornélie de, f. Wouters]]> kaunokirjallisuus]]> kirjeromaanit]]> Ranska]]> 1700-luku]]> skönlitteratur]]> brevromaner]]> Frankrike]]> 1700-talet]]> 134 s. ; 18 cm.
Kirja on Pohjanmaan Museon omaisuutta ja kuuluu Vaasan Lukukirjaston kokoelmiin.
Kirjassa on Lukukirjaston köynnös-exlibris, jossa on numero 589.
Säilytys Vaasan kaupunginkirjastossa kirjastomuseon tiloissa.]]>
Strengnäs (tryckt hos lect. A. J. Segerstedt)]]> swe]]>
Mathelius, Georgius Nicolai]]> hartauskirjat]]> uskonto]]> historia]]> andaktsböcker]]> religion]]> historia]]> 1700-luku]]> 1700-talet]]>
Tekijä: Mathelius, Georgius Nicolai, 1732-1816

Julkaisstu: Wasa : tryckte af Georg Wilhelm Londicer, 1790.

Ulkoasu:[1-4] 5-32 s. ; 8:o.]]>
swe]]>
kaunokirjallisuus]]> skönlitteratur]]> 136 s. ; 18 cm.
Niteeseen sidottu myös teos Bigands besynnerliga öden.
Kirja on Pohjanmaan Museon omistama ja kuuluu Vaasan Lukukirjaston kokoelmaan. Säilytys Vaasan kaupunginkirjastossa kirjastomuseon tiloissa.
Kirjassa Lukukirjaston köynnös-exlibris, jossa numero 591.]]>
Nyköping]]> swe]]>
Beniowski, Mauritz August von]]> [16], 416 s. ; 18 cm.
Fraktuura.
Kirja kuuluu Vaasan Lukukirjaston kokoelmiin.
Kirjassa köynnös-exlibris, jossa numero 43.
Säilytys Vaasan kaupunginkirjastossa kirjastomuseon tiloissa.]]>
Stockholm: [s.n.], (tryckt i Kongl. Ordens-tryckeriet)]]> [Översättning: Samuel Ödman.]]]> swe]]>
Le Sage, Alain-René]]> kaunokirjallisuus]]> veijariromaanit]]> Ranska]]> 1700-luku]]> skönlitteratur]]> pikareskromaner]]> Frankrike]]> 1700-talet]]> 236 s. ; 18 cm.
Kirja on Pohjanmaan museon omistama ja kuuluu Vaasan Lukukirjaston kokoelmiin. Säilytys Vaasan kaupunginkirjastossa kirjastomuseon tiloissa.
Kirjassa on Lukukirjaston köynnös-exlibris, jossa numero 583.
Kirja on ilmestynyt suomeksi vuonna 1933 nimellä Ontuva paholainen (suom. A. R. Koskimies).
Teoksen esikuvana on mahdollisesti ollut espanjalaisen Luis Vélez de Guevaran romaani El Diablo conjuelo (1641).]]>
Götheborg, tryckt hos Lars Wahlström.]]> swe]]>
hartauskirjat]]> historia]]> uskonto]]> andaktsböcker]]> historia]]> religion]]> 1700-luku]]> 1700-talet]]> eli walitut Aamu- ja ehto-Rukouxet, jokapäiwäxi wijkosa ; Nijlle hyödytyxexi, kuin Jumalata Hengesä ja Totudesa rukoilla tahtowat.
Jotka ensin Juutin kielesä kokoonpannut on P. Hersleb, Pispa Selandin Hippakunnasa, Ja nyt Ruotsin Kielestä Suomexi käätyt.

Wasasa, 1779.
Prändätty Georg Wilhelm Londicerildä,
Kuningall. Privil. Kirjanpräntäjäldä]]>
Londicer, Georg Wilhelm (kirjapaino, Vaasa, 1776-1804)]]> fin]]>
Achrenius, Abraham]]> arkkiveisut]]> virret]]> musiikki]]> uskonto]]> historia]]> skillingtryck]]> psalmer]]> religion]]> musik]]> historia]]> 1700-luku]]> 1700-talet]]>
Tekijä: Achrenius, Abraham 1706-1769

Julkaistu:Wasasa prändättyt]]>
Londicer, Georg Wilhelm (kirjapaino, Vaasa, 1776-1804)]]> fin]]>
Schröder, Friedrich Ludwig]]> näytelmät]]> skådespel]]> 92 s. : kuv. ; 18 cm.
Alkuteos Der Vetter in Lissabon ilmestyi 1784.
Niteeseen on sidottu myös teokset Den tokroliga dagen eller Figaros bröllop ja Den enleverade fästmön eller den tjänstagtige rivalen.
Kirja kuuluu Vaasan Lukukirjaston kokoelmaan. Kirjassa on Lukukirjaston köynnös-exlibris, jossa numero 354.
Säilytys Vaasan kaupunginkirjastossa kirjastomuseon tiloissa.]]>
Stockholm (tryckt hos Anders Zetterberg).]]> Kääntäjä: Mårten Altén.]]> swe]]>
Brenner, Petrus Johannis]]> hautauspuheet]]> papit]]> historia]]> andakter]]> präster]]> historia]]> 1700-luku]]> 1700-talet]]>
Tekijä: Brenner, Petrus Johannis, 1677-1720

Julkaistu:Wasasa : prändätty Georg Wilhelm Londicerildä, 1780.

Ulkoasu:24 s. ; 8:o.

Johannis Petrus Brenner kuului pohjalaiseen pappissukuun. Hän syntyi Närpiössä v. 1677. Hänen isänsä oli Närpiön kappalainen Johannes Gabrielis Brennerus ja isoisänsä Mustassaren ja Vaasan kirkkoherra Henricus Martini Brennerus.

Brenner tuli ylioppilaaksi Turusta v. 1698, kirjoittautui Tarton yliopistoon Pärnussa ja valmistui filosofian maisteriksi 1699. Hänet vihittiin papiksi v. 1701 ja hän toimi jalkaväkirykmentin kenttäsaarnajana Riiassa ja Narvan varuskunnan saarnaajana 1703. Venäläisten vallatessa Narvan 1704 hän joutui vangiksi ja hänet vietiin sotavankina Venäjälle.

Riian jouduttua Venäläisille Brenner pääsi Pyhän Jaakobin seurakunnan kirkkoherraksi 1711 mutta pakeni samana vuonna Saksaan ruotsalaisten hallitsemalle alueelle. Seuraavana vuonna Kaarle XII määräsi Brennerin luokseen Turkkiin.

Kaarle nimitti hänet vielä samana vuonna Mustasaaren ja Vaasan kirkkoherraksi, mutta Brenner ei koskaan tullut Vaasaan hoitamaan virkaansa vaan matkusti sen sijasta Tukholmaan, jossa hän jatkoi jo Turkissa aloittamaansa poliittista juonittelua levittämällä huhuja kuningasta vastaan tekeillä olevista vehkeilyistä. Kuninkaan saatua surmansa Norjassa loppuvuodesta 1718, Brenner sotkeutui yhä pahemmin omiin poliittisiin juonitteluihinsa, niinpä kun hänet oli valittu Etelä-Pohjanmaan papiston edustajaksi vuoden 1719 valtiopäiville, arkkipiispa kielsi häntä osallistumasta. Sen sijaan hän joutui kuulusteluun syytettynä maanpetoksellisesta toiminnasta. Hänet pidätettiin papinvirasta ja häntä kiellettiin poistumasta Ruotsista.

Brennerin onnistui kuitenkin paeta Kööpenhaminaan aikomuksenaan jatkaa Venäjälle. Hän jäi kuitenkin kiinni Hampurissa ja hänet palautettiin Ruotsiin. Seuranneessa oikeudenkäynnissä Brenner todettiin syylliseksi maanpetokseen. Säätyjen asettama komissio tuomitsi hänet kuolemaan ja Brenner mestattiin Tukholman ulkopuolella 4.7.1720.

Viimeisessä puheessaan Brenner tunnusti kateuden ja vihan ajaneen hänet rikoksiin. Puhe painettiin sittemmin useaan otteeseen.

Vaasan kaupunginkirjastossa puhe on Londicerin painama sekä suomeksi että ruotsiksi.

Biografiakeskus.]]>
Londicer, Georg Wilhelm (kirjapaino, Vaasa, 1776-1804)]]> fin]]>
Brenner, Petrus Johannis]]> hartauspuheet]]> papit]]> historia]]> andakter]]> präster]]> historia]]> 1700-luku]]> 1700-talet]]>
Tekijä: Brenner, Petrus Johannis, 1677-1720

Julkaistu:Wasa : omtryckt af Georg Wilhelm Londicer, 1786.

Ulkoasu:[1-2] 3-24 s. ; 8:o.

Johannis Petrus Brenner kuului pohjalaiseen pappissukuun. Hän syntyi Närpiössä v. 1677. Hänen isänsä oli Närpiön kappalainen Johannes Gabrielis Brennerus ja isoisänsä Mustassaren ja Vaasan kirkkoherra Henricus Martini Brennerus.

Brenner tuli ylioppilaaksi Turusta v. 1698, kirjoittautui Tarton yliopistoon Pärnussa ja valmistui filosofian maisteriksi 1699. Hänet vihittiin papiksi v. 1701 ja hän toimi jalkaväkirykmentin kenttäsaarnajana Riiassa ja Narvan varuskunnan saarnaajana 1703. Venäläisten vallatessa Narvan 1704 hän joutui vangiksi ja hänet vietiin sotavankina Venäjälle.

Riian jouduttua Venäläisille Brenner pääsi Pyhän Jaakobin seurakunnan kirkkoherraksi 1711 mutta pakeni samana vuonna Saksaan ruotsalaisten hallitsemalle alueelle. Seuraavana vuonna Kaarle XII määräsi Brennerin luokseen Turkkiin.

Kaarle nimitti hänet vielä samana vuonna Mustasaaren ja Vaasan kirkkoherraksi, mutta Brenner ei koskaan tullut Vaasaan hoitamaan virkaansa vaan matkusti sen sijasta Tukholmaan, jossa hän jatkoi jo Turkissa aloittamaansa poliittista juonittelua levittämällä huhuja kuningasta vastaan tekeillä olevista vehkeilyistä. Kuninkaan saatua surmansa Norjassa loppuvuodesta 1718, Brenner sotkeutui yhä pahemmin omiin poliittisiin juonitteluihinsa, niinpä kun hänet oli valittu Etelä-Pohjanmaan papiston edustajaksi vuoden 1719 valtiopäiville, arkkipiispa kielsi häntä osallistumasta. Sen sijaan hän joutui kuulusteluun syytettynä maanpetoksellisesta toiminnasta. Hänet pidätettiin papinvirasta ja häntä kiellettiin poistumasta Ruotsista.

Brennerin onnistui kuitenkin paeta Kööpenhaminaan aikomuksenaan jatkaa Venäjälle. Hän jäi kuitenkin kiinni Hampurissa ja hänet palautettiin Ruotsiin. Seuranneessa oikeudenkäynnissä Brenner todettiin syylliseksi maanpetokseen. Säätyjen asettama komissio tuomitsi hänet kuolemaan ja Brenner mestattiin Tukholman ulkopuolella 4.7.1720.

Viimeisessä puheessaan Brenner tunnusti kateuden ja vihan ajaneen hänet rikoksiin. Puhe painettiin sittemmin useaan otteeseen.

Vaasan kaupunginkirjastossa puhe on Londicerin painama sekä suomeksi että ruotsiksi.

Biografiakeskus.]]>
Londicer, Georg Wilhelm (kirjapaino, Vaasa, 1776-1804)]]> swe]]>
Mably, P. de]]> politiikka]]> politik]]> tietokirjallisuus]]> facklitteratur]]> 74 s. ; 20 cm.
Niteeseen sidottu myös teos Defense du systeme des limites naturelles. Suite du plan de pacification.
Kirja saatu lahjoituksena Linköpingin Stifts- och Landbibliotek -kirjastolta. Mukana teksti: "Sändes med hälsning denna lilla volym, som hittats bland dupletterna. Vännen Nils Gobom 15.9.1953".
Kirjassa on Lukukirjaston exlibris, jossa numero 235.
Säilytys Vaasan kaupunginkirjastossa kirjastomuseon tiloissa.]]>
Hambourg]]> fre]]>
Chydenius, Anders]]> hautajaiset]]> ruumissaarnat]]> hautauspuheet]]> uskonto]]> historia]]> kirkkoherrat]]> begravningar]]> likpredikningar]]> griftetal]]> religion]]> historia]]> kyrkoherder]]> 1700-luku]]> 1700-talet]]>
Tekijä: Chydenius, Anders, 1729-1803

Julkaistu: Wasasa : pränd. Georg Wilhelm Londicerildä, [1786]

Ulkoasu:[1-2] 3-28 s. ; 8:o.]]>
Londicer, Georg Wilhelm (kirjapaino, Vaasa, 1776-1804)]]> fin]]>
Müller, Johann Gottwerth]]> kaunokirjallisuus]]> novellit]]> skönlitteratur]]> noveller]]> 100 s. ; 19 cm.
Kirja Pohjanmaan museon omistama ja kuuluu Vaasan Lukukirjaston kokoelmiin.
Säilytys Vaasan kaupunginkirjastossa kirjastomuseon tiloissa.
Kirjassa on Lukukirjaston köynnös-exlibris, jossa numero 587.
Tiedot tekijästä saatu Libris-tietokannasta.]]>
Tryckt i Stockholm 1797, hos kamereraren J. S. Ekmanson.]]> swe]]>
Achrenius, Abraham]]> virret]]> hengelliset laulut]]> historia]]> uskonto]]> psalmer]]> andliga sånger]]> religion]]> historia]]> 1700-luku]]> 1700-talet]]>
Ilmestynyt ilman tietoa tekijästä. Tekijä aikaisempien laitosten perusteella Achrenius, Abraham 1706-1769

Julkaistu:Wasasa : prändätty Georg Wilh. Londicerildä, 1782.

Ulkoasu:72 s. ; 8:o.]]>
Londicer, Georg Wilhelm (kirjapaino, Vaasa, 1776-1804)]]> fin]]>
Floren, Gabriel]]> hartauskirjat]]> historia]]> uskonto]]> andaktsböcker]]> religion]]> historia]]> 1700-luku]]> 1700-talet]]>
Julkaistu:Wasa : tryckt af Georg Wilhelm Londicer k. p. boktryckare. Efter tryckt exemplar från Calmar, 1778.

Ulkoasu:[1-3] 4-136 s. ; 8:o.]]>
Londicer, Georg Wilhelm (kirjapaino, Vaasa, 1776-1804)]]> swe]]>
Lundblad, Johan]]> kaunokirjallisuus]]> skönlitteratur]]> Niteeseen on sidottu myös teos Werthers nöjen, som yngling.
Kirjassa on Vaasan Lukukirjaston exlibris, jossa numero 600. Säilytys Vaasan kaupunginkirjastossa kirjastomuseon tiloissa.]]>
Lund (Joh. Lundblad).]]> swe]]>
Nicolai, Christoph Friedrich]]> kaunokirjallisuus]]> skönlitteratur]]> [08], 60 s. ; 18 cm.
Niteeseen on sidottu myös teos Werthers första och sista stunder.
Kirjassa on Vaasan Lukukirjaston exlibris, jossa numero 600. Säilytys Vaasan kaupunginkirjastossa kirjastomuseon tiloissa.
Kirja on satiiri Johann Wolfgang von Goethen teoksesta Nuoren Wertherin kärsimykset.]]>
Stockholm (Anders Zetterberg).]]> swe]]>
Coxe, William]]> matkakertomukset]]> Puola]]> Venäjä]]> reseskildringar]]> Polen]]> Ryssland]]> Nide sisältää teokset Resan genom Pålen ja Resan genom Ryssland.
Kirja kuuluu Vaasan Lukukirjaston kokoelmiin. Kirjassa on köynnös-exlibris, jossa numero 47.
Säilytys Vaasan kaupunginkirjastossa kirjastomuseon tiloissa.
Tiedot kääntäjästä saatu Libris-tietokannasta.
Coxe kirjoitti teoksen ennen tuotteliasta Bemertonin aikaansa. Alkuteos ilmestyi Lontoossa vuonna 1784.]]>
Stockholm (Kongl. Ordens-Tryckeriet).]]> Kääntäjä: Samuel Ödmann (1750–1829).]]> swe]]>
arkkiveisut]]> virret]]> historia]]> uskonto]]> skillingtryck]]> psalmer]]> religion]]> historia]]> 1700-luku]]> 1700-talet]]>
Julkaistu:[Wasasa] : [prändätty Gorg [sic] Wilhelm Londicerildä], [1787]

Ulkoasu:[8] s. ; 8:o.]]>
Londicer, Georg Wilhelm (kirjapaino, Vaasa, 1776-1804)]]> fin]]>