aapiset]]> 1800-luku]]>
Aapisen kirjaintyyppi on fraktuuraa ja sen kukonkuva on sijoitettu ajan tavan mukaisesti viimeiselle sivulle.]]>
Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto]]> sv]]>
Claudelin, Henrik Vilhelm]]> Aleksanteri I]]> historia]]> 1800-luku]]> vierailut]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numerossa 36/1934. Kirjoittajana nimimerkki H. W. C. eli Henrik Vilhelm (Wille) Claudelin.]]>
Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]>
Salovius, K. R.]]> Kajaani]]> Kajaaninjoki]]> 1800-luku]]> 1910-luku]]> kanavat (vesiväylät)]]> vesiliikenne]]> kosket]]> kanavasulut]]>
Sisältää lisäksi taulukoita ja tilastoja esimerkiksi sulkujen läpi kulkeneesta veneliikenteestä sekä niiden kautta kuljetetuista tavaroista vuodesta 1847 vuoteen 1914.]]>
Tie- ja vesirakennusten ylihallitus]]> fi]]> Kajaani]]> Kajaaninjoki]]>
Suomi]]> säädökset]]> asetukset]]> julkinen hallinto]]> kunnallishallinto]]> kaupungit]]> 1800-luku]]> G. W. Edlund]]> fi]]> Aleksanteri I]]> rakennusjärjestys]]> 1800-luku]]> Hämeenlinna]]> sv]]> Laestadius, Lars Levi]]> uskonnollinen kirjallisuus]]> kristillinen etiikka]]> herätysliikkeet]]> lestadiolaisuus]]> 1800-luku]]> Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto]]> fi]]> Enwald, Gustaf]]> Lönnrot, Elias]]> vierailut]]> historia]]> paikallishistoria]]> Kajaani]]> 1800-luku]]> 1880-luku]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]> Kainuun Sanomat]]> Anttila, A.]]> fi]]> Kajaani]]> Sutela, Elias]]> henkilöhistoriat]]> elämäkerrat]]> maanviljelijät]]> Pohjois-Pohjanmaa]]> Tyrnävä]]> Oulujoki]]> Sanginsuu]]> 1800-luku]]>
Kirjoittaessaan elämäntarinansa Elias Sutela on tallentanut jälkipolville jotain sellaista, mikä virallisista historiankirjoituksista puuttuu: tavallisen ihmisen ajatuksia ja toiveita ja elämän ankaruuden köyhässä pohjolassa.]]>
Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto]]> fi]]>
Claudelin, Henrik Vilhelm]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1800-luku]]> oikeudenkäynti]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Oikeus tuomitsi Anna Leena Pikkaraisen maksamaan sakkoa 40 markkaa. Oikeus katsoi myös pelimanni Kettusen syylliseksi, mutta koska hänellä ei työläisenä ollut rahaa sakkojen maksamiseen, määrättiin hänet istumaan yhdeksi sunnuntaiksi jalkapuussa kirkon oven ulkopuolella. Muille tanssiin osanottaneille annettiin varoitus.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehden numerossa 98/1934. Kirjoittajana nimimerkki H. W. C. eli Henrik Vilhelm (Wille) Claudelin.]]>
Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]>
Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1840-luku]]> runoilijat]]> Oksanen, A.]]> Ahlqvist, August]]> Lönnrot, Elias]]> Fabritius, Maria Antoinette]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt alun perin kuopiolaisessa Savo-lehdessä osana Kaarlo Narisen sarjaa "Eräitä ennen julkaisemattomia muistelmia runoilija Ahlqvist-Oksasesta", jonka pohjalta kruununvouti G. Enwald kirjoitti tämän artikkelin Kajaani-lehteen vuonna 1933.]]>
Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]>
Fieandt, Otto Carl von]]> kartat]]> pitäjänkartat]]> Hattula]]> 1800-luku]]> 1810-luku]]> sv]]> Böök, A. Th.]]> järjestöt]]> eläinsuojelu]]> historia]]> eläinsuojeluyhdistykset]]> Hämeenlinna]]> toimintakertomukset]]> 1800-luku]]> Kansalliskirjasto]]> fi]]> sv]]> Lindeqvist, K. O.]]> käsityöläiset]]> ammattikuntalaitos]]> tehtailijat]]> liike-elämä]]> elinkeinoelämä]]> järjestötoiminta]]> Hämeenlinna]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> 1920-luku]]> matrikkelit]]> Hämeenlinnan käsityöläis- ja tehtailijayhdistys]]> fi]]> Lindeqvist, K. O.]]> Hämeenlinna]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> Lindeqvist, K. O.]]> paikallishistoriat]]> 1800-luku]]> asemakaavat]]> Hämeenlinna]]> historia]]> käsityöläiset]]> kauppiaat]]> kaupunkihistoria]]> liikenne]]> markkinat]]> seuraelämä]]> seurakunnat]]> tulipalot]]> varuskunnat]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> Lagerblad, G. A.]]> kirjeet]]> 1830-luku]]> historia]]> Hämeenlinna]]> tulipalot]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> Fryxell, J.]]> fi]]> fi]]> Gratschoff, Louis]]> sairaalat]]> 1800-luku]]> Hämeenlinna]]> historiikit]]> sairaanhoito]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> Favén, A. E.]]> historia]]> 1600-luku]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> Hämeenlinna]]> historia]]> koulurakennukset]]> koulut]]> opettajat]]> oppilaat]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> Kosunen, Liisa]]> Peiponen, Sinikka]]> Keitele]]> valokuvat]]> asuinrakennukset]]> 1800-luku]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]> kartat]]> kihlakunnat]]> 1800-luku]]> sv]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> tontit]]> maanomistajat]]> Kajaani (lehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Vuonna 1752 mainitaan tontin omistajana Jonas Okkonen, joka toimi mm. kaupungin raatimiehenä.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numerossa 60/1939. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]>
Kosunen, Liisa]]> Peiponen, Sinikka]]> Keitele]]> valokuvat]]> asuinrakennukset]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> henkilöhistoria]]> 1800-luku]]> alkeiskoulut]]> koululaiset]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdissä numerot 105, 106, 107, 108, 109, 111, 112 ja 113 vuonna 1931. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Elämäkerrallisia tietoja Kajaanin koulun opettajista ja huomattavimmista oppilaista.]]> Kajaanin kaupungin kansakoulusta ja sen ensimäisistä opettajista.]]> Kajaani]]>
Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> hirstoria]]> paikallishistoria]]> 1600-luku]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> pormestarit]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkelissa kerrotaan Kajaanin pormestareista vuodesta 1659 vuoteen 1821.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 36B ja 37 vuonna 1929. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kajaani]]>
Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> henkilöhistoria]]> 1800-luku]]> Paltamo]]> Sotkamo]]> Kuhmoniemi]]> Hyrynsalmi]]> Puolanka]]> Säräisniemi]]> Ristijärvi (kunta)]]> papit]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero 7.11.1935. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kainuu]]>
Poutiainen, Paavo]]> Renqvist]]> Henrik]]> Sortavala]]> seurakunnat]]> evankelis-luterilainen kirkko]]> uskonnolliset liikkeet]]> henkilöhistoria]]> kappalaiset]]> papit]]>
Liperin seurakunnassa toimiessaan hän osoitti erinomaista intoa, mutta hänen aiheuttamansa hengellinen levottomuus loukkasi esimiehiä, ja seurauksena oli pitkällinen oikeusjuttu, vuoden virkaero ja sakot. Samalla tarkastusmatkan tehnyt Porvoon piispa Johan Molander siirsi hänet 1826 Svartholman vankilalinnoituksen papiksi, mikä käytännössä tarkoitti vankeutta.

Vankeusaika merkitsi Renqvistille mahdollisuutta syventää ajatuksiaan. Hän julkaisi ensimmäiset raittiusaiheiset kirjoituksensa. 1835 painettiin Renqvistin tunnetuin teos Viinan kauhistus ja samana vuonna hänet määrättiin kappalaiseksi Sortavalaan, missä toimessa pysyi kuolemaansa saakka.]]>
Saukko]]> fi]]>
Kosunen, Liisa]]> Peiponen, Sinikka]]> Keitele]]> valokuvat]]> asuinrakennukset]]> 1800-luku]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]> kartat]]> Häme]]> 1800-luku]]> kihlakunnat]]> sv]]> Ikonen, Irene]]> Joroinen]]> Huutokoski]]> rautaruukit]]> paikallishistoria]]> 1800-luvun historia]]> fi]]> Kosunen, Liisa]]> Peiponen, Sinikka]]> Keitele]]> valokuvat]]> asuinrakennukset]]> 1800-luku]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]> Beyrath, Thilda]]> Joensuu]]> tyttökoulut]]> toimintakertomukset]]> Joensuun tyttökoulu]]> historia]]>
Joensuun tyttökoulu siirtyi valtion haltuun ja valtionavun piiriin vuonna 1899. Lukukausimaksut alenivat ja vuonna 1904 ruotsin kieli poistui pääsyvaatimuksista.

Joensuun suomalaisen tyttökoulun vuosikertomus lukuvuosilta 1899-1904 sisältää myös lyhyen J. M. Alopaeuksen kirjoittaman historiikkiosuuden tyttökoulusta sen ollessa vielä yksityisten kustantama.]]>
Alopaeus, J. M.]]> fi]]>
Claudelin, Henrik Vilhelm]]> Kainuu]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1860-luku]]> suuret nälkävuodet]]> katovuodet]]> pula-ajat]]> ulosotto]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numerossa 78/1932. Kirjoittajana Henrik Vilhelm (Wille) Claudelin.]]>
Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kainuu]]>
Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> henkilöhistoria]]> 1800-luku]]> 1900-luku]]> kansakoulu]]> opettajat]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Kaupungin ensimmäinen kansakoulu avattiin 1. helmikuuta 1873 ja se toimi samalla paikalla vuoteen 1889 saakka, tiloihin, joissa ala-alkeis-, reali- ja alkeiskoulu olivat sitä ennen toimineet.

Artikkelissa luetellaan myös kansakoulun johtokunnan esimiehiä, opettajia ja muita koulutukseen liittyviä henkilöitä.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero 60/1934. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Tietoja Kajaanin koulun entisistä opettajista n. vuosilta 1812-1918 ja ala-alkeiskoulun entisten oppilaiden myöhemmistä elämänvaiheista vuosilta 1848-1875 löytyy myös täältä: Elämäkerrallisia tietoja Kajaanin koulun opettajista ja huomattavimmista oppilaista.]]> Henkilötietoja Kajaanin ala-alkeiskoulun oppilaista vuosilta 1840-1876.]]> Kajaani]]>
Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1600-luku]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> 1900-luku]]> väestö]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]> Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> henkilöhistoria]]> paikallishistoria]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> tontit]]> maanomistajat]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numerossa 1943. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaanin vanhojen talojen ja tonttien omistajia käsitellään myös artikkelissa Tietoja Kajaanin kaupungin taloista ja tonteista sekä niiden omistajista vuosilta 1820-1901
sekä Tietoja eräistä Kajaanin vanhimmista tonteista ja taloista sekä niiden omistajista.]]>
Kajaani]]>
Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> henkilöhistoria]]> 1800-luku]]> 1900-luku]]> kaupunginvaltuustot]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numeroissa 119-123 vuonna 1931. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]>
Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> kaupunkihistoria]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> kadunnimet]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
G. Enwald kertoo artikkelissaan, miltä näytti Kajaanin kaupungin kartta vuonna 1764. Tontteja oli 86 kappaletta, joista 48 rakennettuja, 14 peltoina ja 18 niittyinä. Kaupungin harvat kadut saivat viralliset nimet vasta 1890-luvulla. Maa oli hyvin vesiperäistä, jolla oli keväällä ja syksyllä hankalaa kulkea. Sammakot kutivat kesäkaudet Kauppakadulla ja vain pitkospuita pitkin saattoi kävellä.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä vuonna 1936. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]>
Flander, Carl Georg]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1600-luku]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> asemakaavoitus]]> julkiset rakennukset]]> onnettomuudet]]> väestö]]> Kajaanin linna]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkelin on suomentanut "nimismies J. N. Claudelin", jolla tarkoitetaan kuitenkin luultavasti nimismies Henrik Vilhelm "Wille" Claudelinia. Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä 1933.]]>
Kajaani (sanomalehti)]]> Claudelin, Henrik Vilhelm]]> fi]]> Kajaani]]>
Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> henkilöhistoria]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> maapäivät]]> valtiopäivät]]> Porvoon valtiopäivät]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa kesä- tai heinäkuun numerossa 1928. Tiedot on lehdelle toimittanut kruununvouti G. Enwald.]]>
Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kajaani]]>
Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> Kajaanin kihlakunta]]> historia]]> paikallishistoria]]> henkilöhistoria]]> 1600-luku]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> 1900-luku]]> henkikirjoittajat]]> kirjanpitäjät]]> kamreerit]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Kamreerin virkatehtävät olivat melkein samat kuin henkikirjurien, mistä syystä jälkimmäisiä ei ollut Kajaanin kihlakunnassa Brahen aikana. Ensimmäinen kamreeri oli entinen Turun kamreeri Niilo Olavinpoika Canik, joka tuli Kajaaniin 1651 ja hoiti kansliaa kuolemaansa asti 1661.

Tämän jälkeen alettiin käyttää nimitystä kirjanpitäjä. Varsinainen ensimmäinen henkikirjoittaja nimitettiin luultavasti vuonna 1680, vaikka tietoja Kajaanin kihlakunnan ensimmäisistä henkikirjoittajista ei olekaan tämän artikkelin mukaan säilynyt,

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä 13.8.1934. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]>
Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> Kajaanin kihlakunta]]> historia]]> henkilöhistoria]]> 1800-luku]]> 1900-luku]]> kruununvoudit]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 120 ja 122 vuonna 1929. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kajaani]]>
Claudelin, Henrik Vilhelm]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> kirkkorakennukset]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Kajaani oli pieni talonpoikaiskylä Kajaanin pitäjässä, kunnes se pitäjien eroamisen jälkeen liittyi osaksi Paltamoa. Itsenäistyttyään kaupungiksi tultuaan vuonna 1651 toimi sen kirkkona yhä Paltamon kirkko, mutta kreivi Pietari Brahe, Kajaanin kaupungin perustaja, ryhtyi heti toimenpiteisiin kirkon aikaansaamiseksi kaupunkiin.

5. helmikuuta 1652 pidetyillä kihlakunnankäräjillä annettiin rahvaalle määräys tuoda kirkkoa varten hirsiä ja alkaa rakennustyö. Kaupungin ensimmäinen kirkko valmistui vuonna 1656.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä 23.6.1934. Kirjoittajana Henrik Vilhelm (Wille) Claudelin.]]>
Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Muutamia tietoja nk. Berghin navetasta ja Kajaanin kirkon puiston perustamisesta.]]> Kajaani]]>
Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> henkilöhistoria]]> 1800-luku]]> 1900-luku]]> rakennukset]]> tontit]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numerossa 55/1940. Kirjoittajana kruununvouti G. Enwald.]]>
Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kajaani]]>
Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> kirjastohistoria]]> 1800-luku]]> kirjastot]]> Kajaanin lukuyhdistys]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numero 97/1932. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kajaani]]>
Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> henkilöhistoria]]> 1800-luku]]> 1900-luku]]> säätyläiset]]> juhlat]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkelissa esitellään 1800-luvulla kaupungissa eläneitä säätyläisiä vuodesta 1826 alkaen. Tekstissä kerrotaan myös, millaisia juhlia tämä herrasväenluokka järjesti ja kuinka he vuonna 1872 päättivät hankkia pianon juhlatilaisuuksia varten. Piano ostettiin Helsingistä ja sitä varten lainattiin 1 100 markkaa pormestari Herman Wiklundilta.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä noin 1930-luvulla. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]>
Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> henkilöhistoria]]> 1600-luku]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> kirkkorakennukset]]> vainajat]]> hautausmaat]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Seurakunnan vanhin hautausmaa sijaitsi kirkon ympärillä, mutta siihen on luultavasti haudattu vain vähän ihmisiä maan ollessa kivikkoista ja kallioperäistä. Yleisenä tapana 1600-luvun lopulla ja 1700-luvun alussa oli haudata ihmisiä myös kirkon lattian alle, mutta vuonna 1751 kehotti tuomiokapituli lopettamaan ruumiiden hautaamisen kirkon alle vedoten haitalliseen hajuun, joka mätänevistä ruumiista tunkeutui lattian alta kirkkoon.

Kirkon ympäristöä käytettiin hautausmaana noin 160 vuotta eli vuoteen 1809 asti, jolloin ruumiita alettiin haudata Kajaaninjoen rannalla olevaan hautausmaahan. Artikkelissa on luettelo ennen vuotta 1809 kuolleista henkilöistä, jotka on haudattu joko Kajaanin vanhimpien kirkkojen alle tai niiden ympärillä olleeseen hautausmaahan, nykyiseen kirkkopuistoon.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero 85/1931. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]>
Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> 1600-luku]]> 1800-luku]]> 1900-luku]]> lääkärit]]> sairaalat]]> terveydenhuolto]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Kun spitaali eli lepra alkoi levitä Kajaanissakin, ehdotti linnanpäällikkö Palmbaum huhtikuun 3. päivänä 1653 Pietari Brahelle, että tautia sairastaville rakennettaisiin erillinen rakennus. Brahe suostui ehdotukseen, ja vuonna 1656 valmistui sairaalarakennus Parkinniemelle Kajaaninjoen rannalle.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa noin. luultavasti 1900-luvun alkupuolella. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kajaani]]>
Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> henkilöhistoria]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> kauppiaat]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero 45/1933. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]>
Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1800-luku]]> mielipidekirjoitukset]]> Tapio (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]> fi]]> Kajaani]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> Sotkamo]]> historia]]> henkilöhistoria]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> sukunimet]]> Mustonen (suku)]]> Leino, Eino]]> Leino, Kasimir]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
1800-luvun alkupuolella Liperissä asuvan Jaakko Mustosen pojat olivat Anders ja Karl Mustonen. Anders Mustonen, myöhemmin Lönnbohm, syntyi Liperissä 2.1.1824. Hänen puolisonsa oli kapteenin tytär Anna Emilia Kyrenius, syntynyt 5.12.1834.

Andersin ja Annan lapsista on artikkelissa mainittu muutama, esimerkiksi heidän toinen poikansa Kasimir Agaton Lönnbohm, syntynyt Paltamossa 17.11.1866, joka käytti kirjailijana nimeä Kasimir Leino, sekä Andersin ja Annan kolmas poika, Armas Eino Leopold Lönnbohm, joka runoilijana otti itselleen taiteilijanimen "Eino Leino".

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa 13.6.1934. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kajaani]]>