Aineistot · DIGI - Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa

Valmistuksia keisari Aleksanteri I:sen matkaa varten Kajaaniin elokuussa 1819

[193?]

Ennen Aleksanteri I:n vierailua Kajaanissa kesällä 1819 valmisteltiin hänen saapumistaan huolella.

Oulun läänin silloinen maaherra Samuel von Born vaati kirjeellä kruununvouti Daniel Elfvingiltä, että hänen majesteetilleen on varattava vähintään…

Avainsanat: 1800-luku, 1819, Aleksanteri I, Gustaf Enwald, historia, Kajaani, paikallishistoria, vierailut

Henkilötietoja Kajaanin ala-alkeiskoulun oppilaista vuosilta 1840-1876

Enwald, Gustaf

1931

Tietoja Kajaanin ala-alkeiskoulun oppilaista vuosilta 1840-1876.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdissä numerot 105, 106, 107, 108, 109, 111, 112 ja 113 vuonna 1931. Kirjoittajana G. Enwald.

Avainsanat: 1800-luku, ala-alkeiskoulut, alkeiskoulut, artikkelit, G. Enwald, Gustaf Enwald, henkilöhistoria, henkilöluettelot, historia, Kajaani, Kajaani-lehti, koululaiset, koulut, lehtijutut, oppilaat, paikallishistoria

Henkilötietoja Kajaanin kaupungin vanhemmista pormestareista 1659-1821

Enwald, Gustaf

1929

Kajaanin kaupungilla ei sen perustamisen, 6.3.1651, ollut ensin maistraattia eikä raastuvanoikeutta. Sen sijaan laista ja hallinnosta vastasivat silloisen Kajaanin läänin tuomari ja linnan päällikkö. Vasta vuonna 1559 määräsi kreivi Pietari Brahe,…

Avainsanat: 1600-luku, 1700-luku, 1800-luku, artikkelit, G. Enwald, Gustaf Enwald, henkilöluettelot, henkilöt, historia, Kainuun Sanomat, Kajaani, lehtijutut, paikallishistoria, pormestarit

Henkilötietoja Kajaanin kihlakunnan eri pitäjissä viime vuosisadalla toimineista ylimääräisistä papeista

Enwald, Gustaf

1935

Luettelo Kajaanin kihlakunnan pitäjissä (Paltamo, Kajaani, Sotkamo, Kuhmoniemi, Ristijärvi, Hyrynsalmi, Suomussalmi, Puolanka, Säräisniemi) toimineista ylimääräisistä papeista 1800-luvulla.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero…

Avainsanat: 1800-luku, artikkelit, G. Enwald, Gustaf Enwald, henkilöhistoria, historia, Hyrynsalmi, Kajaani, Kajaani-lehti, Kuhmo, Kuhmoniemi, lehtijutut, paikallishistoria, Paltamo, papit, Puolanka, Ristijärvi, Säräisniemi, Sotkamo

Kajaanin kaupungin kansakoulusta ja sen ensimäisistä opettajista

Enwald, Gustaf

1934

Vuoden 1872 toukokuussa myönsi Suomen valtio Kajaanin kaupungin ensimmäiselle kansakoululle 1 000 markan vuotuisen valtionavun. Saman vuoden kesäkuussa vahvistettiin ohjesääntö kaupungin ensimmäiselle kansakoululle. Kansakoulua varten kaupunki osti…

Avainsanat: 1800-luku, 1900-luku, artikkelit, G. Enwald, Gustaf Enwald, henkilöhistoria, historia, Kajaani, Kajaani-lehti, kansakoulu, kansakoulunopettajat, lehtijutut, opettajat, paikallishistoria

Kajaanin kaupungin valtuusmiehet 1875-1917

Enwald, Gustaf

1931

Luettelo Kajaanin valtuusmiehistä vuodesta 1875 vuoteen 1917.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numeroissa 119-123 vuonna 1931. Kirjoittajana G. Enwald.

Avainsanat: 1800-luku, 1900-luku, artikkelit, G. Enwald, Gustaf Enwald, henkilöhistoria, henkilöluettelot, henkilöt, historia, Kajaani, Kajaani-lehti, kaupunginvaltuustot, lehtijutut, paikallishistoria, valtuusmiehet

Kajaanin kihlakunnan edustajia valtiopäivillä

Enwald, Gustaf

1928

Artikkelissa esitellään eri valtiopäivillä olleita Kajaanin edustajia, mm. 1778-1779 valtiopäivien päätöksen allekirjoittaneet, 1789 Tukholman valtiopäivät, Norrköpingin vuoden 1800 valtiopäivät ja Porvoon valtiopäivät 1809.

Artikkeli on…

Avainsanat: 1700-luku, 1800-luku, artikkelit, G. Enwald, Gustaf Enwald, henkilöhistoria, historia, Kainuun Sanomat, Kajaani, lehtijutut, maapäivät, Porvoon valtiopäivät, valtiopäivät

Kajaanin kihlakunnan henkikirjoittajat : Elämäkerrallisia tietoja

Enwald, Gustaf

1934

Kun kuningatar Kristiina 1650 antoi Pietari Brahelle läänityksenä Kajaanin vapaaherrakunnan, ryhtyi tämä heti järjestämään sisäistä hallintoa ja asetti tehtäviin erinäisiä virkamiehiä. Erittäin tärkeä ja vastuullinen toimi oli kamreerilla, eli kuten…

Avainsanat: 1600-luku, 1700-luku, 1800-luku, 1900-luku, artikkelit, G. Enwald, Gustaf Enwald, henkikirjoittajat, henkilöhistoria, historia, Kajaani, Kajaani-lehti, Kajaanin kihlakunta, kamreerit, kirjanpitäjät, lehtijutut, paikallishistoria

Kajaanin kihlakunnan kruununvoudit 1839-1929

Enwald, Gustaf

1929

Tietoja Kajaanin kihlakunnan kruununvoudeista vuodesta 1839 vuoteen 1929.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 120 ja 122 vuonna 1929. Kirjoittajana G. Enwald.

Avainsanat: 1800-luku, 1900-luku, artikkelit, G. Enwald, Gustaf Enwald, henkilöhistoria, historia, Kainuun Sanomat, Kajaani, Kajaanin kihlakunta, kruununvoudit, lehtijutut

Kajaanin vanhempiin kirkkoihin ja niiden vierellä olleeseen hautausmaahan, nykyiseen kirkkopuistoon, haudattuja henkilöitä

Enwald, Gustaf

1931

Kajaanin seurakunnan ensimmäinen kirkko rakennettiin pian kaupungin perustamisen jälkeen, vuonna 1652. Tämän kirkon venäläiset polttivat 1716. Uusi kirkko rakennettiin entisen paikalle 1719, ja se oli käytössä vuoteen 1895 saakka, jolloin se…

Avainsanat: 1600-luku, 1700-luku, 1800-luku, artikkelit, G. Enwald, Gustaf Enwald, hautausmaat, henkilöhistoria, historia, Kajaani, Kajaani-lehti, kirkkomaat, kirkkorakennukset, kirkot, lehtijutut, paikallishistoria, vainajat

Kajaanin vanhimpia kauppiaita

Enwald, Gustaf

1933

Artikkelissa kerrotaan Kajaanissa 1700- ja 1800-luvuilla toimineista kauppiaista. Tätä ennen ei kaupungin perustamisen jälkeen ole kauppiaita tiettävästi kaupungissa ollut.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero 45/1933. Kirjoittajana G.…

Avainsanat: 1700-luku, 1800-luku, artikkelit, G. Enwald, Gustaf Enwald, henkilöhistoria, historia, Kajaani, Kajaani-lehti, kauppiaat, lehtijutut, paikallishistoria

Kajaanissa ja Sotkamossa elänyt Mustosten suku

Enwald, Gustaf

1934

Sukunimi "Mustonen" esiintyy ensimmäisen kerran Kajaanin vanhimmissa asiakasluetteloissa vuonna 1752. Artikkelissa kerrotaan Mustosten suvusta Kajaanissa 1700- ja 1800-luvuilla.

1800-luvun alkupuolella Liperissä asuvan Jaakko Mustosen pojat olivat…

Avainsanat: 1700-luku, 1800-luku, artikkelit, Eino Leino, G. Enwald, Gustaf Enwald, henkilöhistoria, historia, Kainuun Sanomat, Kajaani, Kasimir Leino, lehtijutut, Lönnbohm, Lönnbohmin suku, Mustonen, Mustosen suku, Sotkamo, sukuhistoria, suvut

Lyhykäisiä elämäkerrallisia tietoja Sotkamon hautausmaihin haudatuista henkilöistä

Enwald, Gustaf

1929

Artikkeli kertoo Sotkamon kahdelle hautausmaalle, vanhemmalle ja uudemmalle, haudattujen henkilöiden hautapaikoista sekä heidän taustoistaan.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 84, 90 ja 99 vuonna 1929. Kirjoittajana G. Enwald.

Avainsanat: 1800-luku, artikkelit, G. Enwald, Gustaf Enwald, haudat, hautapaikat, hautausmaat, henkilöhistoria, historia, Kainuun Sanomat, lehtijutut, Sotkamo, vainajat

Sotkamon kappalaisen Samuel Bohmin jälkeläisiä

Enwald, Gustaf

[193?]

Artikkeli esittelee Sotkamon kappalaisen, myöhemmin Siikajoen kirkkoherran, Samuel Bohmin jälkeläisiä. Samuel Bohm, lukkarin poika Oulusta, syntyi 20. toukokuuta 1732, pääsi ylioppilaaksi 1751, vihittiin papiksi 1758, toimi Sotkamon kappalaisena…

Avainsanat: 1700-luku, 1800-luku, artikkelit, Bohmin suku, G. Enwald, Gustaf Enwald, Kainuu, Kajaani-lehti, lehtijutut, Samuel Bohm, Sotkamo

Sotkamo pitäjän Ylisotkamon kylässä olevan Sopalan tilan omistajia

Enwald, Gustaf

1935

Artikkeli perehtyy Sotkamon pitäjän Ylisotkamon kylässä sijainneen Sopalan tilan entisiin omistajiin ja heidän taustoihinsa.

Johan Schroderus, mahdollisesti Ivar Schröderin poika ja Schroderus-suvun vanhin jäsen, syntyi 1678 ja oli nimismiehenä…

Avainsanat: 1700-luku, 1800-luku, artikkelit, G. Enwald, Gustaf Enwald, Kajaani-lehti, lehtijutut, maanomistajat, maanomistus, maatilat, Sopala, Sotkamo

Tietoja Hyrynsalmen hautausmaahan haudatuista tunnetuista henkilöistä

Enwald, Gustaf

1930

Artikkelissa esitellään Hyrynsalmen kirkonkylän hautausmaahan haudattuja henkilöitä ja heidän taustojaan 1800- ja 1900-luvuilta.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numerossa 2B/1930. Kirjoittajana G. Enwald.

Avainsanat: 1800-luku, 1900-luku, artikkelit, G. Enwald, Gustaf Enwald, haudat, hautausmaat, henkilöhistoria, historia, Hyrynsalmi, Kainuun Sanomat, lehtijutut, vainajat

Tietoja Kajaanin 16:sta reservikomppaniasta

Enwald, Gustaf

1933

Tietoja Kajaanin 16:sta reservikomppaniasta 1800-luvulta, muun muassa sen harjoituspaikasta, päälliköistä ja vääpeleistä.

Artikkeli on julkaistu Kainuun Sissi -lehdessä numeroissa 6-8 vuonna 1933. Kirjoittajana G. Enwald.

Avainsanat: 1800-luku, 1900-luku, artikkelit, G. Enwald, Gustaf Enwald, henkilöhistoria, historia, Kainuun Sissi, Kajaani, komppaniat, lehtijutut, päälliköt, sotahistoria

Tietoja Kajaanin kihlakunnassa eläneestä suvusta Spoof

Enwald, Gustaf

1934

Spoof-suvun vanhimmiksi jäseniksi tiedetään varmuudella 1600-luvun jälkipuoliskolla eläneet Erik, Johan ja Jonas. Kun Johan, tai Juhana, kuoli lapsettomana ja Jonas sai ainoastaan tyttäriä, jatkui suku ainoastaan Erikin sukuhaarasta. Suvun jäseniä on…

Avainsanat: 1600-luku, 1700-luku, 1800-luku, artikkelit, G. Enwald, Gustaf Enwald, henkilöhistoria, historia, Kajaani, Kajaani-lehti, Kajaanin kihlakunta, lehtijutut, Spoofin suku, sukunimet, suvut

Tietoja Kajaanin seurakunnan lukkareista 1729-1934

Enwald, Gustaf

1934

Kajaanin kaupungin perustamisen jälkeiseltä ajalta ei ole tämän artikkelin mukaan varmaa tietoa, kuka kaupungissa on toiminut lukkarina, mutta on arveltu, että sellainen on kuitenkin virkaan nimitetty vuonna 1665. Isoviha hävitti vanhimmat…

Avainsanat: 1700-luku, 1800-luku, 1900-luku, artikkelit, G. Enwald, Gustaf Enwald, henkilöhistoria, historia, Kajaani, Kajaani-lehti, lehtijutut, linnansaarnaajat, lukkarit, papit, saarnaajat

Tietoja Kajaanin vanhemmista postimestareista ja postioloista

Enwald, Gustaf

1931

Ensimmäinen varma tieto Kajaaniin perustetusta postikonttorista on vuodelta 1669, vaikka kaupungissa lienee ollut postitoimisto jo heti kaupungin perustamisen jälkeen 1651. Johan Gamman toimi Kajaanin postimestarina 1669.

Artikkelissa esitellään…

Avainsanat: 1600-luku, 1700-luku, 1800-luku, artikkelit, G. Enwald, Gustaf Enwald, henkilöhistoria, historia, Kainuun Sanomat, Kajaani, lehtijutut, posti, postilaitokset, postimestarit, postinjakajat, postitoimipaikat, postityöntekijät

Tietoja Kajaanissa olevan Johannes Messenius'en raamatun omistajista

Enwald, Gustaf

1930

Henrik Vilhelm Claudelinin artikkelissa "Kajaanin linnan kuuluisan ja oppineen vangin Joh. Messeniuksen jesuiittaraamattu vielä tallella - Kajaanissa?" (http://digi.kirjastot.fi/admin/items/show/125935, julk. n. 1930) kerrottiin, että Karl Johan…

Avainsanat: 1600-luku, 1700-luku, 1800-luku, artikkelit, G. Enwald, Gustaf Enwald, henkilöhistoria, historia, Johannes Messenius, Kajaani, Kajaani-lehti, lehtijutut, Raamattu

Vanhempia kainuulaisia virkamiessukuja

Enwald, Gustaf

1932

Artikkelissa esitellään Kainuun vanhimpien virkamiessukujen (Costiander, Castren, Ståhlberg, Frosterus, Snellman, Cajanus, Appelgren, Aejmelaneus, Schroderus, Elfving, Roos, Strömmer) jäseniä.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa…

Avainsanat: 1700-luku, 1800-luku, 1900-luku, artikkelit, G. Enwald, Gustaf Enwald, henkilöhistoria, historia, Kainuu, Kainuun Sanomat, kirkkoherrat, lehtijutut, nimismiehet, papit, pormestarit, suvut, virkamiehet

Vanhoista kätköistä : Tietoja eräiden Kajaanin entisten virkamiesten rikoksista

Enwald, Gustaf

1936

Kun Kajaanin kaupunki ja sen ympäristö olivat entisaikoina maanteiden puutteessa eristettynä muusta Suomesta, eivät virkamiehet mielellään tahtoneet tuolle syrjäiselle seudulle. Lisäksi Etelä-Suomessa palvelevia virkamiehiä rangaistiin rikoksista…

Avainsanat: 1700-luku, 1800-luku, artikkelit, G. Enwald, Gustaf Enwald, henkilöhistoria, historia, Kainuun Sanomat, Kajaani, lehtijutut, rikokset, rikolliset, virkamiehet

Vanhoista kätköistä : Tietoja Paltamon seurakunnan hautausmaahan haudatuista enimmän tunnetuista seurakuntalaisista

Enwald, Gustaf

1928

Artikkelissa kerrotaan Paltamon kirkon historiaa ja luetellaan Paltamon hautausmaalle haudattuja henkilöitä ja heidän taustojaan. Alussa kerrotaan myös Paltamon kirkon historiasta.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 81 ja 82…

Avainsanat: 1700-luku, 1800-luku, 1900-luku, artikkelit, G. Enwald, Gustaf Enwald, haudat, haudatut, hautausmaat, Kainuun Sanomat, kirkkorakennukset, kirkot, lehtijutut, Paltamo, vainajat

Aleksanteri I:n käynti Kajaanissa

Claudelin, Henrik Vilhelm

1934

Maaherra Johan Fred Clàsenin määräys siitä, kuinka keisari Aleksanteri I tuli ottaa vastaan tämän vieraillessa Kajaanissa 1819, sekä Oulun läänikanslian virkamies Heikelin kirje, josta ilmenee ihailu mainittua keisaria ja tämän vierailua…

Avainsanat: 1800-luku, 1819, Aleksanteri I, artikkelit, Gustaf Enwald, H. V. Claudelin, Henrik Vilhelm Claudelin, historia, Kajaani-lehti, kirjeet, lehtijutut, paikallishistoria, vierailut

Eräs "rynttypaali"-juttu Kajaanin raastuvanoikeudessa n. 120 vuotta sitten

Claudelin, Henrik Vilhelm

1934

Lokakuun 7. päivänä 1811 tuli Claes Molander Kajaanin raastuvanoikeuteen. Hän kertoi, että porvarintytär Anna Leena Pikkarainen oli talossaan edellisenä päivänä klo 16 antanut kaupungin piikojen ja renkien tanssia renki Erik Kettusen soittaessa…

Avainsanat: 1800-luku, artikkelit, Gustaf Enwald, H. V. Claudelin, Henrik Vilhelm Claudelin, historia, Kajaani, Kajaani-lehti, lehtijutut, oikeudenkäynti, oikeustapaukset, paikallishistoria, pelimannit, piiat, rengit, tanssit

Hävinnyttä Kajaania : Erään kaupunkimme vanhan talon vaiheita

Enwald, Gustaf

1939

Kajaanissa sijaitsevan tontin nro 40 omistajia ja historiaa. Tontin omistajia tunnetaan vuodesta 1752 alkaen, mutta vuoden 1765 asemakaavan mukaan tonttia käytettiin ainakin tuolloin vielä niittymaana, eikä siellä ole myöskään 1847 kirkonkirjojen…

Avainsanat: 1700-luku, 1800-luku, artikkelit, G. Enwald, Gustaf Enwald, historia, Kajaani, Kajaani-lehti, lehtijutut, maanomistajat, maanomistus, paikallishistoria, tontit

Kajaanin kaupungin kehittyminen ja asukasluvun lisääntyminen 1653-1942

Enwald, Gustaf

1942

Kajaanin asukasluvun kehittymisestä aina kaupungin perustamisvuodesta 1651 lähtien aina artikkelin julkaisuvuoteen 1942. Artikkeli sisältää tarkkoja asukasmääriä vuosittain. Se on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numerossa 102/1942. Kirjoittajana G.…

Avainsanat: 1600-luku, 1700-luku, 1800-luku, 1900-luku, artikkelit, asukasmäärä, G. Enwald, Gustaf Enwald, historia, Kajaani, Kajaani-lehti, lehtijutut, paikallishistoria, väestö, väestön lukumäärä

Kajaanin kaupungin talot ja tontit sekä niiden omistajat isovihan jälkeisellä ajalla

Enwald, Gustaf

1943

Kajaanin kaupungin tontteja ja niiden omistajia vuodelta 1729. Artikkelin lopussa on lueteltu tonttien lukumääriä 1729-1820.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numerossa 1943. Kirjoittajana G. Enwald.

Avainsanat: 1700-luku, 1729, 1800-luku, artikkelit, G. Enwald, Gustaf Enwald, henkilöhistoria, Kajaani, Kajaani-lehti, lehtijutut, maanomistajat, maanomistus, paikallishistoria, tontit, tonttijako, tonttinumerointi

Kajaanin kaupunki vuonna 1815

Flander, Carl Georg

1933

Kajaanin silloisen pormestarin C. G. Flanderin kirjoittama selostus kaupungin oloista ja historiasta vuodelta 1815. Kertomuksessa esitellään mm. kaupungin perustaminen 1651, kaupungin asemakaavaa ja maita, julkisia rakennuksia ja kaupunkia…

Avainsanat: 1600-luku, 1700-luku, 1800-luku, 1815, artikkelit, asemakaavoitus, C. G. Flander, Carl Georg Flander, Gustaf Enwald, Henrik Vilhelm Claudelin, historia, julkiset rakennukset, Kajaani, Kajaani-lehti, Kajaanin linna, lehtijutut, onnettomuudet, paikallishistoria, väestö

Kajaanin pommituksessa helmikuun 7 päivänä paloi ja vaurioitui suuri määrä taloja

Enwald, Gustaf

1940

Artikkelissa kerrotaan tietoja venäläisten pommituksessa 7.2.1940 tuhoutuneista kajaanilaisten taloista ja tonteista omistajineen vuodesta 1820 alkaen.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numerossa 55/1940. Kirjoittajana kruununvouti G.…

Avainsanat: 1800-luku, 1900-luku, artikkelit, G. Enwald, Gustaf Enwald, henkilöhistoria, historia, Kainuun Sanomat, Kajaani, paikallishistoria, rakennukset, tontit

Kajaanin säätyhenkilöt viime vuosisadalla sekä heidän toimeenpanemiaan juhlia ja huveja

Enwald, Gustaf

[193?]

Kajaanin ensimmäiset asukkaat olivat lähimmistä pitäjistä muuttaneita maalaisia, jotka harjoittivat karjanhoitoa ja maanviljelystä. Osa maanviljelijöistä oli jo 1800-luvun alkupuolella hankkinut itselleen jonkinlaisen omaisuden. Kaupungin…

Avainsanat: 1800-luku, 1900-luku, artikkelit, G. Enwald, Gustaf Enwald, henkilöhistoria, historia, juhlat, Kajaani, Kajaani-lehti, lehtijutut, paikallishistoria, säätyläiset

Kajaanin vanhimmista sairaaloista

Enwald, Gustaf

[19??]

Suomessa ei sotaväen välskäreitä lukuun ottamatta ollut lääkäreitä ennen kuin vasta 1700-luvun alkupuolella. Erityisen huono terveydenhuolto oli Kajaanin seudulla, sillä laajassa Oulun läänissä oli yksi ainoa piirilääkäri vuoteen 1807 saakka.

Kun…

Avainsanat: 1600-luku, 1700-luku, 1800-luku, 1900-luku, artikkelit, G. Enwald, Gustaf Enwald, historia, Kainuun Sanomat, Kajaani, lääkärit, lehtijutut, sairaalat, terveydenhuolto

Lyhykäisiä tietoja Kajaanin kaupungin varallisuus- y.m. oloista viime ja tällä vuosisadalla

Enwald, Gustaf

1941

Kajaanin kaupungin varallisuus erityisesti 1800-luvun lopulla ja 1900-luvulla, mm. kaupungin omistamia rakennuksia, maita ja saamia tuloja.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numeroissa 38 ja 39 vuonna 1941. Kirjoittajana G. Enwald.

Avainsanat: 1800-luku, 1900-luku, artikkelit, G. Enwald, Gustaf Enwald, historia, Kajaani, Kajaani-lehti, lehtijutut, paikallishistoria, rakennukset, tulot, varallisuus

Rouvat ostivat ja vaihtoivat hevosia ja naimattomat naiset koettivat loihtia miehiä itselleen

Enwald, Gustaf

1942

Artikkelissa on julkaistu Elias Lönnrotin muistiinpanoja Kajaanista 1800-luvulta, sekä kaupungin oloja leikillisesti kuvaava runo.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numerossa 98/1942. Kirjoittajana G. Enwald.

Avainsanat: 1800-luku, artikkelit, Elias Lönnrot, G. Enwald, Gustaf Enwald, henkilöhistoria, historia, Kajaani, Kajaani-lehti, lehtijutut, runot

Tietoja Kajaanin vanhimmasta palolaitoksesta

Enwald, Gustaf

[19??]

Vuodesta 1733 määrättiin Kajaanissa vuosittain yksi raatimiehistä "tarkastamaan, kuinka tulta käsitellään kaupungissa". 1779 päättivät kaupungin porvarit, että "asukkaitten tuli mies talosta vuorottain, kaksi miestä kerrallaan, joka yö kulkea…

Avainsanat: 1700-luku, 1800-luku, 1900-luku, artikkelit, G. Enwald, Gustaf Enwald, historia, Kajaani, Kajaani-lehti, lait, lehtijutut, paikallishistoria, palokunnat, tulipalot

Ämmä- ja Koivukosken sulut Kajaanin kaupungin ääressä

Salovius, K. R.

[191?]

Kertomus Kajaaninjoen Ämmäkosken ja Koivukosken sulkujen rakentamisesta sekä niiden myöhemmistä vaiheista.

Sisältää lisäksi taulukoita ja tilastoja esimerkiksi sulkujen läpi kulkeneesta veneliikenteestä sekä niiden kautta kuljetetuista tavaroista…

Avainsanat: 1800-luku, 1900-luku, 1910-luku, Ämmäkoski, K. R. Salovius, Kajaani, Kajaaninjoki, kanavasulut, kanavat, Koivukoski, kosket, sulut, vesiliikenne

Hannula, päärakennus

Kosunen, Liisa

Hannula. Keitele, Hamula. Paritupatyyppinen päärakennus ajoittuu vanhemmalta osaltaan 1800-luvun puolelle.

Avainsanat: 1800-luku, asuinrakennukset, Keitele, valokuvat

Heinäselkämä, päärakennus

Kosunen, Liisa

Heinäselkämä. Keitele, Vuonamo. Tila on ns. kantatila. Päärakennus ajoittuu 1800-luvun lopulle. Vuonna 1977 rakennus peruskorjattiin.

Avainsanat: 1800-luku, 1800-luvun loppu, asuinrakennukset, Keitele, valokuvat

Hetejoki, päärakennus

Kosunen, Liisa

Hetejoki. Keitele, Koutajärvi. Tila on lohkottu Lähdeahon tilasta ja ollut Hetejoen suvulla vuodesta 1919. Päärakennuksen ikä ajoittuu 1800-luvun loppupuolelle.

Avainsanat: 1800-luku, 1800-luvun loppu, asuinrakennukset, Keitele, valokuvat

Järvelä, päärakennus

Kosunen, Liisa

Järvelä. Keitele, Äyräpää. Päärakennuksen ja aittarivin ikä ajoittuu ilmeisesti 1800-luvun loppupuoliskolle.

Avainsanat: 1800-luku, 1800-luvun loppu, asuinrakennukset, Keitele, valokuvat

Kivikko, rakennusryhmä

Kosunen, Liisa

Kivikko ns. Kiviaho. Keitele, Viinikkala. Tilan vanhimmat rakennukset ajoittuvat ilmeisesti 1800-luvun puolelle.

Avainsanat: 1800-luku, aitat, asuinrakennukset, Keitele, valokuvat

Lampila, aitta

Kosunen, Liisa

Lampila. Keitele, Hamula. Päärakennusta vastapäätä sijoittuva aittarivi. Vanhat rakennukset ajoittuvat 1800-luvun loppupuolelle.

Avainsanat: 1800-luku, 1800-luvun loppu, aitat, Keitele, valokuvat

Mattila, päärakennus

Kosunen, Liisa

Mattila. Keitele, Vuonamo. Päärakennus alkujaan ollut savutupa. Rakennuksen tarkkaa ikää ei tiedetä, mutta entisen savutuvan hirressä on merkintä 1775. Pääosin rakennus ajoittuu viimeistään 1800-luvun loppupuolelle.

Avainsanat: 1800-luku, 1800-luvun loppu, asuinrakennukset, Keitele, valokuvat

Peltoaho, päärakennus

Kosunen, Liisa

Peltoaho. Keitele, Vuonamo. Vanha päärakennus valmistui 1800-luvulla, tarkkaa ikää ei tiedetä.

Avainsanat: 1800-luku, asuinrakennukset, Keitele, valokuvat

Riskaa, vaateaitta

Kosunen, Liisa

Riskaa. Keitele, Vuonamo. Yksikerroksinen vaateaitta ajoittuu 1800-luvulle.

Avainsanat: 1800-luku, aitat, Keitele, valokuvat

Rytkölänmäki, yksinäisaitta

Kosunen, Liisa

Rytkölänmäki. Keitele, Sulkavanjärvi. Yksinäisaitta ajoittuu 1800-luvun lopulle.

Avainsanat: 1800-luku, 1800-luvun loppu, aitat, Keitele, valokuvat

Rytkölänmäki, eloaitta

Kosunen, Liisa

Rytkölänmäki. Keitele, Sulkavanjärvi. Kaksikerroksinen eloaitta 1800-luvun lopulta.

Avainsanat: 1800-luku, 1800-luvun loppu, aitat, Keitele, valokuvat

Räsälä, päärakennus

Kosunen, Liisa

Räsälä. Keitele, Hamula. Päärakennus rakennettu ainakin kahdessa vaiheessa. Kamaripäädyn ikää ei varmuudella tiedetä, mutta sen arvellaan ajoittuvan 1800-luvun puolelle.

Avainsanat: 1800-luku, asuinrakennukset, Keitele, valokuvat

Saari, päärakennus

Kosunen, Liisa

Saari. Keitele, Vuonamo. Saaren tila lohkottiin Suonsaaren tilasta. Päärakennus ajoittuu 1800-luvun loppupuolelle.

Avainsanat: 1800-luku, 1800-luvun loppu, asuinrakennukset, Keitele, valokuvat

Aineistot (yhteensä 141)