Geografisk karta öfver Hauho härad i Tavastehus län. Kihlakuntajako Hämeen läänissä uudistettiin vuonna 1869. Yksi uusista kihlakunnista oli Hauhon kihlakunta, johon kuuluivat Hauhon, Hattulan, Vanajan, Lopen, Janakkalan ja Hausjärven pitäjät,…
Geografisk karta öfver Nedre Hollola härad uti Tavastehus län. Hollolan aliseen kihlakuntaan vuonna 1830 perustetussa Hämeen läänissä kuuluivat Hauhon, Lammin, Janakkalan, Vanajan ja Lopen pitäjät, Hämeenlinnan maaseurakunta sekä Tuuloksen,…
Arno Rafael Cederberg, kirjailijanimi A. R. Saarenseppä, (1885–1948) oli suomalainen historiantutkija ja arkistomies, oppiarvoltaan filosofian tohtori. Hän loi tutkijanuran kahdessa maassa toimimalla historian professorina ensin Tarton yliopistossa…
Vuonna 1812 Kajaanin silloisen pormestari Carl Georg Flanderin kirjoittama kertomus Kajaanin kaupungin vaiheista sekä tärkeimmistä tapahtumista ja asioista.
Kirjoituksessa käsitellään kaupungin asioita aina kaupungin perustamisesta vuonna 1651 sen…
Oululaisen Barckin kirjapainon painama aapinen sisältää aakkoset, tavuohjeet ja lukusanat. Sen keskeinen osa muodostuu uskonnollisista teksteistä, mutta lukemisen ja kirjoittamisen alkeita havainnollistetaan myös kuvien avulla.
Onni Wetterhoffin erätarinoiden ensimmäisen osan aloittaa kuvaus maineikkaasta erämiehestä ja karhunkaatajasta, hauholaisesta Eero Juhani Heinäkankaasta (1799–1884), jota Wetterhoff oli käynyt haastattelemassa yhdessä ystävänsä, kirjailija Paavo…
Onni Wetterhoffin eräkertomusten toisessa osassa kerrotaan mm. kuuluisasta sääksmäkeläisestä metsästäjästä ja karhunkaatajasta Kokko-Kustaasta (1818–1886), jonka metsästysretket ulottuivat myös Hämeenlinnan seudulle. Teoksessa on myös kuvaus…
Suomen kirjallisuus kertoo Heikki Väänäsen olleen “täydellinen boheemi, levoton vaeltaja ja liiaksi viinan tuttu”. Elantonsa hän hankki kiertelevänä viuluniekkana ja runonlaulajana, joka saattoi tehdä runon mistä aiheesta tahansa, vaikka ei osannut…
Runo kirpusta esittää sääty-yhteiskunnan herrat ja kerjäläiset kirpun tasapuolisesti kiusaamina. Se julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen kansan vanhoja runoja -teoksen neljännessä osassa (1829).
Tämä on juttu juomareista on tunnetuin Tuoriniemen runoista. Runon 413 kalevalamittaista säettä tarjoavat osuvia tuokiokuvia eri säätyjen elämästä. Runo julkaistiin ensimmäisen kerran Turun Viikkosanomissa 1826 ja sen jälkeen useina…
Zacharias Topeliuksen (1818-1898) sadut ovat osa suomalaisten kansallista identiteettiä. Lukemisia lapsille ilmestyi kahdeksana niteenä vuosina 1865-1896 (suom. 1874-1905). Sarjan ensimmäinen osa sisältää mm. yhden Topeliuksen rakastetuimmista…
Pikkukaupunki on Zacharias Topeliuksen (1818-1898) kuvaus synnyinkaupungistaan Uusikaarlepyystä. Sen mutkikkaiden katujen varrella oli matalia, keltaisiksi ja punaisiksi maalattuja taloja, joissa elettiin Topeliuksen sanoin ”pikkuista, ahdasta…
Maanviljelijä Elias Sutela kuvaa muistelmassaan elämänsä sattumuksia eri puolilla Pohjois-Pohjanmaata. Köyhyys, sairaudet ja huono onni seurasivat häntä paikkakunnalta toiselle. Kolme vaimoa ja seitsemän lasta kuoli ja vaivalla kerätty omaisuuskin…
Kabinettikuvassa on näkymä Hämeenlinnan keskustan länsilaidalta Kuivansillan yli kohti Myllymäkeä. Kuvan taustalla näkyy vuosien 1881–1883 välisenä aikana rakennettuja Suomen kasarmien puurakennuksia Läntisen viertotien (nykyisen Turuntien)…
Henrik Renqvist (alk. Heikki Kukkonen, 1. elokuuta 1789 Ilomantsi – 5. marraskuuta 1866) oli suomalainen kirkonmies ja herätysjohtaja, Karjalan rukoilevaisliikkeen perustaja, uskonnollinen kirjailija ja kirjankustantaja. Hän myös suomensi…
Yrjö Weilinin perustama julkaisusarja Aikamme siveellisyyskysymyksiä oli 1900-luvun alun merkittävin moraaliopas. Sarjan kymmenennessä osassa kansankirjailija Pietari Päivärinta (1827-1913) pohtii siveellisyyden tilaa Pohjanmaalla aiheinaan mm.…
Kaupunginlääkäri Viktor Manner (1864–1936) esittelee teoksen alussa Hämeenlinnan 1800-luvun väestötilastoja, asukaslukua, avioliittojen määrää sekä syntyvyys- ja kuolleisuustilastoja. Selvitykseen terveys- ja sairashoidollisista oloista kuuluvat…
Kaupunginlääkäri Viktor Manner (1864–1936) selvitti vuonna 1909 Hämeenlinnan kaupungin terveydenhoidon tilannetta kaupungissa pidettävää Suomen terveydenhoitoyhdistyksen kokousta varten. Vaikka kokous peruuntuikin, Mannerin selvitys julkaistiin…
Viktor Manner toimi Hämeenlinnan kaupunginlääkärinä vuosina 1899–1913. Manner oli myös uudistusmielinen kunnallismies, jolla oli suuri vaikutus esim. kaupungin vesijohtolaitoksen perustamiseen. Tässä artikkelissa Manner selvittelee mm. tilastojen…
K. O. Lindeqvist kertoo tässä artikkelissa, miten monia vaiheita tarvittiin, ennen kuin Hämeenlinnan porvarit ryhtyivät järjestämään kaupungin köyhäinhoitoasioita 1800-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Edes maaherra Johan Henrik Munckin arvovalta…
Historiantutkija, opettaja ja professori Kaarle Olavi Lindeqvist (1858–1927) toimi Hämeenlinnan lyseon historian ja suomen kielen lehtorina vuodesta 1888 ja rehtorina 1890–1903, mutta siirtyi vuonna 1907 Helsinkiin. Lindeqvist julkaisi lukuisia…
Historiantutkija, opettaja ja professori Kaarle Olavi Lindeqvist (1858–1927) kirjoitti Hämeenlinnan kaupungin historian toisen ja kolmannen osa. Tämä kolmas, 1800-lukua käsittelevä osa ilmestyi vasta tekijän kuoleman jälkeen vuonna 1930. Teos alkaa…
Tunnettua historioitsijaa, professoria ja Hämeenlinnan kaupungin historioiden kirjoittajaa K. O. Lindeqvistiä pyydettiin myös Hämeenlinnan käsityöläis- ja tehtailijayhdistyksen historiikin kirjoittajaksi. Tämäkin teos ilmestyi vasta tekijänsä…
Palotorvi-lehti julkaisi vuonna 1903 kolme Hämeenlinnan vuoden 1831 suurpaloa käsittelevää kirjettä. Ensimmäisessä kirjeessä kaupungin pormestari G. A. Lagerblad ilmoittaa silloiselle varamaaherralle J. Snellmanille Hämeenlinnassa 14.–15. syyskuuta…
Crapula Mundi (Maailman Kohmelo) on Lars Levi Laestadiuksen (1800–1861) pastoraalitutkintoon liittyvä johdantopuhe, jossa hän esitti purevan arvion aikansa henkisestä tilasta. Raaistuneet tavat ja rikollisuus levisivät kaupungeista maaseudulle ja…
Dokumentti on koottu Oulun kaupunginkirjaston verkkosivustosta Konttiukko pohjoisessa – Elias Lönnrotin yhteydet Pohjois-Suomeen. Sivusto julkaistiin vuonna 2002.
Uudismäki. Keitele, Äyräpää. Tilan luhtiaitta on sijainnut paikallaan 1800-luvun puolivälistä. Luhdin pihapuoleiseen seinään on kaiverrettu vuosilukumerkinnät 1853, 1865, 1869 ja 1910.
Seppälä. Keitele, Vuonamo. Sukutila vuodesta 1698 ja myös kantatila. Päärakennus ajoittuu 1800-luvulle. Tarkka rakentamisvuosi on tuntematon. 1910-20- luvuilla rakennettiin taloon avokuisti.
Räsälä. Keitele, Hamula. Päärakennus rakennettu ainakin kahdessa vaiheessa. Kamaripäädyn ikää ei varmuudella tiedetä, mutta sen arvellaan ajoittuvan 1800-luvun puolelle.
Mattila. Keitele, Vuonamo. Päärakennus alkujaan ollut savutupa. Rakennuksen tarkkaa ikää ei tiedetä, mutta entisen savutuvan hirressä on merkintä 1775. Pääosin rakennus ajoittuu viimeistään 1800-luvun loppupuolelle.
Hetejoki. Keitele, Koutajärvi. Tila on lohkottu Lähdeahon tilasta ja ollut Hetejoen suvulla vuodesta 1919. Päärakennuksen ikä ajoittuu 1800-luvun loppupuolelle.
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
