Minna Canth]]> Kuopion suomalainen yhteiskoulu]]> koulut]]> käsikirjoitukset]]> 1800-luku]]> Kuopio]]> Kuopion kaupunginkirjasto–Pohjois-Savon maakuntakirjasto]]> fi]]> Forsström, Karl Ferdinand]]> Pohjois-Karjala]]> Tohmajärvi]]> Värtsilä]]> henkirikokset]]> kihlakunnanoikeudet]]> käräjät]]> pöytäkirjat]]> suomen kieli]]> historia]]> 1850-luku]]> Wasenius & kumpp.]]> fi]]> Enwald, Gustaf]]> Paltamo]]> historia]]> paikallishistoria]]> henkilöhistoria]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> 1900-luku]]> haudat]]> hautausmaat]]> kirkkorakennukset]]> vainajat]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 81 ja 82 vuonna 1928. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kainuun Sanomat]]> fi]]> Paltamo]]>
Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> henkilöhistoria]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> virkamiehet]]> rikokset]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkelissa esitellään jonkin rikoksen takia virastaan erotettuja virkamiehiä 1700-luvun ja 1800-luvun alun Kajaanista. Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa 36-37/1936. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kajaani]]>
Enwald, Gustaf]]> Kainuu]]> historia]]> henkilöhistoria]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> 1900-luku]]> nimismiehet]]> papit]]> kirkkoherrat]]> suvut]]> pormestarit]]> virkamiehet]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 71, 76, 80, 110 ja 113 vuonna 1932. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kainuu]]>
Böök, A. Th.]]> kansanperinne]]> 1800-luku]]> Häme]]> tavat]]> uskomukset]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1800-luku]]> Aleksanteri I]]> vierailut]]>
Oulun läänin silloinen maaherra Samuel von Born vaati kirjeellä kruununvouti Daniel Elfvingiltä, että hänen majesteetilleen on varattava vähintään 100 hevosta. Hevosten tuli olla parhaimpia, hyvätapaisimpia, säyseitä ja voimakkaita. Myös keisarin käyttämät tiet tuli valmistella hyvään kuntoon, sekä rakennettava Vuolijoelle venelaituri.

Kirjeen johdosta kruununvouti Elfving julkaisi kuulutuksen kirkossa, jossa hän määräsi, mistä taloista oli lähetettävä minkäkin verran hevosia. Kuulutuksessa myös uhattiin sakoilla kaikkia, jotka laiminlöisivät keisarin vierailun valmisteluita.

kajaaninjoen yli rakennettu silta kunnostettiin ja sen kaidepuut maalattiin punamaalilla. Ämmänkoskelle tehtiin laituri keisarin maallenousua varten, ja linnan raunioille rakennettiin parveke, jonne noustiin kiviportaita pitkin. Pappilasta keisarille varattiin asunto ja hänelle valmistettiin päivällinen.

Keisarin käynnin johdosta sai Kajaanin silloinen pormestari Carl Georg Flander kollegiasessorin arvon.]]>
Enwald, Gustaf]]> fi]]> http://digi.kirjastot.fi/items/show/125962.]]> Kajaani]]>
Manner, Viktor]]> sairaanhoito]]> 1800-luku]]> Hämeenlinna]]> isorokko]]> kolera]]> kuolleisuus]]> lavantauti]]> punatauti]]> sairaalat]]> tartuntataudit]]> terveydenhoito]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> Kosunen, Liisa]]> Peiponen, Sinikka]]> Keitele]]> valokuvat]]> aitat]]> 1800-luku]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]> Kosunen, Liisa]]> Peiponen, Sinikka]]> Keitele]]> valokuvat]]> navetat]]> 1800-luku]]> 1900-luku]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]> Kosunen, Liisa]]> Peiponen, Sinikka]]> Keitele]]> valokuvat]]> aitat]]> 1800-luku]]> 1900-luku]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> lääkärit]]> kätilöt]]> Lönnrot, Elias]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Vasta vuonna 1807 perustettiin Kajaanin kihlakuntaan piirilääkärin virka. Ihmiset olivat kuitenkin tottuneet käyttämään puoskareiden palveluita lääkärin puutteessa, ja luottivat yhä mieluummin taikoihin kuin lääketieteeseen.

Kätilöinä 1700-luvulla käytettiin tavallisesti naisia, joilla ei ollut koulutusta, vaan jotka olivat saaneet taitonsa kokemuksen kautta. Vuonna 1756 Kajaanin kirkonkokouksessa ehdotettiin, että joku "taitava naishenkilö" lähetettäisiin Tukholmaan opiskelemaan kätilöksi. Seurakuntalaiset puolestaan ehdottivat, että Tukholmalmasta palkattaisiin Kajaaniin oppinut kätilö. Näin ei kuitenkaan lopulta tehty.

Vuodesta 1850 alkaen toimi kätilönä leipurin rouva Maria Mathilda Svedlin, jolla ei ollut tutkintoa mutta joka oli saanut taitonsa kokemuksen kautta. Vasta hänen kuoltuaan 1882 saatiin Kajaaniin koulutettu kätilö, neiti Lovisa Hukkanen. Hän toimi kätilönä parikymmentä vuotta, ja kuoli Kajaanissa 1910.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero 3/1933. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]>
Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1600-luku]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> henkilönnimet]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä 7.4. ja 3.5. vuonna 1934. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]>
Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> henkilöhistoria]]> 1600-luku]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> Messenius, Johannes]]> Raamattu]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Tässä artikkelissa selvitetään, kuinka kyseinen Raamattu on päätynyt Kajaaniin ja ketkä ovat olleet mahdollisesti sen aikaisemmat omistajat. Kun Messenius siirrettiin 1626 Kajaanin linnasta Ouluun, hän vei kirjastonsa mukanaan. Kuollessaan 1636 oli hän lahjoittanut kirjastonsa Oulun kirkolle, mutta suurin osa kokoelmasta myytiin.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehden numerossa 22.8.1930(?). Kirjoittajana nimimerkki G. E-d eli Gustaf Enwald.]]>
Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaanin linnan kuuluisan ja oppineen vangin Joh. Messeniuksen jesuiittaraamattu vielä tallella - Kajaanissa?.]]> Kajaani]]>
Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1600-luku]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> 1900-luku]]> sillat]]> sillanrakennus]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Ensimmäisen Ämmänsillan tarkasta rakennusajankohdasta ei ole varmaa tietoa, mutta sen arvellaan rakennetun Kajaanin linnan kanssa samaan aikaan, eli noin vuonna 1609. Silta koostui kahdesta osasta: toinen kulki linnan ja maaseurakunnan ja toinen linnan ja kaupungin välillä.

Vuonna 1716 venäläiset räjäyttivät linnan, ja samalla tuhoutui myös pohjoispuolen silta. Sodan jälkeen rakennettiin hävitetyn sillan tilalle uusi, jonka kevättulvat veivät sekä uuden että vanhan sillan vuonna 1741.

Toinen Kajaanijoen yli kulkeva silta oli käytössä sata vuotta eli vuoteen 1845, jolloin artikkelin kirjoitushetkellä käytössä ollut silta valmistui.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa 1.2. ja 5.2. vuonna 1936. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kajaani]]> Kajaaninjoki]]>
Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> 1900-luku]]> palokunnat]]> tulipalot]]> lait]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
18. kesäkuuta 1807 raivosi Kajaanissa suuri tulipalo, joka alkoi seppä Daniel Söderströmin talosta ja tuhosi 78 huonetta kahdesta korttelista vieden mennessään 39 asukkaan kaiken omaisuuden.

14. joulukuuta 1866 vahvisti senaatti Kajaanin kaupungille laaditun palojärjestyksen. Tätä lakia noudatettiin vuoten 1923 saakka, ja se sisälsi 40 pykälää.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä ilmeisesti numerossa 8 noin 1900-luvun puolivälissä. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]>
Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> henkilöhistoria]]> 1600-luku]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> postinjakajat]]> postitoimipaikat]]> postityöntekijät]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkelissa esitellään Kajaanilaisia postimestareita Gammania seuranneesta Johan Uhlvikista (postimestarina vuoteen 1743 saakka) aina ensimmäiseen naispuoliseen Kajaanin postimestariin Charlotta Backmaniin (postimestarina 187-1900). Samalla kerrotaan myös postinkulusta ja isonvihan ja pikkuvihan vaikutuksista postin kulkuun ja kaupungin oloihin.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 145 ja 146 vuonna 1931. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kajaani]]>
Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> raatihuoneet]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Jo vuonna 1754 pidettiin raatihuonekartanoa niin rapistuneena, että tehtiin piirustukset uutta raatihuonetta varten. Uusi raatihuone jäi kuitenkin toistaiseksi rakentamatta, ja vanhaa raatihuonerakennusta ryhdyttiin korjaamaan vuonna 1766.

Kajaanissa vieraillessaan vuonna 1819 Aleksanteri I huomautti raatihuoneen huonosta kunnosta ja käski, että uusi raatihuone olisi rakennettava hänen kustannuksellaan. Uusi rakennus nousikin Kajaanin keskustaan viimein 1830.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numero 132/1929. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kajaani]]>
Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1600-luku]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> koulurakennukset]]> pappilat]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Venäläiset polttivat pappilan isonvihan aikaan, ja heti rauhan jälkeen 1721 ryhdyttiin rakentamaan uutta pappilaa entisen paikalle. Pappilan kerrotaan valmistuneen asumiskuntoon 1723. Pappila sijaitsi tällä paikalla vuoteen 1791, jolloin rakennukset olivat käyneet liian huonokuntoisiksi. Kruununvouti Daniel Elfving myi talonsa ja tonttinsa seurakunnan käyttöön ja sai itselleen vanhan pappilan sekä 6 000 kuparitaalaria eli noin 3 840 markkaa.

Uuden pappilan tontilla sijaitsi kaksi asuinrakennusta. Toiseen näistä kaksikerroksisista taloista oli sijoitettu kaupungin koulu, jonka kunnossapitovastuu oli aluksi kaupungin kappalaisella ja koulunopettajalla. Katselmusoikeus määräsi kunnossapitovelvollisuuden kuitenkin kaupungille ja maaseurakunnalle.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero 136/1931. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]>
Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> henkilöhistoria]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> 1900-luku]]> papit]]> lukkarit]]> saarnaajat]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkelissa luetellaan Kajaanin kaupungin lukkareina isonvihan jälkeen, alkaen vuosina 1729-1733 lukkarina toimineesta Jacob Filipssonista.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numerossa 49/1934. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]>
Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> Kajaanin kihlakunta]]> historia]]> henkilöhistoria]]> 1600-luku]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> suvut]]> Spoof (suku)]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Jonas Spoofin, syntynyt 28.9.1647, monista lapsista Erik ja Matias siirtyivät asumaan Kajaanin seudulle. Erik siirrettiin piirimaanmittariksi Paltamon pitäjään 1763, missä hän kuoli naimattomana 1764. Matias taas nimitettiin Paltamon piirin nimismieheksi 1764 ja tuli Kajaanin kihlakunnassa eläneen Spoof-suvun kantaisäksi.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä 12.4.1934. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]>
Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1800-luku]]> rakennukset]]> tontit]]> maanomistus]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 74, 77, 78 ja 79 vuonna 1931. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kainuun Sanomat]]> fi]]> Tietoja eräistä Kajaanin vanhimmista tonteista ja taloista sekä niiden omistajista
sekä Kajaanin kaupungin talot ja tontit sekä niiden omistajat isovihan jälkeisellä ajalla.]]>
Kajaani]]>
Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> torpat]]> kuninkaankartanot]]> tontit]]> maatilat]]> maanomistus]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Auralan taloa nimitettiin vuoteen 1851 asiakirjoissa Käpäläksi, joskus myös Björnsundiksi. Vuoden 1865 tonttikirjassa käytetään nimitystä "Käpälän eli Auralan latokartano".

Aurala mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1724 Kajaanin raastuvanoikeuden lainhuutopöytäkirjassa. Sen entisen omistajan raatimies Filip Filipssonin kuoleman jälkeen hänen perillisillään ei ollut varaa maksaa perintojaosta koituneita kuluja kaupungille ja toimitusmiehille, joten maistraatti pidätti kuolinpesään kuuluvan, kaupungin maalla olevan Käpälän kaupungille maksujen korvaamiseksi. Filipssonin perilliset eivät lainhuudossa lunastaneet Käpälää, jolloin se jäi kaupungin omistukseen.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numero 91/1931. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kajaani]]>
Enwald, Gustaf]]> Paltamo]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1800-luku]]> 1900-luku]]> torpat]]> maatilat]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
27. joulukuuta 1836 Calamnius meni naimisiin Karoliina Kristina Stenrothin kanssa ja nimesi torppansa Karolineburgiksi vaimonsa mukaan.

Lukuisten vaiheiden kautta tilan omisti artikkelin kirjoitushetkellä Kajaanin Puutavara Osakeyhtyö, joka osti sen Uleå Osakeyhtiöltä 22.11.1926 maksaen siitä 3 miljoonaa markkaa.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]>
Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> käyttöesineet]]> tavarat]]> omistus]]> perukirjat]]> porvaristo]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Vanhemmissa perunkirjoituskirjoissa ei mainita huonekaluja, sillä siihen aikaan kaupunkilaisten asunnoissa olevat huonekalut katsottiin taloon kuuluvaksi, eikä niitä saanut muuttaessa ottaa mukaansa. Omaisuusluettelo jatkuu 1700-luvun alkupuolelta aina 1800-luvun loppuun.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehden numeroissa 10 ja 11 vuonna 1932. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]>
Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> sotahistoria]]> henkilöhistoria]]> 1800-luku]]> 1900-luku]]> komppaniat]]> päälliköt]]> Kainuun Sissi]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on julkaistu Kainuun Sissi -lehdessä numeroissa 6-8 vuonna 1933. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kainuun Sissi]]> fi]]> Kajaani]]>
Enwald, Gustaf]]> Hyrynsalmi]]> historia]]> henkilöhistoria]]> 1800-luku]]> 1900-luku]]> vainajat]]> haudat]]> hautausmaat]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numerossa 2B/1930. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kainuun Sanomat]]> fi]]> Hyrynsalmi]]>
Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> rakennukset]]> tontit]]> maanomistajat]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomien numeroissa 15.6., 26.6., 9.7., 18.7., 29.7., 30.7., 7.9. ja 14.9. vuonna 1935. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kainuun Sanomat]]> fi]]> Tietoja Kajaanin kaupungin taloista ja tonteista sekä niiden omistajista vuosilta 1820-1901
sekä Kajaanin kaupungin talot ja tontit sekä niiden omistajat isovihan jälkeisellä ajalla.]]>
Kajaani]]>
Europaeus, Anders Theodor]]> tervanpoltto]]> maanviljely]]> kansanperinne]]> Pohjois-Pohjanmaa]]> 1800-luku]]> Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto]]> fi]]> Manner, Viktor]]> sairaanhoito]]> terveydenhoito]]> terveydenhuolto]]> tilastot]]> väestötilastot]]> kuolemansyyt]]> kuolleisuus]]> taudit]]> tartuntataudit]]> asunnot]]> asuminen]]> elintarvikehygienia]]> elintarvikevalvonta]]> saunat]]> sairaalat]]> apteekit]]> lääkärit]]> sairaanhoitajat]]> kätilöt]]> käsityöläiset]]> ammattientarkastus]]> Hämeenlinna]]> 1900-luku (vuosikymmen)]]> 1800-luku]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> Köyhäinhoito
]]>
Tammela
]]>
1800-luku]]> fi]]>
Tuoriniemi, Elias]]> pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus]]> arkkiveisut]]> Pohjois-Pohjanmaa]]> 1800-luku]]> kansanrunous]]> Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto]]> fi]]> Ekman, R. W.]]> kansanelämä]]> tapakulttuuri]]> kansanpuvut]]> asunnot]]> rakennukset]]> talonpoikaiskulttuuri]]> hämäläiset]]> Häme]]> 1800-luku]]> Tammela]]> Somero]]> Kansalliskirjasto]]> fi]]> sv]]> Iisalmi]]> valokuvat]]> aitat]]> 1800-luku]]> Koljonvirta]]> Iisalmen kaupunginkirjasto]]> fi]]> Enwald, Gustaf]]> Sotkamo]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1870-luku]]> lainat]]> velat]]> sanomalehdet]]> Tapio (sanomalehti)]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt alunperin Tapio-lehdessä 13.4.1872 ja sittemmin Kajaani-lehdessä 24.3.1934, kirjoittajana G. Enwald.]]>
Tapio (sanomalehti)]]> Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Sotkamo]]>
Enwald, Gustaf]]> Kainuu]]> Sotkamo]]> henkilöhistoria]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> Bohm (suku)]]> Bohm, Samuel]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä noin vuonna 1930. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kainuu]]> Sotkamo]]>
Enwald, Gustaf]]> Sotkamo]]> historia]]> henkilöhistoria]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> maatilat]]> maanomistajat]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkeli (julkaisut)]]>
Johan Schroderus, mahdollisesti Ivar Schröderin poika ja Schroderus-suvun vanhin jäsen, syntyi 1678 ja oli nimismiehenä ja suorituskomissaarina Sotkamossa. Hän omisti Sopalan tilan, jossa kuoli joulukuussa 1741.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä vuonna 1935. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Sotkamo]]>
Päivärinta, Pietari]]> kansantavat]]> sukupuolimoraali]]> terveyskasvatus]]> Pohjanmaa]]> 1800-luku]]> Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto]]> fi]]> Kosunen, Liisa]]> Peiponen, Sinikka]]> Keitele]]> valokuvat]]> asuinrakennukset]]> 1800-luku]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]> Kosunen, Liisa]]> Peiponen, Sinikka]]> Keitele]]> valokuvat]]> asuinrakennukset]]> 1800-luku]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]> Kosunen, Liisa]]> Peiponen, Sinikka]]> Keitele]]> valokuvat]]> asuinrakennukset]]> 1800-luku]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]> Alarto, Anne]]> kirjailijat]]> kirjallisuus]]> naiset]]> nuortenkirjallisuus]]> lastenkirjallisuus]]> 1800-luku]]> Asp, Isa]]> Bergh, Mimmi]]> Kraftman, Maria]]> Lagus, Aina]]> Liinamaa-Pärssinen, Hilja]]> Pietilä, Fredrika]]> Wacklin, Sara]]> Mendelin, Irene]]> Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto]]> Kyrki, Irma]]> Saraste, Maija]]> fi]]> Enwald, Gustaf]]> Pohjois-Pohjanmaa]]> Säräisniemi]]> Siikajoki]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1800-luku]]> 1900-luku]]> uitto]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkelissa kuvataan väylän kulkureittiä. Väylä ei kuitenkaan ollut käytössä montaakaan vuotta, sillä jo heti alussa teki veden vähyys uittamisen hankalaksi. Kun Siikajoen suuremmat sahalaitokset myöhemmin suljettiin, väheni uittoväylän käyttö rajusti. Artikkelin julkaisuhetkellä se oli kirjoittajan arveluiden mukaan "aivan hylyksi jätetty".

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numerossa 143/1932. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kainuun Sanomat]]> fi]]> Oulujärvi]]>
Wetterhoff, Onni]]> eräkertomukset]]> 1800-luku]]> Hämeenlinna]]> Kalvola]]> metsästys]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> Wetterhoff, Onni]]> eräkertomukset]]> 1800-luku]]> Hämeenlinna]]> Hauho]]> metsästys]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> Kosunen, Liisa]]> Peiponen, Sinikka]]> Keitele]]> valokuvat]]> asuinrakennukset]]> 1800-luku]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]> Hämeenlinnan kaupunki]]> ohjekirjat]]> 1800-luku]]> 1860-luku]]> köyhäinhoito]]> sosiaalihuolto]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> sv]]> Kosunen, Liisa]]> Peiponen, Sinikka]]> Keitele]]> valokuvat]]> aitat]]> 1800-luku]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]> Kosunen, Liisa]]> Peiponen, Sinikka]]> Keitele]]> valokuvat]]> aitat]]> 1800-luku]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1800-luku]]> palkat]]> elintarvikkeet]]> kotieläimet]]> hinnoittelu]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numerossa 86/1933. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kajaani]]>