Gustafsson, C. J. E.]]> kartat]]> kaavat]]> kaavoitus]]> asemakaavat]]> asemakaavoitus]]> kaupungit]]> empire]]> Hämeenlinna]]> 1800-luku]]> 1840-luku]]> Gustafsson, Carl Johan Edvard]]> Zitting, A. W.]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> Zitting, A. W.]]> sv]]> Joensuu]]> asiakirjat]]> perustamiskirjat]]> Joensuun kaupungin perustamiskirja on vuodelta 1884. Sen on allekirjoittanut kreivi Alexander Armfelt, joka toimi tuolloin valtiosihteerinä ja asian esittelijänä. Tsaari Nikolai I hyväksyi Joensuun perustamisasiakirjat 29.11.1848.]]> sv]]> Kosunen, Liisa]]> Peiponen, Sinikka]]> Keitele]]> valokuvat]]> aitat]]> 1840-luku]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]> Pietilä, Fredrika]]> pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus]]> aikakausiromaanit]]> naisen asema]]> Oulu]]> 1840-luku]]> naiskirjallisuus]]>
Fredrika Pietilä (1837-1888) valmistui opettajaksi Jyväskylän seminaarista 1868. Synnyinkaupunkiinsa Ouluun hän palasi vuonna 1877 ja toimi opettajana Kajaanintullin koulussa kuolemaansa asti.]]>
Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirajsto]]> fi]]>
Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1800-luku]]> asuinpaikat]]> Lönnrot, Elias]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero 53/1936. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> http://digi.kirjastot.fi/items/show/125882.]]> Kajaani]]>
Tikkanen, P. (toim.)]]> kirjallisuus]]> koulut Puhakka]]> Antti Runeberg]]> Johan Ludvig]]>

Kirjasta löytyy mm. kontiolahtelaisen Antti Puhakan runoelma Ilma-kirjain, eli almanakan Tekijöistä.]]>
Sawo-karjalainen osakunta (Helsingin yliopisto)]]> fi]]>
Adler & Dietze, painaja Kruskopf Pehr Adolf, alkuperäisen kuvan tekijä]]> Laatokan Karjala]]> Jaakkima]]> Jaakkimanvaara]]> pappilat]]> Helsingfors: A. W. Gröndahl & A. C. Öhman]]> sv]]> Adler & Dietze, painaja Kruskopf Pehr Adolf, alkuperäisen kuvan tekijä]]> Pohjois-Karjala]]> Kitee]]> Puhos]]> Helsingfors: A. W. Gröndahl & A. C. Öhman]]> sv]]> Adler & Dietze, painaja Kruskopf Pehr Adolf, alkuperäisen kuvan tekijä]]> Laatokan Karjala]]> Laatokka]]> Ruskeala]]> maisema]]> Helsingfors: A. W. Gröndahl & A. C. Öhman]]> sv]]> Adler & Dietze, painaja Kruskopf Pehr Adolf, alkuperäisen kuvan tekijä]]> Laatokan Karjala]]> luostarit]]> ortodoksinen kirkko]]> Valamo]]> Valamon luostari on Venäjän ortodoksisen kirkon luostari Valamon saarella Laatokan järven pohjoisosassa. Nykyään siitä puhutaan Suomessa vanhana Valamon luostarina.]]> Helsingfors: A. W. Gröndahl & A. C. Öhman]]> Gyldén, Claes Wilhelm]]> Gyldén, Claes Wilhelm]]> kartat]]> asemakaavat]]> korttelit]]> tontit]]> kaupunkikartat]]> 1841]]> 1840-luku]]> 1800-luku]]> Kansalliskirjasto]]> sv]]> Kosunen, Liisa]]> Peiponen, Sinikka]]> Keitele]]> valokuvat]]> aitat]]> 1840-luku]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]> Sinetit]]> kirjat]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1840-luku]]> kuntien tulot]]> työntekijät]]> Lönnrot, Elias]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkelissa kerrotaan muun muassa tuon ajan kaupungin tonteista, rakennuksista, ammatinharjoittajista, pormestari Anders Durchmanista, raatinmiehistä sekä kaupungin tuloista ja menoista.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numero 72/1928. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kajaani]]>
Lagervall, Jakob]]> Jaakko (Jacob) Fredrik Lagervall (ent. Oxeman, 1787—1865) syntyi Kontiolahdella. Hän oli majuri ja suomalainen näytelmäkirjailija. Lagervallin vanhemmat olivat Kontiolahden kappalainen Fredrik Johan Oxman ja Hedvig Katharina Brusin. Lagervall otti osaa Suomen sotaan kersanttina vuosina 1808—1809 ja julkaisi sodasta muistelmateoksen En Karelsk jägares sorgliga minnen. Hänen kirjoittamansa näytelmä Ruunulinna (1834), joka on mukaelma Shakespearen Macbethista, on ensimmäinen suomenkielinen murhenäytelmä. Lagervall on varhaisin pohjoiskarjalainen kirjailija.

Lagerwall avioitui vuonna 1815 Sortavalan kollegioasessori Carl Tawastin tyttären Anna Catharina Tawastin (1778—1858) kanssa.

]]>
fi]]>