Aineistot (yhteensä 15)

  • Avainsanat: 1840-luku

Valamon luostari on Venäjän ortodoksisen kirkon luostari Valamon saarella Laatokan järven pohjoisosassa. Nykyään siitä puhutaan Suomessa vanhana Valamon luostarina.

1936
Piirilääkäri Elias Lönnrotin asuinpaikkoja Kajaanissa vuosina 1833-1853.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero 53/1936. Kirjoittajana G. Enwald.

[1929?]
Kajaanin kaupungin historiaa vuosilta 1841 ja 1842.

Artikkelissa kerrotaan muun muassa tuon ajan kaupungin tonteista, rakennuksista, ammatinharjoittajista, pormestari Anders Durchmanista, raatinmiehistä sekä kaupungin tuloista ja…

1845
Hämeen läänin kuvernööri Otto Rehbinder esitti melko pian muutoksia Engelin laatimaan vuoden 1832 kaavaan. Kaavamuutosta ryhtyi toteuttamaan Carl Johan Edvard Gustafsson (1815-1868) intendentinkonttorista, ja uusi kaava hyväksyttiin jo 2.7.1845. Myös…

1841
Claes Wilhelm Gyldén (1802–1872) toimi päämaanmittauskonttorin insinöörinä 1830–1840-luvuilla ja julkaisi tänä aikana kaikkien Suomen silloisten kaupunkien asemakaavat karttasarjana. Alkuperäisten karttojen koko oli n. 51 x 66 cm. Hämeenlinnan kartta…

Kallioharju. Keitele, Hamula. Aittarakennukset ajoittuvat 1840-luvulle.

Pohjoismäki. Keitele, Hamula. Eloaitta rakennettu ensimmäisen kerran 1843 seinässä olevan vuosiluvun mukaan.

Jaakko (Jacob) Fredrik Lagervall (ent. Oxeman, 1787—1865) syntyi Kontiolahdella. Hän oli majuri ja suomalainen näytelmäkirjailija. Lagervallin vanhemmat olivat Kontiolahden kappalainen Fredrik Johan Oxman ja Hedvig Katharina Brusin. Lagervall otti…

1878
Fredrika Pietilän pienoisromaani Kihlatut (1878) kertoo rinnakkain talonpojan tyttären Maijun ja merimiehen tyttären Kaisun elämästä 1840-luvun Oulussa. Pietilä ottaa kantaa moniin naisen asemaan liittyviin epäkohtiin, kuten miehen naittajavaltaan ja…

Lukemisia Suomen Kansan Hyödyksi - Sawo-Karjalaisten Oppiwaisten toimittamia. 1 Kirjasta löytyy mm. kontiolahtelaisen Antti Puhakan runoelma Ilma-kirjain, eli almanakan Tekijöistä.

Joensuun kaupungin perustamiskirja on vuodelta 1884. Sen on allekirjoittanut kreivi Alexander Armfelt, joka toimi tuolloin valtiosihteerinä ja asian esittelijänä. Tsaari Nikolai I hyväksyi Joensuun perustamisasiakirjat 29.11.1848.

Avainsanat: ,

Sinetti on peräisin vuonna 1841 painetusta kirjasta.

Avainsanat: ,

 
Koneluettavat metatiedot: