Aineistot (yhteensä 113)

  • Avainsanat: 1880-luku

1899
Vuonna 1875 perustetun Hämeenlinnan Anniskeluosakeyhtiön talo oli Hämeenlinnan suuren "viinasodan" tulosta. Vuonna 1887 voimaan tullut laki antoi kaupunkien valtuustoille vallan lakkauttaa paloviinan myynti. Raittiusliike vaati myyntikieltoa, jolloin…

1880
Lukiokadun (Gymnasiigatan) ja Rantakadun (Qvaigatan) eli nykyisen Arvi Kariston kadun kulmatontti vaihtoi aluksi omistajaa tiheään tahtiin. Tontin ensimmäinen omistaja oli kaupunginlääkäri Josef Gabriel Hårdh, joka kuoli vuonna 1876, minkä jälkeen…

1887
Tyrväntöläissyntyinen arkkitehti Carl Alfred Caween (1836–1912) suunnitteli Hämeenlinnaan useita rakennuksia, mm. vuonna 1887 valmistuneen raatihuoneen. Hän toimi Hämeen läänin lääninarkkitehtina vuosina 1876–1907 ja sai toimekseen tehdä Hämeenlinnan…

Mycket tjock pannkaka, eli hyvin paksu pannukakku. Resepti löytyi Hushållet och Köket -kirjan välistä Selma Rönnholmin nimikorttiin kirjoitettuna. Kirjan ensilehdeltä löytyy myös Alexandra von Fieandtin nimikirjoitus ja vuosiluku 1882.

Avainsanat: , ,

Frithiof Napoleon Neppenström (1835 Kuhmalahti – 1905 Joensuu) oli kauppias, kauppaneuvos ja laivanvarustaja. Neppenström omisti myös kolmasosan kaupungissa toimineesta Haukipuron oluttehtaasta.

Finlands klagan -runoelma löytyi Alexandra von Fieandtille kuuluneen Hushållet och köket -teoksen välistä. Allekirjoituksena runoelmassa on G. F-m (?).

Renkoon päätettiin vuonna 1880 pitkän kädenväännön jälkeen perustaa kansakoulu. Talollinen David Rekola Uudestakylästä antoi koululle Haapamäki-nimisen tontin, kunhan saisi vastaisuudessa vapauden koulun kuluista. Puutavara saatiin talollisilta…

1892
Hämeenlinnan kansakoulujen toisen seitsenvuotiskauden toimintakertomus ilmestyi kevätlukukauden 1892 päätteeksi. Suuri muutos kuluneella kaudella oli yhden luokan lisääminen alakoulun puolelle, minkä jälkeen sekä ala- että yläkoulu olivat…

1888
Vuonna 1798 valmistunutta Hämeenlinnan kirkkoa on sanottu Pohjolan pikku Pantheoniksi, ja sen esikuvana onkin ollut antiikin Rooman Pantheon-temppeli. Itse kuningas Kustaa III osoitti suurta kiinnostusta pienen sisämaakaupungin kirkkoa kohtaan. Hän…

1887
Hämeenlinnan ensimmäinen osoite- ja ilmoituskalenteri ilmestyi miltei täydellisesti kaksikielisenä, vain muutama ilmoittaja luotti pelkästään suomen kieleen. Paikallisten liikkeiden ja ammatinharjoittajien ilmoituksissa asiakasta puhutellaan…

Kutsu Leena ja Alfred Silfwerbergin pojan hautajaisiin.

Avainsanat: ,

Kutsu Ada Johanna Fredrika Cederbergin hautajaisiin.

Kutsu Bernhard Leonard Cederbergin hautajaisiin.Bernhard Cederberg oli joensuulaisen suurliikemiehen, sahanomistaja Gustaf Cederbergin ("Suola-Kusti") poika. Isä-Gustaf myi liiketoimintansa ja omaisuutensa (mm. Ukonlahden rannalla sijainneen…

Kutsu Elin Sofia Lipposen hautajaisiin.

Kutsu Johan Emanuel Petreliuksen hautajaisiin.

Kutsu Juho Huurinaisen hautajaisiin.

Kutsu Maria Amalia Tavastin hautajaisiin.

Kutsu Nelly Kristina Cederbergin hautajaisiin.

Kutsu Rudolf Nysténin hautajaisiin.

Kutsu Thor Kockin hautajaisiin.

Kutsu Wille Hämäläisen puolison hautajaisiin.

Avainsanat: ,

1883
Limingassa syntynyt Johan Rännäri (1827-1884) oli itseoppinut toimittaja ja opettaja. Vuosina 1866-1867 hän työskenteli Oulun Wiikko-Sanomien kilpailijan Pohjan-Tähden päätoimittajana. Lehtikirjoitusten ohella Rännäri julkaisi arkkiveisuja ja…

Joensuun Raittiusyhdistys perustettiin 22.1.1884. Aluksi se toimi nimellä Raittiusyhdistys Wesa. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena oli ehdottoman raittiuden, terveyden ja raittiiden elämäntapojen edistäminen. Samalla se kasvatti jäseniään…

Joensuun kaupungin käsityö- ja tehdasyhdistyksen säännöt

Jumalanpalwelus Kreikkalais-Venäläisessä kirkossa Pääsiäis-Sunnuntaina.

Neiti Svärdin talo sijaitsi Kauppa- ja Suvantokadun kulmassa. Se oli kaupunkilaisten kohtaamispaikka, jossa järjestettiin ohjelmallisia iltahuveja ja konsertteja. Ravintolaa emännöi vuosia kaupungin kulttuurielämän alullepanija ja ylläpitäjä…

Wald. Rich. Eug. Brüningenin käyntikortti ja hyvän joulun toivotus on löytynyt Hushållet och Köket -kirjan välistä. Kirjassa on Alexandra von Fieandtin nimikirjoitus ja vuosiluku 1882.

Kertoelma Kuopion läänin Maanviljelysseuran vaikutuksesta vuosina 1861—1886. Johtokunnan toimittama Seuran 26:teen maanviljelijäin ja vuosikokoukseen Strömdalin eli Juan tehtaalla Nilsiästä syyskuun 10 ja 11 pp. 1886.

1889
Opettaja ja toimittaja J. A. Bergmanin (1844-1924) Kertomuksia sisältää yhdeksän romanttissävyistä ja opettavaista muistelmaa, joista muutamissa vieraillaan kirjailijan kotikaupungissa Oulussa.

Joensuun lyseo perustettiin säätyjen ja senaatin hyväksynnällä vuonna 1865, eli 17 vuotta kaupungin perustamisen jälkeen. Se aloitti toimintansa ns. yläalkeiskouluna. Tällaisena se toimi aina vuoteen 1874 saakka, jolloin se muutettiin…

Kuopion klassillisen lyseon ja Joensuun alkeiskoulun vuosikertomus lukuvuonna 1885-1886. Kuopion lyseon osuuden on kirjoittanut And. Helander. Julkaisun lopussa on artikkeli: Muistelmia Joh. Vilh. Snellmanin elämästä Kuopiossa / koonnut Bruno Granit.

Kuopion klassillisen lyseon ja Joensuun alkeiskoulun vuosikertomus lukuvuonna 1886-1887. Kuopion lyseon osuuden on kirjoittanut Joh. Schwartzberg.

Kuopion seitsenluokkaisen ja Joensuun neliluokkaisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1881-1882. Kuopion lyseon osuuden on kirjoittanut And. Helander. Julkaisun lopussa on kirjoitus: Tietoja Tavisalmen eli Kuopion pitäjästä vuosilta 1548-1626 /…

Kuopion seitsenluokkaisen ja Joensuun neliluokkaisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1882-1883. Kuopion lyseon osuuden on kirjoittanut And. Helander. Julkaisun lopussa on kirjoitus: Tietoja Kuopion tienoista vuodesta 1627 alkain / koonnut J. M.…

Kuopion seitsenluokkaisen ja Joensuun neliluokkaisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1880-1881. Kuopion lyseon osuuden on kirjoittanut And. Helander.

Kuopion seitsenluokkaisen ja Joensuun neliluokkaisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1879-1880. Kuopion lyseon osuuden on kirjoittanut And. Helander.

Carl Johan (Janne) Cederberg ja Bernhard Cederberg olivat joensuulaisen suurliikemiehen, sahanomistaja Gustaf Cederbergin ("Suola-Kusti") poikia. Isä-Gustaf myi liiketoimintansa ja omaisuutensa (mm. Ukonlahden rannalla sijainneen Penttilän hovin…

Avainsanat: , , ,

Carl Johan (Janne) Cederberg ja Bernhard Cederberg olivat joensuulaisen suurliikemiehen, sahanomistaja Gustaf Cederbergin ("Suola-Kusti") poikia. Isä-Gustaf myi liiketoimintansa ja omaisuutensa (mm. Ukonlahden rannalla sijainneen Penttilän hovin…

Avainsanat: , , ,

Alexander Gustaf Walle (1843—1910) oli Uukuniemen kirkkoherra vuosina 1875—1910. Samalla hän toimi Sortavalan rovastikunnan lääninrovastina vuodesta 1884 kuolemaansa saakka.Sortavalan rovastikuntaan kuuluivat Sortavalan kaupunki- ja maaseurakunta…

1913
Adolf Vilhelm Rankka (ent. Krank) (1873–1919) opiskeli Hämeenlinnan normaalilyseossa ja lyseossa vuosina 1885–1893 ja toimi myöhemmin kieltenopettajana eri kouluissa. Kirjoituksessaan hän muistelee koulupoikavuosiaan Hämeenlinnassa, mutta erityisesti…

1913
Adolf Vilhelm Rankka (ent. Krank) (1873–1919) opiskeli Hämeenlinnan normaalilyseossa ja lyseossa vuosina 1885–1893 ja toimi myöhemmin kieltenopettajana eri kouluissa. Kirjoituksessaan hän muistelee koulupoikavuosiaan Hämeenlinnassa, mutta erityisesti…

1884 -1890
Kabinettikuvassa on näkymä Hämeenlinnan keskustan länsilaidalta Kuivansillan yli kohti Myllymäkeä. Kuvan taustalla näkyy vuosien 1881–1883 välisenä aikana rakennettuja Suomen kasarmien puurakennuksia Läntisen viertotien (nykyisen Turuntien)…

Ilmoitus Anders Johan Mandelinin kuolemasta.

Ilmoitus Bernhard Leonard Cederbergin kuolemasta.Bernhard Cederberg oli joensuulaisen suurmiehen, sahanomistaja Gustaf Cederbergin ("Suola-Kusti") poika. Isä-Gustaf myi liiketoimintansa ja omaisuutensa (mm. Ukonlahden rannalla sijainneen Penttilän…

Ilmoitus henkikirjuri Efraim Fredrik Cajanderin kuolemasta.

Kutsu Arvid Järnefeltin ja Emmy (Emilia Fredrika, 1865—1937) Parviaisen vihkiäisiin. Emilia Parviaisen isä Mikko Parviainen oli joensuulaisen Petter Parviaisen veli. Kirjailija Arvid Järnefelt (1861—1932) asui Jyväskylässä.

Kutsu Carl Johan Cederbergin ja Johanna Selina Parwiaisen vihkiäisiin Joensuun sahalla.Carl Johan (Janne) Cederberg oli joensuulaisen liikemiehen, eli sahanomistaja Gustaf Cederbergin ("Suola-kusti") poika. Isä-Gustaf myi liiketoimintansa ja…
 
Koneluettavat metatiedot: