Joensuu]]> henkilöt]]> hautajaiset]]> Parviainen, Ella]]> Ella Parviaisen hautajaisiin 26.8.1896.]]> fi]]> Joensuu]]> henkilöt]]> hautajaiset]]> Cederberg]]> Gustava]]> Gustava Cederbergin hautajaisiin.]]> fi]]> Joensuu]]> henkilöt]]> hautajaiset]]> Parviainen, Maria]]> Maria Parviaisen hautajaisiin.]]> fi]]> Joensuu]]> henkilöt]]> kauppiaat]]> hautajaiset]]> Parviainen, Petter]]> Petter Parviaisen hautajaisiin.

Petter Parviainen (1824–92) oli talonpoikaissyntyinen kauppaneuvos, laivanvarustaja ja sahateollisuusmies. Petterillä oli Joensuussa oma kauppahuone ja hän harjoitti tukku- ja vähittäiskauppaa laidasta laitaan: aluksi oravannahkoja, peuransarviliimaa, pajunkuorta nahkojen parkitusaineeksi, vuotia, marjoja, sieniä, lintuja; sittemmin voita, viljaa, viiniä, kankaita, lasi- ja posliinitavaraa. Tavaraa tuotiin ulkomaita myöden ja vietiin mm. Pietariin.

Petter harjoitti liiketoimintaa myös veljistään kahden, Simo Parviaisen ja Heikki Parviaisen kanssa. Hän rakennutti yhdessä toisten kaupungin liikemiesten kanssa tukun laivoja kaupankäyntiin. Petter Parviainen perusti kauppias Gustaf Cederbergin (1823–75) kanssa Penttilän ja Karsikon sahat 1870-luvulla. Viinan kotipolton kielto 1866 avasi liikemiehille hyvän sauman: Petter oli osakkaana myös Joensuun Paloviinayhtiössä, jolla oli tislaamo Tori- ja Malmikatujen kulmassa.]]>
fi]]>
Pontoppidan, Henrik]]> Kirjat]]> kirjallisuus]]>
Alkuperäinen tanskankielinen teos Isbjørnen : et portræt ilmestyi vuonna 1887. Suomentajan nimeä ei harmi kyllä niteestä löydy, mutta suomennos on painettu Joensuun Kirjapainossa vuonna 1891. Niteen alkulehdiltä löytyy nimi Heikki Ryynänen..]]>
fi]]>
Paananen, Vellamo]]> Keitele]]> valokuvat]]> henkilökuvat]]> 1890-luku]]> Paananen, Wellamo]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]> Joensuu]]> juhlavuodet]]> juhlat]]> kutsukortit]]> Ilosaari]]> Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin asemakaavaa noudattaen. Vuonna 1898 kaupunki vietti 50-vuotisjuhlaansa.]]> fi]]> Joensuu]]> ruokalistat]]> juhlavuodet]]> juhlat]]> Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle Joensuun kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin asemakaavaa noudattaen. Vuonna 1898 kaupunki vietti 50-vuotisjuhlaansa.]]> fi]]> Joensuu]]> juhlavuodet]]> juhlat]]> tapahtumat]]> Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle kaupungin vuonna 1848.  Joen suistossa oli jo tuolloin asutusta. Pääasiassa asutus oli keskittynyt Utraan. Utra oli 1800-luvulla suuri teollisuusyhdyskunta, jossa oli muun muassa lasitehdas (1874–1906) ja sahat.

Kaupungin väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin asemakaavaa noudattaen.]]>
fi]]>
Joensuu]]> juhlat]]> juhlavuodet]]> tapahtumat]]> Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi ruutukaavalle Gyldénin asemakaavaa noudattaen.

Vuonna 1898 kaupunki vietti 50-vuotisjuhlaansa. Juhlapuheen piti kirjailija ja suomentaja Walter J. Snellman. Hän toimi Joensuussa myös oppikoulun opettajana. Viimeksi Snellman oli Helsingin suomalaisen normaalilyseon klassisten kielten yliopettajana 1930–1934. Snellman sai professorin arvonimen 1947.]]>
9,5 x 14 cm
Käsin lisäys: Herra kultaseppä A. Björkman ystävyydellä Walter J. Snellman]]>
fi]]>
Joensuu]]> tanssiaiset]]> kutsukortit]]> juhlavuodet]]> fi]]> Joensuu]]> tanssiaiset]]> kutsukortit]]> juhlavuodet]]> fi]]> Joensuu]]> säännöt]]> koulut]]> kansakoulu]]> Uno Cygnaeus esitti ajatuksen kansakouluista. Niiden tarkoituksena oli kehittää ruumillisia ja henkisiä taitoja ja antaa tasapuolisesti kaikkia elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja myös tytöille.]]> Joensuu kirjapaino O.Y. (painopaikka)]]> fi]]> Joensuu]]> säännöt]]> terveys]]> terveydenhuolto]]> Joensuun kirjapaino O.Y. (painopaikka)]]> fi]]> Joensuu]]> järjestöt]]> Joensuun Raittiusseura Wesa]]> säännöt]]> raittius]]> raittiusliike sai alkunsa Axel August Granfeltin perustamasta raittiusseurasta, sekä vuonna 1853 perustetusta Raittiuskirjallisuuskomiteasta.

Ympäri Suomea perustettiin aatteen hengessä paikallisia raittiusyhdistyksiä. Viinan kotitarvepolton kielto vuonna 1865 vahvisti aatetta: viinan valmistus alkoi tuolloin keskittyä kaupunkeihin.

Joensuun Raittiusyhdistys perustettiin vuonna 1884. Aluksi se toimi nimellä Joensuun Wesa. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena oli ehdottoman raittiuden, terveyden ja raittiiden elämäntapojen edistäminen. Samalla se kasvatti jäseniään vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi.

]]>
Joensuun kirjapaino O.Y. (painopaikka)]]> fi]]>
Joensuu]]> säännöt]]> sairaudet]]> hautaus]]> avustukset]]> "hankkia ruumillisen työn tekijöille Joensuussa ja sen ympäristössä taloudellista apua sairauden sattuessa ja hautausapua kuolemantapausten johdosta."]]> fi]]> Joensuu]]> aikakauslehdet]]> pilalehdet]]> Naamari vuodelta 1889. Sitä seurasivat 1890-luvulla Welikulta, Jokelainen sekä Uusi Naamari ja 1900-luvun alussa Laskiais-Naamari ja Laskiais-viesti. Ainakin Jokelaisen julkaisijaksi tunnustautui WPK, tuolloin Wapaa Palosammutuskunta. Muissa lehdissä toimituskunta lienee samankaltaisesta sisällöstä päätellen ainakin osittain sama.]]> Joensuun W. P. K.]]> fi]]> Joensuu]]> liikenne]]> matkaliput]]> junat]]> rautatiet]]> fi]]> Joensuu]]> juhlat]]> ruoka]]> ruokalistat]]> ravintolat]]> alkoholi]]> fi]]> Saxelin, C. O.]]> puistot]]> juhlat]]> Parkki]]> Kaupunginpuisto]]> Hämeenlinna]]> 1890-luku]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> Joensuu]]> kirjastot]]> säännöt]]>
Kauppakonttoristi Anton Gustaf Keldan ryhtyi varsinaisen yleisen kirjaston puuhamieheksi. Lahjoitusten turvin saatiin hankittua 223 suomenkielistä ja 50 ruotsinkielistä nidettä. Torikadulla Mustosen talossa sijainnut kirjasto aukeni vuonna 1862. Lainata sai kolme nidettä kerrallaan kahdeksi viikoksi. Kirjasto oli auki vain sunnuntaisin. 1873 kirjasto siirtyi koulun tiloihin opettajien hoitoon. Aukioloajat laajenivat. Vuonna 1879 kirjastossa oli jo 544 nidettä ja lainauksia oli 1085 vuodessa; nide- ja lainamäärät kasvoivat tasaisesti vuosi vuodelta. Vuonna 1892 kirjasto muutti raatihuoneelle.

Vuosisadan vaihteessa kaupungin lukuhuone eli lukusali oli kirjastoa suositumpi. Kaupunkilaiset kävivät lukusalissa lukemassa sanoma- ja aikakauslehtiä.
Kirjoja hankittiin paljon viinavoittorahoilla. Ne olivat kaupungin väkijuomain vähittäismyyntiosakeyhtiön nettovoitosta saamia tuloja. Viinavoittovarat oli käytettävä ”paikkakunnan siveellisyyden edistämiseksi ja muihin yleishyödyllisiin tarkoituksiin”. Väkijuomaosakeyhtiö ei tehnyt tappiota, vaan kauppa kävi hyvin ja tuloja saatiin sivistystyöhön.]]>
Pohjois-Karjalan kirjapaino O. Y.]]> fi]]>
Joensuu]]> raittius]]> alkoholi]]> Karjalatar]]> Raittiusyhdistys Wesa]]> Joensuun Raittiusyhdistys vuonna 1884. Aluksi se toimi nimellä Joensuun Wesa.

Karjalatar uhrasi alkoholikysymykselle paljon sivuja. Osa kaupunkilaisista paheksui syvästi kaupungin olutpanimoita ja oluthuoneita ja keskustelua herätti etenkin anniskelu- ja myyntioikeudet.

Kaupungissa toimi vuosisadan vaihteen molemmin puolin mm. Ivan Kononoffin ja Reinhold Ryynäsen vuonna 1862 perustama Haukipuron Oluttehdas, Vanha Viinatehdasyhtiö sekä merikapteeni Otto Laxellin ja kauppias Karl Anton Laxellin vuonna 1883 perustama Olutehdas.]]>
Lappeenrannan kirjapaino (painopaikka)]]> Pienpainatteet
37.6: PÄIHDEPOLITIIKKA]]>
fi]]>
Nyblin, Daniel]]> kartanot]]> rakennukset]]> Karlbergin kartano]]> Karlberg]]> Aulanko]]> Hämeenlinna]]> 1890-luku]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> sv]]> kartanot]]> Karlbergin kartano]]> Karlberg]]> Aulanko]]> Hämeenlinna]]> 1890-luku]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> Joensuu]]> järjestöt]]> raittius]]> kokoukset]]> tapahtumat]]> raittiusliike sai alkunsa Axel August Granfeltin perustamasta raittiusseurasta, sekä vuonna 1853 perustetusta Raittiuskirjallisuuskomiteasta.

Ympäri Suomea perustettiin aatteen hengessä paikallisia raittiusyhdistyksiä. Viinan kotitarvepolton kielto vuonna 1865 vahvisti aatetta, kun viinan valmistus alkoi tuolloin keskittyä kaupunkeihin.

Joensuun Raittiusyhdistys perustettiin vuonna 1884. Aluksi se toimi nimellä Wesa. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena oli ehdottoman raittiuden, terveyden ja raittiiden elämäntapojen edistäminen. Samalla se kasvatti jäseniään vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi.

]]>
fi]]>
maisema]]> rakennukset]]> koulut]]> Hämeenlinnan lyseo]]> vankilat]]> Hämeen linna]]> sahalaitokset]]> Vanajavesi]]> Hämeenlinna]]> 1890-luku]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> sv]]> henkilöt]]> nimikortit]]> Olaf Bülow vaikutti 1900-luvun alussa Kaakkois-Suomessa. Hän perusti Kotkan lähelle Stockforsin kartanon maille puuhiomon, joka oli aikoinaan Suomen suurin.]]> fi]]> Walle, Axel]]> Joensuu]]> koulut]]> Joensuun klassillinen lyseo]]> Joensuun lyseo]]> toimintakertomukset]]> Joensuun lyseo perustettiin säätyjen ja senaatin hyväksynnällä vuonna 1865, eli 17 vuotta kaupungin perustamisen jälkeen. Se aloitti toimintansa ns. yläalkeiskouluna. Tällaisena se toimi aina vuoteen 1874 saakka, jolloin se muutettiin neliluokkaiseksi lyseoksi. Opetuskieli oli suomi. Yleisalkeiskoulu toimi aluksi 1865 kaupungin luutnantti Schlüterilta vuokraamissa rakennuksissa. Sen jälkeen se toimi useassa eri osoitteessa. Theodor Deckerin piirtämä koulurakennus otettiin käyttöön elokuun alusta 1894.]]> Kirjapaino-yhtiön kirjapaino]]> fi]]> Walle, Axel]]> Joensuu]]> koulut]]> Joensuun lyseo]]> toimintakertomukset]]> fi]]> Walle, Axel]]> Joensuu]]> koulut]]> Joensuun lyseo]]> toimintakertomukset]]> Kirjapaino-osakeyhtiön kirjapaino]]> fi]]> Walle, Axel]]> Joensuu]]> koulut]]> Joensuun lyseo]]> toimintakertomukset]]> fi]]> Walle, Axel]]> Joensuu]]> koulut]]> Joensuun lyseo]]> toimintakertomukset]]> fi]]> Walle, Axel]]> Joensuu]]> koulut]]> Joensuun lyseo]]> toimintakertomukset]]> fi]]> Walle, Axel]]> Joensuu]]> koulut]]> Joensuun lyseo]]> toimintakertomukset]]> fi]]> Walle, Axel]]> Joensuu]]> koulut]]> Joensuun lyseo]]> toimintakertomukset]]> fi]]> Walle, Axel]]> Joensuu]]> koulut]]> Joensuun lyseo]]> toimintakertomukset]]> fi]]> Walle, Axel]]> Joensuu]]> Joensuun lyseo]]> Joensuun klassillinen lyseo]]> koulut]]> toimintakertomukset]]> Kirjapaino-osakeyhtiö]]> fi]]> Walle, Axel]]> Joensuu]]> koulut]]> Joensuun lyseo]]> toimintakertomukset]]> fi]]> Pohjois-Karjala]]> maatalous]]> maanviljely]]> maatalousjärjestöt]]> Pohjois-Karjalan maanviljelysseura]]> toimintakertomukset]]>
Pohjois-Karjalan maanviljelysseuran vuosikertomus vuodelta 1895.]]>
fi]]>
Brander, Uuno]]> Pohjois-Karjala]]> maatalous]]> maanviljely]]> maatalousjärjestöt]]> Pohjois-Karjalan maanviljelysseura]]> toimintakertomukset]]>
Pohjois-Karjalan maanviljelysseuran vuosikertomus vuodelta 1898.]]>
fi]]>
Pohjois-Karjala]]> maatalous]]> maanviljely]]> karjanhoito]]> puutarhanhoito]]> metsänhoito]]> käsityö]]> maatalousjärjestöt]]> Pohjois-Karjalan maanviljelysseura]]> toimintakertomukset]]>
Vuoden 1899 vuosikertomuksen kirjoitti M. Siikala. Julkaisussa on lisäksi luvut: Toiminta maanviljelyksen hyväksi; Toiminta karjanhoidon ja meijeriliikkeen edistämiseksi / kirj. U. Brander; Puutarhanhoidon edistämiseksi / kirj. C. G. Brédenberg; Metsänhoidosta / kirj. H. V. Heikkilä; Toiminta käsityötaidon edistämiseksi / kirj. Alli Kansanen ja T. Pöyry. Kertomus sisältää myös ohjesäännöt eri neuvojille.]]>
fi]]>
Laatokan Karjala]]> Karjala]]> maatalous]]> maanviljely]]> maatalousjärjestöt]]> toimintakertomukset]]> Viipurin läänin maanviljelysseura]]> fi]]> tulvat]]> kevät]]> kasarmit]]> varuskunta-alueet]]> Suomenkasarmit]]> Suomen kasarmit]]> Hämeenlinna]]> 1890-luku]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> Hjertzell, Fritz]]> kirkot]]> kirkkorakennukset]]> Hämeenlinnan kirkko]]> Hämeenlinna]]> 1890-luku]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> sv]]> Joensuu]]> henkilöt]]> postikortit]]> Hällström, Emilia]]>
Joensuun seutukirjastolle on päätynyt aineistoa Emilia Hällströmiin (1860—1941) liittyen. Oheinen kortti on löytynyt Emilialle kuuluneen kirjan välistä.

Emilia oli yksi piirilääkäri Henrik Hällströmin neljästä tyttärestä: Emilia, Sofia Julia (1851—1917), Elin Carolina (1857—1894) ja Hilja Lovisa (1861—1900). 

Sisaruksista Emilia ja Julia olivat vahvasti mukana monenlaisessa hyväntekeväisyystyössä. Emilian kerrotaan olleen syvästi uskonnollinen, hieman jäykkä ja varautunut mutta herkkä.

Sisarukset mm. ylläpitivät Joensuussa yksityiskoulua useaan otteeseen vuosien 1876—1893 aikana. Emilia toimi valmistavan koulun ja tyttökoulun käsityönopettaja.

Julia ja Emilia toimivat vahvasti myös vuonna 1903 perustetussa NNKY:n paikallisyhdistyksessä sekä paikallisessa lähetysyhdistyksessä.

Thilda Beyrath oli sisarusten ystävä, jonka Hällströmit ottivat siipiensä suojaan ja kotiinsa asumaan. Hänestä tuli myöhemmin NNKY:n puheenjohtaja ja tyttökoulun johtajatar.

]]>
sv]]>
Joensuu]]> henkilöt]]> postikortit]]> Hällström]]> Emilia]]> Joensuun seutukirjastolle on päätynyt aineistoa Emilia Hällströmiin (1860—1941) liittyen. Oheinen kortti on löytynyt Emilialle kuuluneen kirjan välistä.

Emilia oli yksi piirilääkäri Henrik Hällströmin neljästä tyttärestä: Emilia, Sofia Julia (1851—1917), Elin Carolina (1857—1894) ja Hilja Lovisa (1861—1900). 

Sisaruksista Emilia ja Julia olivat vahvasti mukana monenlaisessa hyväntekeväisyystyössä. Emilian kerrotaan olleen syvästi uskonnollinen, hieman jäykkä ja varautunut mutta herkkä.

Sisarukset mm. ylläpitivät yksityiskoulua useaan otteeseen vuosien 1876—1893 aikana. Emilia toimi valmistavan koulun ja tyttökoulun käsityönopettaja.

Julia ja Emilia toimivat vahvasti myös vuonna 1903 perustetussa NNKY:n paikallisyhdistyksessä sekä paikallisessa lähetysyhdistyksessä.

Thilda Beyrath oli sisarusten ystävä, jonka Hällströmit ottivat siipiensä suojaan ja kotiinsa asumaan. Hänestä tuli myöhemmin NNKY:n puheenjohtaja ja tyttökoulun johtajatar.]]>
sv]]>
Rankka, A. V.]]> äänitteet]]> äänittiedostot]]> 1880-luku]]> 1890-luku]]> Hämeenlinna]]> koulunkäynti]]> huvit]]> koulut]]> seuraelämä]]> Äänitteen on toteuttanut Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX vuonna 2010, lukija Veikko Pulli.]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> Rankka, A. V.]]> koulut]]> 1880-luku]]> 1890-luku]]> Hämeenlinna]]> huvit]]> koulunkäynti]]> seuraelämä]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> Ilomantsi]]> henkilöt]]> hautajaiset]]> Beda Maria Kockin (o.s. Parviainen) kuolemasta.]]> fi]]> Helsinki]]> hautajaiset]]> sv]]>