Brander, Uuno]]> Pohjois-Karjala]]> maatalous]]> maanviljely]]> maatalousjärjestöt]]> Pohjois-Karjalan maanviljelysseura]]> toimintakertomukset]]>
Pohjois-Karjalan maanviljelysseuran vuosikertomus vuodelta 1898.]]>
fi]]>
Brander, Uuno Edvard]]> Pohjois-Karjala]]> maanviljely]]> maatalous]]> Pohjois-Karjalan maanviljelysseura]]> Pohjois-Karjalan maanviljelysseuran julkaisu. Kuopion maanviljelys-näyttelyyn 1906.]]> Erik Enbergin kirjapaino]]> fi]]> Cajander, Paavo]]> runot]]> kaunokirjallisuus]]> 1890-luku]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> Dahlberg, O. J.]]> postikortit]]> vaakunat]]> Hämeenlinna]]> 1800-luku]]> 1890-luku]]> Aktiebolaget F. Tilgmann]]> sv]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> Kajaanin kihlakunta]]> metsätalous]]> 1800-luku]]> kauppa]]> puukauppa]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 134 ja 139 vuonna 1932. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kajaani]]>
Favén, A. E.]]> koulut]]> kansakoulu]]> Hämeenlinna]]> 1880-luku]]> 1890-luku]]> toimintakertomukset]]> fi]]> Forsström, O. A.]]> Laatokan Karjala]]> Sortavala]]> Laatokka]]> Impilahti]]> Pamilonkoski]]> taiat]]> kansanperinne]]> Helsinki : Kansanvalistus-seura; Kansanvalistus-seuran toimituksia]]> SKS:n kirjapaino]]> Vaarakirjastoissa: Pohjois-Karjala-kokoelma PKKO 42.7 FOR

PKAV 42.7 FOR Huom: Nimiösivulla käsin Hainari

Huom: Julkaisuvuosi 1894 18,5 x 12 cm 174 s. (Tyhjät poistettu digitoidusta)

]]>
fi]]>
Friberg, P. S.]]> Sortavala]]> lyseot]]> koulut]]> toimintakertomukset]]> Sortavalan kaupungin lyseo]]>
Lukuvuoden 1897-1898 vuosikertomus on lyseon neljäs. Lisäksi julkaisu sisältää P. S. Fribergin artikkelin: Äidinkielen opetuksesta Sortavalan lyseossa.]]>
fi]]>
Haanpää, Juho]]> pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus]]> maaseuturomaanit]]> 1890-luku]]> arkielämä]]> kansankuvaus]]> Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto]]> fi]]> Hämeenlinnan lyseen toverikunta]]> koulut]]> 1890-luku]]> Hämeenlinna]]> lyseot]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> Hämeenlinnan telefoniyhtiö]]> puhelinluettelot]]> puhelinlaitokset]]> Hämeenlinnan telefoniyhtiö]]> Hämeenlinnan telefooniosakeyhtiö]]> Hämeenlinna]]> 1891]]> 1890-luku]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> Hämeenlinnan V.P. K.]]> ruokalistat]]> juhlat]]> Palokunnat]]> Hämeenlinnan vapaapalokunta]]> Hämeenlinna]]> 1890-luku]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> Helin, Henrik Reinhold]]> rakennuspiirustus]]> rakennukset]]> uudisrakentaminen]]> muutostyöt]]> arkkitehtuuri]]> empire]]> asuinrakennukset]]> Borg, Katarina Juliana]]> Sibelius, Jean]]> Nordin, Nils Alfred]]> Leván, Ebba]]> Helin, Henrik]]> Nyström, Alex]]> Hämeenlinna]]> Sibeliuksenkatu 15]]> Birger Jaarlin katu 10]]> 1890-luku]]> Vuoden 1964 rakennuskartoituksessa rungon sanottiin olevan verrattain hyvässä kunnossa. 1980-luvulla Matti Elomaan perikunta tarjosi taloa ja tonttia kaupungille. Myyntitarjous hylättiin ja kiinteistön osti rakennusliike, joka purki talon ja rakensi paikalle kolmikerroksisen asuin- ja liiketalon.

"Talo, jota Sibelius rakasti" : Jean Sibeliuksen elämä talossa
Isän varhaisesta kuolemasta ja perheen vararikosta huolimatta Jean Sibelius eli ehkä onnellisimmat nuoruusvuotensa Läntisen Linnankadun kodissaan. Hän asui talossa yhdeksänvuotiaasta lähes 20-vuotiaaksi ylioppilaaksi (1874–85). Isoäiti Katarina Juliana Borg, jonka talouteen perhe muutti isän kuoltua, osti talon vuonna 1874. Talo oli yksikerroksinen tilava, noin 400-neliöinen puutalo pihapuistoineen. Se oli palonjälkeisen Hämeenlinnan tyylikkäimpiä yksityistaloja. Talon oli rakennuttanut ravintoloitsija Nordin, jolta sen oli ostanut leski Ebba Leván. Isoäiti Borg osti talon Levánin perillisiltä. Talosta tuli Jean Sibeliuksen pitkäaikaisin ja rakkain Hämeenlinnan koti. Sibeliuksen pojilla oli huone Birger Jaarlin kadun puolella. Talossa syntyivät myös Jannen ensimmäiset sävellykset. Kaupunkilaisilla oli tapana hakeutua Tähtipuiston nurkille, jonne kaikui musiikki Sibeliuksen kotoa: sisarustrio piti kotikonserttejaan, poikien koulutoverikvartetti soitti tai Janne harjoitteli huoneessaan viulukappaleitaan. Sibelius palasi taloon vielä opiskeluaikoinaan ja kävi myöhemmin Hämeenlinnassa vieraillessaan aina katsomassa lapsuudenkotiaan.]]>
Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> Nyström, Alex]]> fi]]>
Helin, Henrik Reinhold]]> rakennuspiirustus]]> rakennukset]]> lisärakentaminen]]> koulurakennukset]]> tyttökoulut]]> yhteiskoulut]]> arkkitehtuuri]]> empire]]> Hämeenlinnan suomalainen tyttökoulu]]> Hämeenlinnan suomalainen yhteiskoulu]]> Hämeenlinnan yhteiskoulu]]> Hämeenlinna]]> Kirjastokatu 1]]> Pikkukatu]]> Hallituskatu 23]]> 1890-luku]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> Nyström, Alex]]> fi]]> Hjertzell, Fritz]]> kirkot]]> kirkkorakennukset]]> Hämeenlinnan kirkko]]> Hämeenlinna]]> 1890-luku]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> sv]]> Johannes Laine]]> Pyhäselkä]]> Höytiäinen]]> järvenlasku]]> kanavat]]> Höytiäisen järvenlasku oli aikanaan pienimuotoinen katastrofi. Pyhäselkään alettiin kaivaa kanavaa vuonna 1854. Tarkoituksena oli saada lisää viljelysmaata. Hiekkamaalle kaivettu pato alkoi ensin vuotaa pikkuhiljaa. Ensimmäisen päivän aikana järven pinta laski 20 senttimetriä mutta huima lopputulos oli yli 9 metriä. Valloilleen päässyt vesi vei mukanaan tukun rakennuksia ja katkoi puita.]]> fi]]> Johannes Laine]]> Pyhäselkä]]> Höytiäinen]]> järvenlasku]]> kanavat]]> Höytiäisen järvenlasku oli aikanaan pienimuotoinen katastrofi. Pyhäselkään alettiin kaivaa kanavaa vuonna 1854. Tarkoituksena oli saada lisää viljelysmaata. Hiekkamaalle kaivettu pato alkoi ensin vuotaa pikkuhiljaa. Ensimmäisen päivän aikana järven pinta laski 20 senttimetriä mutta huima lopputulos oli yli 9 metriä. Valloilleen päässyt vesi vei mukanaan tukun rakennuksia ja katkoi puita.]]> fi]]> Johansson, Gustaf]]> Laatokan Karjala]]> evankelis-luterilainen kirkko]]> seurakunnat]]> piispantarkastukset]]> Pielisjärvi]]> Joensuun kirjapaino O.Y. (painopaikka)]]> fi]]> Kalakangas, J.]]> arkkiveisut]]> 1890-luku]]> Hämeenlinna]]> rikokset]]> Tampereen kaupunginkirjasto]]> fi]]> Kaselius, Frans August]]> arkkiveisut]]> Hämeenlinna]]> murhat]]> rikokset]]> 1890-luku]]> Tampereen kaupunginkirjasto]]> fi]]> Könönen, Tahvo]]> Joensuu]]> juhlavuodet]]> juhlat]]> tapahtumat]]> runot]]> fi]]> Kosunen, Liisa]]> Peiponen, Sinikka]]> Keitele]]> valokuvat]]> aitat]]> 1890-luku]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]> Kosunen, Liisa]]> Peiponen, Sinikka]]> Keitele]]> valokuvat]]> asuinrakennukset]]> 1890-luku]]> ]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]> Kosunen, Liisa]]> Peiponen, Sinikka]]> Keitele]]> valokuvat]]> asuinrakennukset]]> 1890-luku]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]> Kosunen, Liisa]]> Peiponen, Sinikka]]> Keitele]]> valokuvat]]> asuinrakennukset]]> uunit]]> 1890-luku]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]> Kosunen, Liisa]]> Peiponen, Sinikka]]> Keitele]]> valokuvat]]> asuinrakennukset]]> 1890-luku]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]> Lagerström, F. W.]]> rakennukset]]> asuinrakennukset]]> puurakennukset]]> tiilirakennukset]]> portit]]> uudisrakentaminen]]> muutostyöt]]> arkkitehtuuri]]> empire]]> uusrenessanssi]]> nikkarityyli]]> Hämeenlinna]]> 1830-luku]]> 1890-luku]]> Lukiokatu 9]]> Linnankatu 5]]> 1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä monet Hämeenlinnan puiset empirerakennukset "muodistettiin" uusimalla niiden ulkoasu nikkarityyliseksi. Arkkitehti F. W. Lagerström piirsi vuonna 1890 kulman puurakennuksille runsain yksityiskohdin koristellun pinnan, jossa käytettiin listoja, sorvattuja konsoleita ja ikkunakehysteitä sekä pilastereita. Rakennuksia yhdistää komea kivirakenteinen pyörökaariportti. Lukiokadun puoleiseen sivuun Lagerström piirsi kaksi sivurisaliittia, ulkonemaa, joista toiseen liittyi katuovi katoksineen. Uusrenessanssia edustava tiilinen asuinrakennus on rakennettu vuonna 1891 arkkitehti H. R. Helinin piirustusten mukaan. Rakennuksessa toimi 1960-luvulta 1980-luvulle poliisilaitos, sen jälkeen kaupungin virastoja. Nykyään talo on asuinkäytössä.]]> Helin, H. R.]]> sv]]> Laine, Johannes (valokuvaaja)]]> Kontiolahti]]> Höytiäinen]]> Pyhäselkä]]> järvenlasku]]> kanavat]]> Höytiäisen järvenlasku oli aikanaan pienimuotoinen katastrofi. Pyhäselkään alettiin kaivaa kanavaa vuonna 1854. Tarkoituksena oli saada lisää viljelysmaata ja niin kyllä saatiinkin, totta vie. Syksyllä 1859 hiekkamaalle kaivettu pato alkoi vuotaa. Ensimmäisen päivän aikana järven pinta laski 20 senttimetriä mutta huima lopputulos oli yli 9 metriä. Valloilleen päässyt vesi vei mukanaan tukun rakennuksia ja katkoi puita.]]> Höytiäiseltä 1890. Valok. Johannes Laine.]]> Valokuvat - Pohjois-Karjala]]> fi]]> Laine, Johannes (valokuvaaja)]]> Kontiolahti]]> Höytiäinen]]> Pyhäselkä]]> järvenlasku]]> kanavat]]> Höytiäisen järvenlasku oli aikanaan pienimuotoinen katastrofi. Pyhäselkään alettiin kaivaa kanavaa vuonna 1854. Tarkoituksena oli saada lisää viljelysmaata ja niin kyllä saatiinkin, totta vie. Syksyllä 1859 hiekkamaalle kaivettu pato alkoi vuotaa. Ensimmäisen päivän aikana järven pinta laski 20 senttimetriä mutta huima lopputulos oli yli 9 metriä. Valloilleen päässyt vesi vei mukanaan tukun rakennuksia ja katkoi puita.]]> Höytiäisen lasku-uomasta likellä Joensuuta. Valokuvannut Johannes Laine.]]> fi]]> Laitinen, U. K.]]> rakennuspiirustus]]> lisärakentaminen]]> rakennukset]]> koulurakennukset]]> kansakoulut]]> Hämeenlinna]]> Renko]]> Ahoinen]]> 1930-luku]]> 1890-luku]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> Leino, Eino]]> äänitteet]]> äänitiedostot]]> Hämeenlinna]]> 1890-luku]]> koulunkäynti]]> koulut]]> lyseot]]> muistelmat]]> rehtorit]]> Äänitteen on toteuttanut Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX, lukija Antti Paranko.]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> Lindén, John]]> Sortavala]]> lyseot]]> koulut]]> toimintakertomukset]]> historia]]> Sortavalan kaupungin lyseo]]>
Lukukauden 1894-1895 vuosikertomus on koulun ensimmäinen kertomus. Sen on kirjoittanut v. t. rehtori John Lindén. Hän on kirjoittanut loppuun myös luvun kasvien prässäämisestä. Julkaisu sisältää myös K. Suomalaisen kirjoittamaa Sortavalan kouluolojen historiaa.]]>
fi]]>
Lindén, John]]> Sortavala]]> koulut]]> lyseot]]> Sortavalan kaupungin lyseo]]> toimintakertomukset]]>
Lukuvuoden 1895-1896 vuosikertomus on lyseon toinen. Lukukausi päättyi viikkoa aiemmin kuin tavallisesti Venäjän keisarin Nikolai II:n kruunajaisten johdosta 26.5.1896.]]>
fi]]>
Lindén, John]]> Sortavala]]> koulut]]> lyseot]]> toimintakertomukset]]> Sortavalan kaupungin lyseo]]>
Lukuvuoden 1896-1897 vuosikertomus on lyseon kolmas.]]>
fi]]>
Mustonen, O. A. F.]]> Pohjois-Karjala]]> kansanusko]]> taiat]]> kansanperinne]]> keräys]]> oppaat]]> SKS:n kirjapaino]]> fi]]> Nyblin, Daniel]]> kartanot]]> rakennukset]]> Karlbergin kartano]]> Karlberg]]> Aulanko]]> Hämeenlinna]]> 1890-luku]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> sv]]> Paananen, Vellamo]]> Keitele]]> valokuvat]]> henkilökuvat]]> 1890-luku]]> Paananen, Wellamo]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]> Paananen, Vellamo]]> Keitele]]> valokuvat]]> rakennukset]]> maatilat]]> 1890-luku]]> Paananen, Wellamo]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]> Paananen, Vellamo]]> Keitele]]> valokuvat]]> perheenjäsenet]]> 1890-luku]]> Paananen, Wellamo]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]> Paananen, Vellamo]]> Keitele]]> valokuvat]]> maatilat]]> 1890-luku]]> Paananen, Wellamo]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]> Paananen, Vellamo]]> Keitele]]> valokuvat]]> henkilökuvat]]> 1890-luku]]> Paananen, Wellamo]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]> Päivälehden toimitus (toim.)]]> Reijonen]]> Juha]]>
Juho Reijonen syntyi Nurmeksessa vuonna 1855. Hän oli nuorsuomalainen pappi ja ensimmäisiä suomenkielisiä kirjailijoita. Reijonen vihittiin papiksi vuonna 1881. Sen jonka jälkeen hän toimi lukuisissa seurakunnissa. Vuonna 1891 Reijonen valittiin Virolahden kappalaiseksi.

Vuosina 1881-1905 Reijonen julkaisi kymmenittäin kertomuksia, joissa hän kuvasi pohjoiskarjalaista ja paikallista rahvasta.]]>
Päivälehden kirjapaino]]> fi]]>
Palm, Anna]]> torit]]> kirkot]]> kirkkorakennukset]]> Hämeenlinnan kirkko]]> Aulanko]]> raatihuone]]> Vanajavesi]]> Aulanko]]> Hämeenlinna]]> 1890-luku]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> sv]]> .]]> Pätiälä, J. T.]]> rakennuspiirustus]]> rakennukset]]> seurantalot]]> 1890-luku]]> palokunnat]]> tanssilavat]]> Hämeenlinna]]> Hauho]]> Vitsiälä]]> Vitsiälän vapaapalokunta]]> Vitsiälän VPK]]> Hirsirakenteinen Vitsiälän VPK:n seurahuone rakennettiin talkoovoimin. Avajaiset olivat lokakuussa 1899. Taloa on myöhemmin myös kunnostettu talkoilla. Tanssilava, aluksi ilman katetta, nousi rakennuksen viereen alun perin tukkilaiskisojen tanssitarpeisiin. Heinäkuussa 1949 pidettyihin kisoihin myytiin 10000 pääsylippua! Aikalaismuistelijat kertovat lähitienoon pellonpiennarten olleen täynnä kaikenlaisia kulkuneuvoja. Veneillä tultiin Hämeenlinnasta ja Valkeakoskelta saakka.
Vitsiälän kylä on Hauhon kirkonkylän kainalossa. Kylän keskiaikaisperäinen kylätontti näkyy yhä vanhojen kyläraittia kehystävien talojen tiivistymänä. Vitsiälä oli 1900-luvun alussa tiheästi asuttu.
Tanssit Vitsiälän lavalla jatkuvat edelleen 1980-1990-lukujen hiljaisten vuosien jälkeen. Vuolteen kartano vuokraa VPK:n seurataloa juhlatilaisuuksiin. Talon pihamaalla toimii myös kesäteatteri.]]>
fi]]>
Petterson, Anders Leonard]]> kunnalliskalenterit]]> kaupunginvaltuustot]]> toimielimet]]> johtokunnat]]> järjestöt]]> toimihenkilöt]]> Hämeenlinna]]> 1895]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> Pontoppidan, Henrik]]> Kirjat]]> kirjallisuus]]>
Alkuperäinen tanskankielinen teos Isbjørnen : et portræt ilmestyi vuonna 1887. Suomentajan nimeä ei harmi kyllä niteestä löydy, mutta suomennos on painettu Joensuun Kirjapainossa vuonna 1891. Niteen alkulehdiltä löytyy nimi Heikki Ryynänen..]]>
fi]]>
Rankka, A. V.]]> äänitteet]]> äänittiedostot]]> 1880-luku]]> 1890-luku]]> Hämeenlinna]]> koulunkäynti]]> huvit]]> koulut]]> seuraelämä]]> Äänitteen on toteuttanut Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX vuonna 2010, lukija Veikko Pulli.]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> Rankka, A. V.]]> koulut]]> 1880-luku]]> 1890-luku]]> Hämeenlinna]]> huvit]]> koulunkäynti]]> seuraelämä]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> Ryynänen, Antti]]> Joensuu]]> palomiehet]]> palotoimi]]> vapaapalokunnat]]> historiikit]]> A. Ryynänen.]]> fi]]> Salo, Kyösti]]> varuskunnat]]> kasarmit]]> reserviläiset]]> Hämeen 25. reservikomppania]]> Lammin reservikomppania]]> huoltolaitokset]]> Mainiemi]]> Lammi]]> 1890-luku]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]>