Aineistot (yhteensä 143)

  • Avainsanat: 1900-luku

Kajander, Kalle
1902
Kalle Kajander (1862-1928) oli hausjärveläinen kirjailija ja maanviljelijä, joka ryhtyi kansankuvaajaksi Juhani Ahon innoittamana. Muistelmassaan Nälkämailta hän kertoo 1860-luvun katovuosista Pohjois-Suomessa. Alueen elinkeinoista hän esittelee…

Avainsanat: , , , , , , , ,

1906
1906

Avainsanat: , , ,

Enwald, Gustaf
1935
Kajaanin oluttehtaiden historiaa.

Oululainen Anders Jonathan Granqvist jätti 7. toukokuuta 1860 anomuksen olut- ja simatehtaan perustamisesta Kajaanin kaupunkiin. 18.7. anomus hyväksyttiin, ja tehdas perustettiin Kajaanin joen rannalla olevalle…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1931
Tärkeimpiä tapahtumia Kajaanin historiasta vuodesta 1607 vuoteen 1929.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 96, 126, 156 vuonna 1931. Kirjoittajana G. Enwald..

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1930
G. Enwaldin muistelmia Kajaanista vuonna 1894.

"Talot olivat enimmäkseen pieniä ja huonosti hoidettuja. Kadut ja tori lokaisia kuin pahin suomaa, joiden poikki syksyaikana tuskin pääsi kulkemaan. Kirkon ympäristö oli koleaa kivikkoa, missä kasvoi…

Avainsanat: , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1930
Elias Lönnrot nimitettiin vuonna 1833 Kajaanin piirilääkäriksi. Asuttuaan vuoden kauppias M. Micklessonin luona hän muutti 1834 postimestari E. Montgomeryn taloon. Montgomery myi talon hänelle muuttaessaan pois kaupungista.

Artikkeli kertoo…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1933
Otteita Kajaanin valtuuskunnan pöytäkirjoista vuosilta 1875-1915 (painetussa otsikossa virheellisesti vuoteen 1906).

Käsiteltävinä on ollut muun muassa kaupungin lukusalin perustamisesta, teiden avaamisesta ja korjaamisesta sekä avoimesta kätilön…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1932
Vuonna 1903 alettiin valtion kustantamana kaivaa tukinuittoväylää Oulujärvestä Siikajoen sivuhaaraan Neittävänjokeen. Siikajoen uittokanava (Painuan uittokanava) on n. 11-12 kilometriä pitkä ja sen rakentaminen maksoi yli 200 000…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
[193?]
Vuonna 1834 nimitettiin Fredrik Calamnius Kajaanin tuomiokunnan tuomariksi. Tämän jälkeen hän osti Joutava-nimisen kruununtorpan Paltamosta. Vuonna 1836 hän rakennutti tontille asuinrakennuksen ja seuraavana vuonna toisen, vieläkin suuremman…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1936
Artikkeli Kajaanissa sijaitsevan, Kajaaninjoen yli kulkevan Ämmänsillan vaiheista ja historiasta.

Ensimmäisen Ämmänsillan tarkasta rakennusajankohdasta ei ole varmaa tietoa, mutta sen arvellaan rakennetun Kajaanin linnan kanssa samaan aikaan, eli…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1934
Vuoden 1872 toukokuussa myönsi Suomen valtio Kajaanin kaupungin ensimmäiselle kansakoululle 1 000 markan vuotuisen valtionavun. Saman vuoden kesäkuussa vahvistettiin ohjesääntö kaupungin ensimmäiselle kansakoululle. Kansakoulua varten kaupunki osti…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1931
Luettelo Kajaanin valtuusmiehistä vuodesta 1875 vuoteen 1917.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numeroissa 119-123 vuonna 1931. Kirjoittajana G. Enwald.

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1934
Kun kuningatar Kristiina 1650 antoi Pietari Brahelle läänityksenä Kajaanin vapaaherrakunnan, ryhtyi tämä heti järjestämään sisäistä hallintoa ja asetti tehtäviin erinäisiä virkamiehiä. Erittäin tärkeä ja vastuullinen toimi oli kamreerilla, eli kuten…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1929
Tietoja Kajaanin kihlakunnan kruununvoudeista vuodesta 1839 vuoteen 1929.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 120 ja 122 vuonna 1929. Kirjoittajana G. Enwald.

Avainsanat: , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1930
Artikkelissa esitellään Hyrynsalmen kirkonkylän hautausmaahan haudattuja henkilöitä ja heidän taustojaan 1800- ja 1900-luvuilta.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numerossa 2B/1930. Kirjoittajana G. Enwald.

Avainsanat: , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1933
Tietoja Kajaanin 16:sta reservikomppaniasta 1800-luvulta, muun muassa sen harjoituspaikasta, päälliköistä ja vääpeleistä.

Artikkeli on julkaistu Kainuun Sissi -lehdessä numeroissa 6-8 vuonna 1933. Kirjoittajana G. Enwald.

Avainsanat: , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1934
Kajaanin kaupungin perustamisen jälkeiseltä ajalta ei ole tämän artikkelin mukaan varmaa tietoa, kuka kaupungissa on toiminut lukkarina, mutta on arveltu, että sellainen on kuitenkin virkaan nimitetty vuonna 1665. Isoviha hävitti vanhimmat…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1932
Artikkelissa esitellään Kainuun vanhimpien virkamiessukujen (Costiander, Castren, Ståhlberg, Frosterus, Snellman, Cajanus, Appelgren, Aejmelaneus, Schroderus, Elfving, Roos, Strömmer) jäseniä.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1928
Artikkelissa kerrotaan Paltamon kirkon historiaa ja luetellaan Paltamon hautausmaalle haudattuja henkilöitä ja heidän taustojaan. Alussa kerrotaan myös Paltamon kirkon historiasta.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 81 ja 82…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1942
Kajaanin asukasluvun kehittymisestä aina kaupungin perustamisvuodesta 1651 lähtien aina artikkelin julkaisuvuoteen 1942. Artikkeli sisältää tarkkoja asukasmääriä vuosittain. Se on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numerossa 102/1942. Kirjoittajana G.…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1940
Artikkelissa kerrotaan tietoja venäläisten pommituksessa 7.2.1940 tuhoutuneista kajaanilaisten taloista ja tonteista omistajineen vuodesta 1820 alkaen.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numerossa 55/1940. Kirjoittajana kruununvouti G.…

Avainsanat: , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
[193?]
Kajaanin ensimmäiset asukkaat olivat lähimmistä pitäjistä muuttaneita maalaisia, jotka harjoittivat karjanhoitoa ja maanviljelystä. Osa maanviljelijöistä oli jo 1800-luvun alkupuolella hankkinut itselleen jonkinlaisen omaisuden. Kaupungin…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
[19??]
Suomessa ei sotaväen välskäreitä lukuun ottamatta ollut lääkäreitä ennen kuin vasta 1700-luvun alkupuolella. Erityisen huono terveydenhuolto oli Kajaanin seudulla, sillä laajassa Oulun läänissä oli yksi ainoa piirilääkäri vuoteen 1807 saakka.

Kun…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1941
Kajaanin kaupungin varallisuus erityisesti 1800-luvun lopulla ja 1900-luvulla, mm. kaupungin omistamia rakennuksia, maita ja saamia tuloja.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numeroissa 38 ja 39 vuonna 1941. Kirjoittajana G. Enwald.

Avainsanat: , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
[19??]
Vuodesta 1733 määrättiin Kajaanissa vuosittain yksi raatimiehistä "tarkastamaan, kuinka tulta käsitellään kaupungissa". 1779 päättivät kaupungin porvarit, että "asukkaitten tuli mies talosta vuorottain, kaksi miestä kerrallaan, joka yö kulkea…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , ,

Savander, Otto
1903
Kajaanin kaupungin poliisijärjestys eli järjestyslaki Kajaanin kaupungille ja sille kuuluville alueille.

Laki on annettu Oulun läänin kansliassa 12. kesäkuuta 1903 ja sen on allekirjoittanut Oulun läänin kuvernööri Otto Savander (vuodesta 1906…

Avainsanat: , , , , , , , , ,

Salovius, K. R.
[191?]
Kertomus Kajaaninjoen Ämmäkosken ja Koivukosken sulkujen rakentamisesta sekä niiden myöhemmistä vaiheista.

Sisältää lisäksi taulukoita ja tilastoja esimerkiksi sulkujen läpi kulkeneesta veneliikenteestä sekä niiden kautta kuljetetuista tavaroista…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , ,

[1912?]
Matkaopas Kajaanista vuodelta 1912. Turisteille esitellään siinä kaupungin historiaa, linnan raunioita ja muita nähtävyyksiä, sekä neuvotaan matkustamista, majoittumista ja muita palveluita koskevia käytännön asioita. Esite sisältää myös vanhoja…

Avainsanat: , , , , , , , , , ,

1909
Kajaanin vanhan kansankirjaston ja lukusalin käyttösäännöt vuodelta 1909.

Säännöt on valtuuston pöytäkirjasta päiväykseltä 27.4.1909 todistanut hyväksytyiksi ja oikein jäljennetyiksi M. Vartiainen.

Avainsanat: , , , , , , , ,

Malm, Evert August
1906
Selonteko Suomen suomaista ja niiden viljelyolosuhteista, kirjoittanut E. A. Malm.

Suomen Suoviljelysyhdistyksen vuosikirja 1905, kolmas vihko.

Avainsanat: , , , , , , , , , ,

Kosunen, Liisa
Kukkola ns. Viio. Keitele, Kukertaja. Alkuperäinen nimi on ollut Kukkoviita. Päärakennus ajoittuu 1900-luvun alkuvuosikymmenille.

Avainsanat: , , , ,

Kosunen, Liisa
Lappala. Keitele, Sulkavanjärvi. Lappala ns. Lappanen on kantatila, josta on lohkottu mm. Järventauksen tila. Vanha päärakennus on rakennettu vuonna 1900.

Avainsanat: , , ,

Kosunen, Liisa
Nestorila. Keitele, Koutajärvi. Nestorila ns. Jussilan tila on lohkottu Tiensuun tilasta. Päärakennuksesta on kirjallisia lähteitä vuodelta 1915. Tuvassa on 1900-luvun alussa muurattu uuni.

Avainsanat: , , ,

Kosunen, Liisa
Pasala. Keitele, Tossavanlahti. Tila on ns. kantatila. Päärakennus on rakennettu 1903. Tila on ollut Svante Saastamoinen suvun hallussa 1800-luvulta.

Avainsanat: , , ,

Kosunen, Liisa
Pekkala. Keitele, Sulkavanjärvi. Vuonna 1900 rakennettu luonnonkivinavetta.

Avainsanat: , , ,

Kosunen, Liisa
Pikko. Keitele, Hamula. Mäkitupalaisasuinpaikka, jonka rakennusryhmään kuuluvat päärakennus, luonnonkivistä muurattu navetta vuodelta 1951, aittarakennus ja verkkomökki.

Avainsanat: , , ,

Kosunen, Liisa
Repola. Keitele, Vuonamo. Asuinrakennus ajoittuu 1900-luvun alkuun. Ns. kamaripääty lisätty 1925.

Avainsanat: , , ,

Kosunen, Liisa
Siekkilä. Keitele, Hamula. Talon pihapiirissä on kaksi yksinäisaittaa. Nuorempi aitoista ajoittuu 1900-luvun alkuvuosikymmenille.

Avainsanat: , , , ,

Nilakka- laiva liikennöi vuodesta 1909 lähtien Pielaveden, Keiteleen ja Iisveden välillä hoitaen matkustaja- tavaraliikennettä. Laivaliikenne oli merkittävä kulkumuoto silloin, kun tiestö ja autokalusto oli vielä kehittymätöntä. Vuosiluku ei…

Avainsanat: , , , ,

Paananen, Vellamo
Aleksanteri Rahikainen perheineen 1907.

Avainsanat: , , ,

Paananen, Vellamo
Hamulan koululaiset 1907, opettajana August Huuskonen. Anna-opettaja rouvan takana.

Avainsanat: , , , ,

Paananen, Vellamo
Keitele 1900-luvun alussa. Keiteleen Pappila. Kuvaaja ei tiedossa.

Avainsanat: , , , ,

Anna Rahikaisen kansakoulukuva v. 1907, opettajat August ja Hilma Huuskonen. Arvi, Anna, Veera, Ville, Kalle ja Erkki Rahikainen. Kuvassa myös opettajien lapsia. Kuvaaja ei tiedossa.

Avainsanat: , , , , ,

Avainsanat: , ,

Avainsanat: , , ,

Avainsanat: , , , ,

Avainsanat: , , , ,

Valamon luostari on Venäjän ortodoksisen kirkon luostari Valamon saarella Laatokan järven pohjoisosassa. Nykyään siitä puhutaan Suomessa vanhana Valamon luostarina.

Avainsanat: , , , ,

Avainsanat: , ,

Valamon luostari on Venäjän ortodoksisen kirkon luostari Valamon saarella Laatokan järven pohjoisosassa. Nykyään siitä puhutaan Suomessa vanhana Valamon luostarina.

Avainsanat: , ,

 
Koneluettavat metatiedot: