Aineistot (yhteensä 276)

  • Avainsanat: 1930-luku

Vuonamon pikkulottia Pehkolassa 1935. Vasemmalta Hilda Jauhiainen, Elina Kolehmainen, Elsa Huttunen, Liisa Jauhiainen, Sohvi Huttunen ja Aili Tossavainen. Alkuperäinen kuva Aarne Huttunen.

Vuonamon lottien työilta sodan alla marraskuussa 1939. Reserviläisille tehtiin sukkia ja kintaita. Aino Kumpulainen istuu edessä kudin käsissä ja villavakka edessä. Hänen takanaan Anni Heimonen. Aino Kumpulaisen kokoelmat.

Vuonamon koulun vihkiäiset 6.9.1936.

Vuonamon koulun rakentaminen 7.10.1935.

Vuonamon koulun rakentaminen 1.7.1935

Vuonamon koulun rakentaminen alkoi 1935

Vuonamon koulun rakennusmiehiä 1935. Oikealla Riskaan Heikki Jauhiainen. Kuva Kalle Niskanen.

Vuonamon koulun oppilaita vuonna 1939. Eturivi vas. Matti Jääskeläinen, Kauko Huttunen, Tapani Leinonen, Veikko Huttunen, Erkki Kumpulainen, tunnistamaton, Teuvo Laukkanen, Antero Jauhiainen, Antti Lappalainen ja tunnistamaton. Toinen rivi vas. Saimi…

Vuonamon koulun oppilaita vuodelta 1939. Eturivi vasemmalta: Matti Jääskeläinen, Kauko Huttunen, Tapani Leinonen, Veikko Huttunen, Erkki Kumpulainen, tunnistamaton, Teuvo Laukkanen, Antero Jauhiainen, Antti Lappalainen ja tunnistamaton. Toinen rivi…

Vuonamon koulukkaita Aholassa vuonna 1934 tai 1935. Eturivi vas. Niilo Jauhiainen, Aarne Jauhiainen, Hilkka Huttunen, Koskisen kaksostytöt Toini ja Taimi, Emil Saastamoinen ja Paavo Jääskeläinen. Keskirivi vas. Aune Paananen, Siiri Jauhiainen, Anni…

Vuonamon koulu 1937. Koulun vihkiäiset. Edessä vasemmalla Arttu Leinonen, Nestor Huttunen, R. Leinonen, Eino Saastamoinen, Veikko Jauhiainen, Heikki Jauhiainen ja Väinö Jauhiainen. Keskellä seisoo Saara Jauhiainen, Evi Jauhiainen, Elina Kolehmainen,…

Piirityönjohtaja Jaakko Koskinen (vas.) pistäytymässä työmatkallaan Viitaselän tuvassa 1930-luvun alussa. Muut henkilöt vasemmalta Vihtori, Maria ja Reino Nuutinen ja Nestori Jauhiainen sylissään Helvi Nuutinen. Kuvaaja ei tiedossa.

Viinikkalan vuonna 1918 valmistunut koulurakennus. Kuva on otettu 1930-luvulla. Kuva Marja Rovamo.

Viinikkalan koululaisia 1930-luvun puolessavälissä. Alarivi oikealta: Martti Niskanen, Unto Koskinen, Irja Saastamoinen, Kerttu Saastamoinen ja Lea Kauhanen. 2. rivi oikealta: Elli Saastamoinen, Liisa Tikkanen, Elma Tabell, Heta Kananen ja Martti…

Pitäjänkankaan talon Vesa-sonnilla ajettiin myllyreissuja Tossavanlahteen 1930-luvulla. Alkuperäinen kuva Vilho Mikkonen.

1930-luku
Vanajan keskiaikainen harmaakivikirkko on peräisin 1400-luvulta. Samalla paikalla on sijainnut kirkkorakennus luultavasti jo 1200-luvulla, vaikka asiakirjoissa Vanajan kirkko mainitaankin ensimmäisen kerran vasta vuonna 1329. Postikorttikuvassa on…

1930-luku
Vanajan keskiaikainen kirkko on peräisin 1400-luvulta. Yksilaivainen kivikirkko on Suomen pienimpiä keskiaikaisia kirkkoja. Kuvassa on rakennuksen etelänpuoleinen seinusta asehuoneineen. Kirkkoa on korjattu ja muutettu useita kertoja vuosisatojen…

K. J. Ståhlberg ja hänen vaimonsa Ester kuljetettiin vastoin tahtoaan Helsingistä Joensuuhun, missä sieppaajat päästivät heidät vapaiksi. Kyseessä oli Lapuan liikettä lähellä olleiden oikeistoaktivistien ja sotilashenkilöiden 14.10.1930 järjestämä…

K. J. Ståhlberg ja hänen vaimonsa Ester kuljetettiin vastoin tahtoaan Helsingistä Joensuuhun, missä sieppaajat päästivät heidät vapaiksi. Kyseessä oli Lapuan liikettä lähellä olleiden oikeistoaktivistien ja sotilashenkilöiden 14.10.1930 järjestämä…

Joensuun Työväenyhdistys aloitti teatteritoimintansa heti yhdistyksen perustamisen alkumetreillä. Jo yhdistyksen ensimmäisissä iltamissa vuonna 1890 esitettiin näytelmä Postikonttorissa. Vuonna 1907 perustettiin virallisesti Joensuun…

Avainsanat: ,

Joensuun kaupungintalo valmistui lopullisesti vuonna 1914. Kirjastolle ja lukusalille oli varattu kolme huonetta kaupungintalon kolmannesta kerroksesta. Kirjasto muutti uusiin tiloihin lokakuussa 1914. Kirjasto toimi kaupungintalossa vuoteen 1961,…

Joensuun kaupungintalo valmistui lopullisesti vuonna 1914. Kirjastolle ja lukusalille oli varattu kolme huonetta kaupungintalon kolmannesta kerroksesta. Kirjasto muutti uusiin tiloihin lokakuussa 1914. Kirjasto toimi kaupungintalossa vuoteen 1961,…

Joensuun kaupungintalo valmistui lopullisesti vuonna 1914. Kirjastolle ja lukusalille oli varattu kolme huonetta kaupungintalon kolmannesta kerroksesta. Kirjasto muutti uusiin tiloihin lokakuussa 1914. Kirjasto toimi kaupungintalossa vuoteen 1961,…

Kuvassa vasemmalla mustassa hatussa Aili Österblad, "Össi-täti"

Avainsanat: , ,

(Aineiston luovuttaja: Raija Haahtela)

Nakkilan uusi kirkko rakentamisvaiheessa. Vuodelta 1764 peräisin olevaa vanhaa kirkkoa ei ole vielä purettu.

Työnjohtajan perhe 1930-luvulla Harjulla. Vasemmalta Unto, Jaakko, Arvi, Augusta ja Vilho Koskinen. Kotiapulainen Tyyne Mikkonen sylissään perheen kuopus Esko. Kuva Arvi Koskinen.

1937
Rengon ensimmäiseen kansakouluun, Haapamäen kouluun, oli jo päätetty ottaa apuopettaja, kun kuntakokous päättikin toisen koulun rakentamisesta. Uusi koulu tulisi Ahoisten kylään Kustaa Juppalan Tuomenoja-nimiselle tontille. Tuomenojan koulu…

1930
Hämeen linnan ja kaupungin keskustan välinen alue oli vetistä maastoa, joka viime vuosisadan alkupuolella peittyi kevättulvien aikana kokonaan veden alle. Ennen Vanajaveden säännöstelyä vesi saattoi nousta aina Tampereentielle asti. Linnan ja…

Tossavanlahden Pienviljelijäyhdistyksen talon rakennushanke aloitettiin kevättalvella 1937. Kuvassa Nikolai Paananen ja Arttu Laukkanen tuovat Tähti-hevosella ensimmäisiä tukkeja sahauspaikalle. Kuva Matti Laukkanen.

Tossavanlahden Osuusmeijeri v. 1932. Kuvaaja ei tiedossa.

Tossavanlahden Osuuskaupan rantamakasiinit 1930-luvulla. Alkuperäinen kuva Vilho Mikkonen.

Talonpoikaismarssin keiteleläiset osanottajat 8.7.1930. Kuvaaja ei tiedossa.

Avainsanat: , ,

1930
Suomenkasarmien ensimmäisessä rakennusvaiheessa 1880-luvulla alueelle rakennettiin puisia miehistö- ja asuinrakennuksia suomalaista sotaväkeä varten. Kolme miehistörakennuksista paloi 1900-luvun ensimmäisinä vuosina. Suomalaisen sotaväen…

1930-luku
Vuonna 1908 perustettu Hämeenlinnan suomalainen kirjakauppa toimi Kansallisosakepankin talossa torin varrella vuodesta 1915 lähtien. Tässä talossa liike oli edelleen 1930-luvulla, kun nämä sisäkuvat otettiin. Kirjoja on runsaasti esillä, uutuuksina…

Suojeluskuntatalon vihkiäisistä 1939. Kenraali Malmberg. Kuvaaja ei tiedossa.

Suojeluskuntalaisia 1939. Edessä vasemmalla Osear Jansson, Heikki Jauhiainen, Matti Saastamoinen, Uulo Arhio ja Martti Satamo paikal.pääll. Takana vasemmalla Arvi Vesterinen, U. Suhonen, Nestor Huttunen ja Emil Hyvärinen. Kuvaaja ei tiedossa.

Vasemmalta Alma Weckman-Varanti, Liisa Uotinen, Aino Pekkonen. Lahjoittanut Aino Foudila.

Kansanvalistusseuran yleiset laulu- ja soittojuhlat järjestettiin Sortavalassa, Laatokan Karjalassa vuosina 1896, 1906 ja 1926 ja Kalevalan riemuvuoden yleiset laulu- ja soittojuhlat vuonna 1935.

Sortavalan kaupunginvaltuuston hyväksymä kaupungin poliisijärjestys, jonka Viipurin läänin maaherra on päätöksellään 18.3.1937 vahvistanut noudatettavaksi.

Itsenäisyyspäivänä seurojentalolla Rauhanmäellä ( Rähmeenmäki) 6.12.1935. Aino Kumpulaisen kokoelma.

Seppälän tuvassa 1930-luvulla. Kuvaaja ei tiedossa.
 
Koneluettavat metatiedot: