Majakangas, Aili]]> Järvenpää, Niilo]]> Rantee, Vieno]]> Hälli, Juho]]> Majakangas, Eevi]]> henkilökuvat]]> Honkajoki]]> 1940-luku]]> Honkajoen kunnankirjasto]]> Iisalmi]]> autokoulut]]> 1940-luku]]> valokuvat]]> ajo-opetus]]> autot]]> Iisalmen kaupunginkirjasto]]> fi]]> Laurila, Usko]]> liikerakennukset]]> ravintolat]]> myymälät]]> Etelä-Hämeen osuusliike]]> kirkkorakennukset]]> ortodoksinen kirkko]]> Hämeenlinna]]> 1940-luku]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> Keitele]]> valokuvat]]> henkilökuvat]]> 1940-luku]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]> asuinrakennukset]]> Sibelius, Jean]]> säveltäjät]]> Hämeenlinna]]> 1940-luku]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> liikerakennukset]]> mainokset]]> pankit]]> säästöpankit]]> Hämeenlinnan kaupungin säästöpankki]]> Hämeenlinnan vanha säästöpankki]]> Hämeenlinna]]> 1946]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> ilmakuvat]]> rakennukset]]> puurakennukset]]> kaupunkikeskustat]]> koulut]]> lyseot]]> Hämeenlinnan lyseo]]> Hämeenlinna]]> 1940-luku]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> Iisalmi]]> 1940-luku]]> 1950-luku]]> heinänkorjuu]]> maatilat]]> Iisalmen kaupunginkirjasto]]> fi]]> Mäkelä, Eino]]> Niemi, Esteri]]> Mäkelä, Aini]]> Mäkelä, Veikko]]> Kustila, Milja]]> Järvenpää, Niilo]]> henkilökuvat]]> heinänkorjuu]]> Honkajoki]]> 1940-luku]]> Honkajoen kunnankirjasto]]> Keitele]]> valokuvat]]> käsityöt]]> 1940-luku]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]> Iisalmi]]> 1940-luku]]> Rytkönen, Reeta]]> Rytkönen, Katri]]> hevosajoneuvot]]> Iisalmen kaupunginkirjasto]]> fi]]> Keitele]]> valokuvat]]> niitto ]]> hevonen]]> 1940-luku]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]> Hälli, Juho]]> henkilökuvat]]> Honkajoki]]> 1940-luku]]> Honkajoen kunnankirjasto]]> Pohjola-Koitto Oy]]> hinnasto]]> luettelot]]> tuoteluettelot]]> makeiset]]> makeisteollisuus]]> elintarviketeollisuus]]> yritykset]]> teollisuusyritykset]]> Pohjola-Koitto]]> Hämeenlinna]]> 1940-luku]]> fi]]> Oy. Kotelo]]> hinnastot]]> luettelot]]> tuoteluettelot]]> teollisuus]]> yritykset]]> pakkaustarviketeollisuus]]> Hämeenlinna]]> Kotelo 0y]]> 1940-luku]]> fi]]> Iisalmi]]> ilmakuvat]]> 1940-luku]]> valokuvat]]> Iisalmen kaupunginkirjasto]]> fi]]> Iisalmi]]> valokuvat]]> 1940-luku]]> 1950-luku]]> vesistöt]]> keskustat]]> tulvat]]> kevät]]> Iisalmen kaupunginkirjasto]]> fi]]> Iisalmi]]> valokuvat]]> pesulat]]> rakennukset]]> 1940-luku]]> Iisalmen kaupunginkirjasto]]> fi]]> Iisalmi]]> valokuvat]]> ravintolat]]> hotellit]]> ravintola-ala]]> Pulkka, Iida]]> Kärkkäinen, Anni]]> Kuosmanen, Riikka]]> Komulainen, Hilja]]> Iisalmen kaupunginkirjasto]]> fi]]> Iisalmi]]> valokuvat]]> 1940-luku]]> lyseot]]> opettajat]]> Iisalmen kaupunginkirjasto]]> fi]]> Iisalmi]]> valokuvat]]> oppilaat]]> lyseot]]> 1940-luku]]> 1950-luku]]> Iisalmen kaupunginkirjasto]]> fi]]> Kanerva, Reino U.]]> Itä-Karjala]]> Karjala]]> kalastus]]> talvipyynti]]> kalastusvälineet]]> Itä-Karjalan sotilashallintoesikunta]]> fi]]> Joensuu]]> juhlavuodet]]> kaupunginvaltuustot]]> kokoukset]]> Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle Joensuun kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin asemakaavaa noudattaen.

Vuonna 1948 kaupunki vietti 100-vuotisjuhlaansa. Kaupunginhallitus päätti kuitenkin, että juhlaa vietetään vasta seuraavana vuonna 1949.

Juhlapäivänä myös kaupunginvaltuusto piti tavallista juhlavamman kokouksen. Esityslistalla on seuraavat asiat: kaupungin viran- ja toimenhaltijoiden ja työntekijöiden leski- ja orpoeläkesääntö, kaatuneiden hautamuistomerkki sekä ansiomerkit.]]>
Pohjois-Karjalan kirjapaino O.Y.]]> fi]]>
Joensuu]]> juhlavuodet]]> juhlat]]> illalliset]]> Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle Joensuun kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin asemakaavaa noudattaen.

Vuonna 1948 kaupunki vietti 100-vuotisjuhlaansa. Kaupunginhallitus päätti kuitenkin, että juhlaa vietetään vasta seuraavana vuonna 1949.]]>
fi]]>
Joensuu]]> juhlavuodet]]> juhlat]]> kutsukortit]]> Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle  kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin asemakaavaa noudattaen.

Vuonna 1948 kaupunki vietti 100-vuotisjuhlaansa. Kaupunginhallitus päätti kuitenkin, että juhlaa vietetään vasta seuraavana vuonna 1949.]]>
fi]]>
Joensuu]]> juhlavuodet]]> jumalanpalvelus]]> Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle Joensuun kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin asemakaavaa noudattaen.

Vuonna 1948 kaupunki vietti 100-vuotisjuhlaansa. Kaupunginhallitus päätti kuitenkin, että juhlaa vietetään vasta seuraavana vuonna 1949.

Juhlajumalanpalveluksen ohjelmasta löytyy sellasia nimiä kuin lääninrovasti Anselmi Pärnänen, teol. lis. Aaro Siljamäki, urkuri J. S. Ristiharju ja Joensuun kirkkokuoro.]]>
Pohjois-Karjalan kirjapaino O.Y.]]> fi]]>
Joensuu]]> juhlavuodet]]> kaupunginvaltuustot]]> kokoukset]]> Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle Joensuun kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin asemakaavaa noudattaen.

Vuonna 1948 kaupunki vietti 100-vuotisjuhlaansa. Tuona päivänä myös kaupunginvaltuusto piti tavallista juhlavamman kokouksen. Varsinaisen koko kaupungin juhlan pitäminen oli päätetty siirtää vuoteen 1949.

Kokouksen aihelistalla olivat mm. seuraavat asiat: vanhainkodin perustaminen, Kosti Aaltosen lahjoitus urheilutaloa varten, voimistelu- ja voimailusalien rakentaminen uuteen kansakoulurakennukseen ja esitys väkijuomien tarjoilun lopettamisesta kaupungin järjestämissä tilaisuuksissa.]]>
Joensuun Kirjapaino osakeyhtiö]]> fi]]>
Joensuu]]> juhlavuodet]]> juhlat]]> Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle  kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin asemakaavaa noudattaen.

Vuonna 1948 kaupunki vietti 100-vuotisjuhlaansa. Kaupunginhallitus päätti kuitenkin, että juhlaa vietetään vasta seuraavana vuonna 1949.

Juhlaohjelmasta löytyy mm. sellaisia esiintyjänimiä, kuten mus. luutnantti U. Kajova, kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Arvi Drockila, laulajatar Tii Niemelä, professori Oiva Soini, taiteilija Yrjö Jyrinkoski, pianotaiteilija Pentti Koskimies, teatterinjohtaja Lauri Leino, kaupunginjohtajan varamies Y. A. Kankaanrinta, Joensuun Naisvoimistelijat, Kataja, Yritys, Suomen Shakkiliitto, Taiteenystävät, Kalevaiset, Palloseura, Pallo-Toverit, Varuskunnan soittokunta, Joensuun Mieslaulajat, Pohjois-Karjalan Kotiteollisuusyhdistys, Joensuun Verkkopalloseura, Joensuun Uimaseura, Kaupunginteatteri sekä juhlien järjestelyvastaavana Ilkka Koivula.]]>
fi]]>
Joensuu]]> juhlavuodet]]> ruokalistat]]> Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle Joensuun kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin asemakaavaa noudattaen.

Vuonna 1948 kaupunki vietti 100-vuotisjuhlaansa. Kaupunginhallitus päätti kuitenkin, että juhlaa vietetään vasta seuraavana vuonna 1949.]]>
fi]]>
Joensuu]]> juhlavuodet]]> taide]]> kuvataiteilijat]]> Joensuun Taiteenystävät]]> Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle Joensuun kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin asemakaavaa noudattaen.

Vuonna 1948 kaupunki vietti 100-vuotisjuhlaansa. Kaupunginhallitus päätti kuitenkin, että juhlaa vietetään vasta seuraavana vuonna 1949.

Taiteenystävien näyttelyluettelosta löytyy seuraavia taiteilijanimiä: Albin Kaasinen, Eero Lehikoinen, Mikko Oinonen, Kaarina Hirvonen, V. Höytämö, V. Jalava, Alfred Ketola, Martti Könönen, V. O. Lappalainen, Eino Pakarinen, Veijo Penttinen, Yrjö Piipponen, Tapani Raittila, Reino Rissanen, Yrjö Rissanen ja V. A. Timonen.]]>
fi]]>
Joensuu]]> juhlavuodet]]> juhlat]]> kutsukortit]]> urheilukilpailut]]> Joensuun Kataja]]> Joensuun Yritys]]> Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin asemakaavaa noudattaen.

Vuonna 1948 kaupunki vietti 100-vuotisjuhlaansa. Kaupunginhallitus päätti kuitenkin, että juhlaa vietetään vasta seuraavana vuonna 1949.]]>
fi]]>
Joensuu]]> juhlavuodet]]> juhlat]]> Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle Joensuun kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin asemakaavaa noudattaen.

Vuonna 1948 kaupunki vietti 100-vuotisjuhlaansa. Kaupunginhallitus päätti kuitenkin, että juhlaa vietetään vasta seuraavana vuonna 1949.

Juhlaohjelmasta löytyy sellaisia nimiä, kuten mus. luutnantti U. Kajova, kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Arvi Drockila, laulajatar Tii Niemelä, professori Oiva Soini, taiteilija Yrjö Jyrinkoski, Joensuun Naisvoimistelijat, pianotaiteilija Pentti Koskimies ja teatterinjohtaja Lauri Leino.]]>
fi]]>
Joensuu]]> kaupunginvaltuustot]]> kokoukset]]>
Kokouksen esityslistalla oli mm. poliisilaitoksen määrärahat, Savon Työlaitoksen edustajan vaali, kunnallisvero ja sähkölaitoksen tariffi.]]>
fi]]>
Joensuu]]> kaupunginvaltuustot]]> kokoukset]]>
Kokouksen esityslistalla oli mm. poliisilaitoksen määrärahat, Savon Työlaitoksen edustajan vaali, kunnallisvero ja sähkölaitoksen tariffi.]]>
fi]]>
Joensuu]]> Pohjois-Karjala]]> puhelinluettelot]]> mainokset]]>
Puhelinkeskukset olivat tuohon aikaan käsivälitteisiä. Sentraalisantrat yhdistivät puhelut, Joensuussa se tapahtui Joensuun puhelinlaitoksen keskusasemalta.

Puhelinverkon automatisointi alkoi Suomessa Helsingissä 1922, maaseutukeskuksissa vasta 1950-luvulla. Automatisointi oli kaikilta osin valmis vuonna 1980. Sen jälkeen alkoi puhelinverkon digitalisointi.]]>
[Joensuun puhelinlaitos]]]> fi]]>
päivähoito]]> lastentarhat]]> päiväkodit]]> pihat]]> lapset]]> leikki]]> rakennukset]]> Kaivokadun lastentarha]]> Kaivokadun päiväkoti]]> Hämeenlinna]]> 1948]]> 1940-luku]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> sv]]> päivähoito]]> lastentarhat]]> päiväkodit]]> urheilukilpailut]]> hiihto]]> talvi]]> lapset]]> Kaivokadun päiväkoti]]> Kaivokadun lastentarha]]> Hämeenlinna]]> 1940-luku]]> 1948]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> Keitele]]> valokuvat]]> kalastus]]> 1940-luku]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]> Pohjois-Karjala]]> musiikki]]> konsertit]]> pianistit]]> Mäkinen, Väinö]]>
Väinö Mäkinen oli Sortavalan Myllykylän opettajan ja tehtailijan Eero Mäkisen poika.]]>
fi]]>
Karjala]]> karjalaisuus]]> siirtoväki]]> karjalaiset]]> järjestöt]]> toimintakertomukset]]>
Lähde: Karjala - karjalaisuus : Karjalan liitto ry 1940-2017 : juhlajulkaisu]]>
fi]]>
Kettunen, Maija Liisa]]> Iisalmi]]> 1940-luku]]> 1950-luku]]> Kettunen, Maija Liisa]]> laivaliikenne]]> myymälät]]> linja-autot]]> hevosajoneuvot]]> torit]]> Iisalmen kaupunginkirjasto]]> fi]]> Paananen, Vellamo]]> Keitele]]> valokuvat]]> koululaiset]]> oppilaat]]> 1940-luku]]> Paananen, Wellamo]]> Seppo Satamon kokoelmat.
]]>
Keiteleen kunnakirjasto]]> fi]]>
Paananen, Vellamo]]> Keitele]]> valokuvat]]> 1940-luku]]> suojeluskuntatalot]]> seurantalot]]> Paananen, Wellamo]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]> Keitele]]> valokuvat]]> veneet]]> tukkilaiset]]> 1940-luku]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]> Iisalmi]]> valokuvat]]> vesistöt]]> kotitalousoppilaitokset]]> oppilaat]]> veneet]]> 1940-luku]]> Rytkönen, Anna]]> Iisalmen kaupunginkirjasto]]> fi]]> Hintikka, A. L.]]> Joensuu]]> käsiteollisuus]]> käsityöläiset]]> yrittäjät]]> järjestöt]]> Joensuun Käsityö- ja Tehdasyhdistys]]> toimintakertomukset]]> fi]]> Paananen, Vellamo]]> Keitele]]> valokuvat]]> opettajat]]> 1940-luku]]> Paananen, Wellamo]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]> Paananen, Vellamo]]> Keitele]]> valokuvat]]> oppilaat]]> koululaiset]]> opettajat]]> 1940-luku]]> Paananen, Wellamo]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]> Keitele]]> valokuvat]]> koululaiset]]> oppilaat]]> 1940-luku]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]> yritykset]]> företag]]> koneteollisuus]]> maskinindustri]]> peltityö]]> plåtarbete]]> historiikit]]> historiker]]> 1940-luku]]> 1950-luku]]> 1960-luku]]> Vähäkyröläistä yritteliäisyyttä
Pajaosuuskunnasta Kone- ja Peltitehdas OY:ksi
Kasapanoksista Retkeilyastiastoihin
Tuotanto laajenee, rakentamista riittää
Kotimaan markkinoita ja kasvavaa vientiä
Työtä sadoille vähäkyröläisille
Pitkäaikaisia; Uskollisia työntekijöitä
Yhtiön johto
Presidenttivierailu ja muita retkikuntia]]>
Vaasan Uusi Kirjapaino]]> fi]]>