"Juhlaruno" 10.10.1897
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=runot">runot</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=dikter">dikter</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=1897">1897</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=1800-luku">1800-luku</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=1800-talet">1800-talet</a>
Eino Leinon "Juhlaruno".
Kaunokirjailijaliitto perustettiin Aleksis Kiven päivänä 1897. Juhlatilaisuudessa Leino luki kirjoittamansa "Juhlarunon Kaunokirjailijaliiton perustavaan kokoukseen 10 p.lokak.1897". Runon julkaisi Uusi Suometar. - Runo löytyy mm. kokoelmasta Leino, Eino: Runot 1, Otava 1985 (nimellä Syntysanat).
---
Juhlaruno
Me tiedämme, miksi me yhdyttiin,
kädet liittohon vankkaan luotiin,
me tiedämme, miksi me riemuittiin,
miks huuto se raikkaasti raikui niin,
kun juhlamme maljoa juotiin.
Me tiedämme, mikä se yhtehen
nyt tuonut on vanhat ja nuoret,
mitä kertovat keijuset toiveiden,
me tunnemme voimamme, tunnemme sen
ja seisomme niinkuin vuoret.
Mut sydän jos kellä se sylkähtäis
punan nostaen poskipäille
ja kyynel jos silmähän vierähtäis
ja vieras sen näkis ja kysähtäis,
me vakaasti vastaamme näille:
Me tahdoimme koota tarmomme,
kevätvoimamme yhtehen kerran
ja ennen taistoa tahdoimme
me laskea, kuinka on laaja se
ja miehiä minkä on verran.
Me tahdoimme kuulla kaikuvan
oman kielemme korkealla.
Suomen toukohon, toivohon luotettavan,
johon pysty ei harmaja halla.
Me olemme lapsia oman maan
ja kansamme kallihin juurta,
se meitä on heijannut helmassaan,
sen luotamme päivähän valkenevaan,
me uskomme Suomea suurta.
Me uskomme Suomemme suuruuteen
yli maiden ja merten muiden,
sen tieteeseen, sen taiteeseen,
sen lauluhun, kuntohon, kantelehen
ja humuun sen honkapuiden.
Sen uskon sen taistossa sankari ties
tulen suihkeena suontensa päissä,
sitä laulavi laps, sitä haastavi mies,
se on pontemme pohja ja leimumme lies,
se on voimamme vastasäissä.
Niin, veikkoset, sepä se yhtehen
nyt tuonut on vanhat nuoret,
sitä kertovat keijuset toiveiden,
me tiedämme voimamme, tunnemme sen,
ja seisomme niin kuin vuoret!
Eino Leino
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=39&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Leino%2C+Eino">Leino, Eino</a>
"Suomen laululinnut" ; "Ateenalaisten laulu", 1899?
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=runot">runot</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=dikter">dikter</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=k%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6kset">käännökset</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=%C3%B6vers%C3%A4ttningar">översättningar</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=1899">1899</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=1800-luku">1800-luku</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=1800-talet">1800-talet</a>
Runo "Suomen laululinnut" ja runosuomennos "Ateenalaisten laulu".
Eino Leino julkaisi kevättalvella 1899 useita routarunoja, mm. runon "Suomen laululinnut". Runon painetussa versiossa on kaksi käsikirjoituksesta puuttuvaa säkeistöä:
Mut missä me impysen huokaavan
näämme lehdossa, leppien alla,
me laulamme laulumme vienoimman:
"Oi, impynen leppien alla,
miks huokaat? Sulla on tehtävä myös,
katso, tuho on kansasi nieltä,
tytär Suomen, nouse oi, suuri on työs,
sytä sulhossas sankarin mieltä!"
Ja missä me poikasen istuvan
näämme vierellä virran laineen,
me laulamme laulumme uljaimman:
"Oi, kauniit on laakerit maineen!
Ovat sorjat ne umppuset unelmain,
mut sorjemmat tekojen tertut.
Käy, poikanen, poimi, ja haudallas ain
on laulava kevään kertut."
Runon "Suomen laululinnut" käsikirjoituksen kääntöpuolella on Eino Leinon käännösluonnos Viktor Rydbergin runosta "Athenarnes sång", joka Suomessa tunnetaan Sibeliuksen säveltämänä kappaleena. Runosta on useita suomenkielisiä versioita. Rydbergin alkuperäinen teksti:
Härlig är döden, när modigt i främsta ledet du dignar,
dignar i kamp för ditt land, dör för din stad och ditt hem.
Därför med eldhåg upp att värna fädernejorden!
Ila att offra med fröjd livet för kommande släkt!
Fram, I ynglingar, fram i täta, oryggliga leder!
Aldrig en känsla av skräck, aldrig en tanke på flykt!
Skam och nesa drabbar en här, då i fylkingespetsen
framom de unge man ser gubben förblöda och dö.
Detta höves ju främst en yngling, medan han ännu
älskligt i lockarna bär vårliga blommornas krans.
Fager för kvinnor, ståtlig för män må han synas i livet;
skön är han ännu som död, fallen i slaktningens mitt.
---
Ei saa painaa!
Suomen laululinnut.
Me laulamme laulua vapauden
sulon Suomemme taivahalla
ja vaikka Suomi on suruinen
ja kansa on kaipuun alla,
me laulamme vaan, emme muuta me voi,
miten raitis on metsän tuuli,
miten rakas on taivahan vapaus, oi,
ken kerran sen kuiskehet kuuli.
Me olemme lintuja pieniä vaan,
mut suustamme Jumala puhuu,
Hän käskevi kansansa valvomaan,
vaikka turmion huuhkajat huhuu,
me lennämme, laulamme ilmoille,
missä näämme me petturin, konnan,
mut sen maan kuuleko me kiitämme,
joka vaarass' on vankkumatonna.
Me lennämme, laulamme ympäri maan,
me lietsomme pyhää tulta,
me istumme linnojen ikkunaan,
joista kiiltävi päärlyt ja kulta,
maan mahtavilta me kysymme näin:
"Laps Suomen, sulla on kansa,
sit' oletko vienyt sä päivään päin
vai tallannut tuskassanasa?"
Me istumme vierelle opin tien,
jota tietoviisaat astuu:
"Muru anna, sen lohduks ma heille vien,
joiden silmät nyt surusta kastuu."
Ja kyntäjän korvaan me kuiskimme:
"Oi kynnä, oi ysyävä, kynnä,
on kuolohon tuomittu kansa se,
jonka aura on väsähtynynnä."
Me veisaamme laulua vapauden,
me Herran tahtoa teemme,
ja soipa korvissa sortajien
öin, päivin on säveleemme
se on nouseva niinkuin ukkonen,
se on kasvava kansan voimin,
ja kaikuva laulu on vapauden
täällä kerran töin sekä toimin.
Eino Leino
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=39&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Leino%2C+Eino">Leino, Eino</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=37&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Rydberg%2C+Viktor">Rydberg, Viktor</a>
"Tuiskusäällä" 1893
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=runot">runot</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=dikter">dikter</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Leino%2C+Eino">Leino, Eino</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=1893">1893</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=1800-luku">1800-luku</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=1800-talet">1800-talet</a>
"Tuiskusäällä"-runon korrehtuurikappale, jonka tekstiä on korjailtu ennen varsinaista julkaisua.
Eino Leino kirjoitti runon "Tuiskusäällä" marraskuussa 1893 . Runo ilmestyi Nuori Suomi -lehden vuoden 1895 numerossa. Nuori Suomi oli Päivälehden "kirjallis-taiteellinen joulualbumi", jonka kirjoituksia kuvittivat Akseli Gallen-Kallela, Eero Järnefelt ja Pekka Halonen.
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=39&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Leino%2C+Eino">Leino, Eino</a>
Alvar Renqvistin kirje Eino Leinolle 22.10.1893
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=kirjeet">kirjeet</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Leino%2C+Eino">Leino, Eino</a>
Otavan Alvar Renqvistin kirje 15-vuotiaalle Eino Leinolle 1893.
Leino on tarjonnut hallussaan olevaa 80 runon kokoelmaa julkaistavaksi Otavalle ja Söderströmille 25.9.1893, mutta saa torjuvan vastauksen molemmilta kustantajilta.
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=39&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Renqvist%2C+Alvar">Renqvist, Alvar</a>
Alvar Renqvistin kirje Eino Leinolle 28.9.1893
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=kirjeet">kirjeet</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=brev">brev</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Leino%2C+Eino">Leino, Eino</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Renqvist%2C+Alvar">Renqvist, Alvar</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=kustantajat">kustantajat</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=f%C3%B6rl%C3%A4ggare">förläggare</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=1893">1893</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=1800-luku">1800-luku</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=1800-talet">1800-talet</a>
Otavan Alvar Renqvistin kirje Eino Leinolle.
Helsinki, 28 p. syysk. 1893
K. Herra Eino Lönnbohm.
Hämeenlinna.
Arv. kysymyksenne johdosta saamme kunnian ilmoittaa ettemme voi vastata mitään ennekuin olemme saaneet nähdä kokoelmanne ja pyydämme Teitä siksi lähettämään sen nähtäväksemme.
Kunnioituksella
Kustannusosakeyhtiö Otava
Alvar Renqvist
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=39&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Renqvist%2C+Alvar">Renqvist, Alvar</a>
Eino Leinon Kainuu
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Leino%2C+Eino">Leino, Eino</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=paikallishistoria">paikallishistoria</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=kirjallisuudenhistoria">kirjallisuudenhistoria</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Kainuu">Kainuu</a>
Esittely Eino Leinolle tärkeistä kainuulaisista paikoista, jotka esiintyvät usein hänen runoissaan. Mukana ovat Leinon kotitalo Hövelö, Paltaniemen kuvakirkko, Oulujärvi, Kajaanin linnan rauniot ja Vuokatti. Aineisto on julkaistu aiemmin Kajaanin kaupunginkirjaston ylläpitämällä verkkosivustolla.
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=39&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Kajaanin+kaupunginkirjasto+-+Kainuun+maakuntakirjasto">Kajaanin kaupunginkirjasto - Kainuun maakuntakirjasto</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=45&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Kajaanin+kaupunginkirjasto+-+Kainuun+maakuntakirjasto">Kajaanin kaupunginkirjasto - Kainuun maakuntakirjasto</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=44&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=fi">fi</a>
Eino Leinon kirje Berliinistä Olga Kyreniukselle 25.5.1898
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=kirjeet">kirjeet</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=brev">brev</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Kyrenius%2C+Olga">Kyrenius, Olga</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=1898">1898</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=1800-luku">1800-luku</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=1800-talet">1800-talet</a>
Eino Leinon kirje Berliinistä tädilleen Olga Kyreniukselle.
Eino Leino oli muuttanut Helsinkiin ja toimi Päivälehden vakituisena kirjallisuus- ja teatteriarvostelijana. Keväällä 1898 hän vietti kuukauden Berliinissä ja tapasi Jean Sibeliuksen. Olga-tädille Berliinistä kirjoitetussa kirjeessä Leino mainitsee lisäksi nähneensä Bergbomin eli Kaarlo Bergbomin, joka oli suomalainen teatterinjohtaja, suomenkielisen teatterin perustaja ja näytelmäkirjailija. Evert Katila, johon EL tutustui jo kouluaikoina, oli suomalainen musiikkialan kriitikko, säveltäjä, toimittaja ja toimitussihteeri.
---
Berlin 25 p. toukok. 1898
Rakas täti!
Viimeiseksi pyysi täti minut teidät jättämään mitä rahoihin tulee, ja olin luullut, ettei minun ollenkaan olisi tarvinut tätiä kiristää. Mutta nyt ei auta. Päivälehden Reijoselle kirjoitin ja pyysin 200, ei peijakas ole lähettänyt eikä ole edes vastannut. Sen he tulevat saamaan kalliisti maksaa, samaiset päivälehteläiset! Lupasin heti palattuani toimittaa sen heti takaisin heille joko käteisellä rahalla tai kirjoituksilla, mutta kyllä nyt katson tästä lähtien itseni jo kavahdan siitä lehdestä.
Kasimirin lähettämät rahat sain, mutta en päässyt lähtemään, kun piti velkani maksaa ja taloon koko kuun edestä. Mieli teki, varsinkin kun kuulin hänen sairaana olevan ja ikäväpä tuo alkaa muutenkin jo kotiin olla. Paljon on mennyt rahaa, liian paljon, mutta hukkaan se ei ole mennyt. Paitsi omaa ruumiillista ja henkistä virkistystäni olen täällä ollessani kirjoittanut enempi kuin muistaakseni missään muualla m. m. kaksi pientä satunäytelmää, jotka yhdessä voivat koko illan täyttää. Ne tarjoan syksyllä teaatterille, Katila saa säveltää laulut. Bergbomin näin Deutsches teaterissa ollessani toista kertaa "Johannesta" katsomassa. Ei ollut peto näkevinäänkään! Ei tietenkään tahtonut itsekään tulla nähdyksi. Kyllä minä sen ymmärsin: "terveydellisistä syistä" se sanoo matkustavansa, mutta täällä se käy konstin ottamassa.
Sain Nykyajan. Hyvästipä oli Kassi osannut valita Berliini-uutiset, josta hänelle kiitos ja kunnia! Pelkäsin jo, että mitähän roskaa sinne mahtoi tullakaan. Työntäköön muun paperikoriin tädin käytettäväksi, ellei sitä jo lie tehnytkin. Kunhan hän nyt vielä jaksaisi tämän yhden viikon, niin kyllä sitten saa olla herroiksi koko kesän vaikka jouluun. Tunnen itseni taas niin voimakkaaksi ja työhaluiseksi, että oikein mielihyvällä ajattelen kesääni enkä minään pakkotyönä.
Keskiviikkoisin lähtevät laivat Stettinistä. Odotin tähän aamuun asti ennenkuin sähköitin, kun luulin Reijsen lähtevän. Synti oli tätiäkin kiristää, mutta hätä ei lue lakia. Kyllähän minä taas koen kotiinpäästyäni taas takaisinpäin työntää. Kunpa nyt vain jaksaisitte saada summan jostakin kopatuksi niin, että se olisi tiistaina täällä. Silloin voisin ehtiä Stettinin laivaan.
Terveiset paljon Kasimirille ja kiitokset lähetyksistä.
Eino
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=39&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Leino%2C+Eino">Leino, Eino</a>
Eino Leinon kirje Berliinistä Olga Kyreniukselle 4.5.1909
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=kirjeet">kirjeet</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=brev">brev</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Kyrenius%2C+Olga">Kyrenius, Olga</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=1909">1909</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=1900-luku">1900-luku</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=1900-talet">1900-talet</a>
Eino Leinon kirje Berliinistä Olga Kyreniukselle.
Eino Leino ja L. Onerva lähtivät Roomasta 25.2.1909. Paluumatkalla Leino pysähtyi Berliinissä ja kirjoitti sieltä usein L. Onervalle ja myös Olga-tädilleen. Kirjeessä mainittu Pikku Helka oli Leinon ja Freyan tytär Eya Helka Leino (1906–1987).
---
Rakas Täti. – kiitos kirjeestänne.
Usein olen aikonut pitkin matkani vartta Teille kirjoittaa, olen vain odotellut sitä rikastumisen hetkeä jolloin voisin kirjeeni myötä liittää jotakin puustaveja parempaa. Ei näy tulevan sitä täällä. Kirjoitin äsken eräälle ystävälleni Helsingissä, joka oli hiukan velkaa minulle, että hän sen sijaan että minulle lähettäisi, lähettäisi Tädille postin kautta, osoitteella Merilinna. Se on ainoa, mitä tällä hetkellä voin tehdä hyväksenne. Toivon, että se on edes jotakin tehonnut.
Pian tulen muuten itsekin sinne: jo vappua olisi tarkoitus viettää Helsingissä.
En kehoita Tätiä kuitenkaan aivan liikoja aineellisia toiveita tulostani kantamaan, sillä tämä talvi on tullut kovin kalliiksi minulle ja on yhtä toista järjestettävää minulla siellä, ennen kuin taas siunattuun alkuun siellä. Mutta jotakin luulen voivani aina hankkia Tädin huolien helpotukseksi.
Muuten on matkani ollut kylläkin opettava ja virkistävä. Terve olen ollut, työni ovat sujuneet pääasiallisesti hyvin, nälkään ei ole näännytty vierailla maila, kansoja ja kaupunkeja on nähty, niin että summassa ottaen voin olla kaikkeen siihen sangen tyytyväinen. Täällä Berlinissä on minulla vielä lopetettavina eräitä töitä, ennen kuin voin hyvällä omallatunnolla astua jalkani jälleen isänmaan kamaralle. Mutta arvattavasti noin kolmen viikon kuluttua lähden täältä. Sehän ei ole mikään aika enää, kun on jo kahdeksas kuukausi menossa siitä kuin viimeksi Helsingin rautatieasemalla kättä puristettiin.
Asun täällä erään vanhan ystävällisen rouvan luona, joka pitää hyvää huolta minusta, paikkaa sukkani, toimittaa pesuni j.n.e. Huone itse maksaa vain 30 saksan mk kuukaudessa. Siihen aamukahvi 6 mk ja lämmitys 20 pfennigiä päivältä. Ateriani tulevat läheisissä oluttuvissa maksamaan vain markan tahi, juomarahat siihen luettuina, suomanrahassa 10mk 20p kerralta. Jos siihen vielä tupakat, kahvit (kerran päivässä Café Bauerilta, jonne tulevat suomalaiset sanomalehdet) y.m. tilapäiset menotkin lasketaan, niin ei elämä täällä suinkaan kalliimmaksi tule kuin Helsingissä, pikemmin päinvastoin. Mutta kun siihen tulee lisäksi 250 mkan kuukausieläke sinne Hkiin, niin kohoaa budgetini sentään sangen korkealle. Kynän täytyy pyöriä ja tahdon voittaa vaikeuksia, jos mieli ollenkaan pärjätä päätäni tästä ensi syksyyn.
Suomalaisia on täällä, niin kuin Romassakin [...], pieni kolonia, jonka jäseniä tapaan silloin tällöin. Nuoria maistereita, laulajoita, soittotaiteilijoita (m.m. Heikki Halmen, joka kuitenkin juuri tänään matkusti Pariisiin).
Neuvotellaan nyt lähemmin niistä aineellisista asioista sitten kun olen itse siellä. Samalla voin kertoa myös hiukan enemmän matkakuulumisia. Terveisiä pikku Helkalle ja sanokaa, että nukke kyllä varmasti tulee. (s.o. Täti saa sen käydä minun puolestani ostamassa Passaasin leikkikalukaupasta).
Eikä sitten muuta kuin näkemiin ja hyvää voimista siihen saakka.
Eino
Berlin 4/5-1909
Donnervitzstr. 16,I,links.
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=39&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Leino%2C+Eino">Leino, Eino</a>
Eino Leinon kirje Olga Kyreniukselle 29.5.1897
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=kirjeet">kirjeet</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=brev">brev</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Kyrenius%2C+Olga">Kyrenius, Olga</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=1897">1897</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=1800-luku">1800-luku</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=1800-talet">1800-talet</a>
Eino Leinon kirje Paltamosta tädilleen Olga Kyreniukselle Paltamosta keväällä 1897. Kirjeessä mainittu jouluna ilmestyvä runovihko on todennäköisesti Otavan kustantama Yökehrääjä, ja Renqvist Otavan johtaja Alvar Renqvist. Kalle (Kaarlo) ja Artturi ovat Leinon veljiä, ja Inkeri Kaarlon vaimo Ingrid. Sören ja Eino Kasimir ovat Kaarlon poikia, ja poikien meluun kyllästynyt Olga yksi Leinon isosiskoista. Kaarlo siirtyy 1897 hoitamaan Hövelöä ja viljelee sitä 1920-luvun alkuun. "Oulun Ravander" on todennäköisesti Otto Ravander, Oulussa vaikuttanut merikapteeni, kauppias ja tervaporvari.
---
Paltamo 29/5 97.
Hyvä täti!
Otaksun tädin jo taas olevan poikiaan vastassa Helsingissä. Siellä jo kävin minäkin, kuten täti tietysti Wirtasen rouvalta y. m. lie kuullut, kävin Renqvistiä tapaamassa sen suuren ensi jouluksi ilmestyvän runovihkoni asioissa ja tulla huristin sieltä suoraan kotiin. Nyt olen ollut täällä kuukauden päivät, kalastellut Kallen kanssa, uinut, niittyä perkanut ja aurinkokylpyjä ottanut. Sitä vastoin on vähemmän tullut kirjoitetuksi sitä runoteosta, jolla taas olisi aikomus ensi talvi pärjätä. Kalle, Artturi ynnä Inkeri lapsineen ja piikoineen lähtevät täältä tällä viikolla, jään kai vähän heidän jälkeensä, mutta en kauvaksi, sillä ei näy kotona tulevan työtä tehdyksi. Jos tädiltä poikien taskuista rahoista joku kymmenen liikenisi, niin olisin erittäin kiitollinen saadessani sen mitä pikimmin. Siten pääsisin liikkeelle.
Muuten on elämämme niin hiljaista kuin näin lapsitalossa (ajatelkaa, että taas voi sanoa Hövelöä lapsitaloksi!) voi olla. Sillä pikku Sören ja Eino Kasimir ovat aika hulivilejä, jotka vuoroin huutavat ja tappelevat ja mukiloivat toisiaan, niin että Olgakin jo kerran tuskastui ja ärähti omasta kamaristaan: "On noita ollut ennenkin herroja tässä talossa, vaan ei nuo ole tuollaista elämää pitäneet!" Yksi pitäisi olla tietysti heitä aina paimentamassa.
Riddelin on muuttanut täältä pois Ruovedelle ja Toivoniemi myöty Oulun Ravanderille. Ne ostelevat täältä päin kaikki maat mitä vain saavat – tietysti tulevan rautatien varalta. Pelkäämme ettei Toivoniemestäkin vain tulisi jonkunlainen lastauspaikka, se olisi hyvin ikävää Hövelön hiljaisuudelle.
Kasimir näyttää olevan Pietarissa Faure'n juhlallisuuksia katsomassa päättäen ainakin eräästä matkakirjeestä Päivälehteen, jossa luulin hänen stiiliään tunteneeni. Saapa nyt nähdä, mitä hän tuumii, aikooko tulla Helsinkiin, vai asettua muualle ja miten sitte järjestetään.
Mutta näistä kaikistapahan sitten saamme piakkoin puhua enemmän suullisesti. Voikaa hyvin ja terveisiä sylimäärin koko Hövelöstä, enin kuitenkin
Eino-pojalta.
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=39&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Leino%2C+Eino">Leino, Eino</a>
Eino Leinon kortti Roomasta Olga Kyreniukselle 18.12.1908
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=postikortit">postikortit</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=postkort">postkort</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Kyrenius%2C+Olga">Kyrenius, Olga</a>
Eino Leinon kortti Roomasta Olga Kyreniukselle.
Vuonna 1908 Eino Leino muutti erilleen vaimostaan Freya Schoultzista ja kirjoitti rakkauskirjeitä L. Onervalle. Elokuun lopulla Leino matkusti L. Onervan kanssa Roomaan, josta hän lähetti kortin Olga-tädille. Menomatka kesti useita kuukausia, Tukholmasta Malmön kautta Kööpenhaminaan ja sieltä Berliinin, Dresdenin ja Münchenin kautta Roomaan.
---
[kortin kuvapuoli: "Roma – s. Pietro"]
[kortin kääntöpuoli] 18/12 1908. Roma.
Hauskaa ja rauhallista joulujuhlaa toivottaa Tädille sydämellisesti
Eino.
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=39&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Leino%2C+Eino">Leino, Eino</a>
Eino Leinon sekä Elin ja Hilda Lönnbohmin kirje Artturi Lönnbohmille 14.6.1895
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=kirjeet">kirjeet</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=brev">brev</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=L%C3%B6nnbohm%2C+Artturi">Lönnbohm, Artturi</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=1895">1895</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=1800-luku">1800-luku</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=1800-talet">1800-talet</a>
Eino Leinon sekä Elin ja Hilda Lönnbohmin kirje Artturi Lönnbohmille.
Eino Leino pääsi 17-vuotiaana ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta kiitettävin tiedoin ja luokkansa parhaana oppilaana. Ylioppilaaksi päästyään hän kyläili Maaningalla isänpuoleisen serkkunsa Freken (opettaja Carl Frederik Mustonen) luona ja vietti kesää Hövelössä. Kesäkuussa hän kirjoitti siskojensa Hildan ja Elinin kanssa kirjeen veljelleen Artturille, joka oli Pohjanmaalla, mm. Maalahdessa, maanmittausharjoittelijana. Leinon äiti oli vuoteenomana; kirjeessä mainitut Pauli ja Kalle (Kaarlo) olivat Leinon veljiä.
---
Hövelö 14/6 95.
R.V!
Emme tiedä missä lienet, kussa kulkenet tälläkin hetkellä. Ehkä rämmit jossakin suorapakossa tahi säärystät kilpaa miesten kanssa yli kankaiden. Me taas elämme täällä ihan paikoillamme. Äiti makoilee, Elin ompelee paitojaan, Hilda puuhailee talouden ym. kanssa valitellen pakottavaa selkäänsä ja minä lueskelen ranskaa, saksaa, Schilleriä, Weckselliä ym.s. ja motioniksi käyn aina tietä korjaamassa. Àpropos, sinun ruotsinkielioppiasi ja sanakirjaasi en muistanutkaan antaa Helsingissä Kallelle, kun oli semmoinen hötäkkä ja minä tulin sinne illalla myöhään ja hän lähti sieltä heti seuraavana aamuna. Nyt ne ovat minulla muassa täällä ja kun tulet tänne nyt kesällä, niin saat ne. Koeta nyt jouduttautua tänne niin pian kuin mahdollista äidin iloksi, sillä häntä tahtoo ikävä vaivata, kun ei täällä ketään vieraita käy. Tosiaankaan ei oo koko aikana, kun olen ollut kotona, käynyt yhtään vieraasta, vaikka olen ollut täällä jo viikon päivät. Eikä ihmekään, sillä emmehän ole itsekään käyneet missään. Hiljaista on siis elämä, mutta näkyypä nuo päivät siinä menevän. Oikein onkin hauska levähtää taas niiden loppumattomien Maaninkakyläilyin perästä. Olin näet siellä pari viikkoa Freken luona ja arvaat, että hän kuljetteli minua joka paikkaan.
Se osa kirjeestä, joka on jätetty minun käytettäväkseni, on lopussa. Siskot täyttävät molemmat sivut! Äiti lähettää sinulle terveiset ja varoituksen, ettet liian vaivaisi itseäsi. Voi parhain!
veljesi Eino
Pitää minunkin [...] sulle muutama rivi veikkoseni!
Ensimmäistä vikkoa olen vasta kotona, tulin viime lauvantaina, kuten Einokin. Täällä ompelen itselleni yhtä ja toista ja korjailen entisiä tulevaksi syksyksi taas valmiiksi, sinne Lundiin kai menen sitten taas, käskivät ainakin tulla, en sitten tiedä miten käynee, mielelläni menisin Kallellekin apulaiseksi, mutta on tainnut suuttua ettei enää otakaan. Sinä siellä Kälviällä hommailet, oletko samoilla mailla kuin Verner Tervo, niin tervehdi. Mamma käskee varoittaa ettei sinun pitäisi hyvin rasittaa itseäsi, suossa kävellessä, pidä kuivat jalat aina. Mamma se sairastelee vaan, käskee pastillia ostaa itselleen samalla kuin menemme postia viemään. Emme ole kyläilleet missään vielä. Sutelan Eerikki on myös kipeänä, homaa kylpemään lähtöä, vaan ei kuulu luvanneen vielä. Hyvästi nyt, vasta lisää
siskosi Elli
Kirjoita kotiinkin
Rakas veljyt!
Suuret kiitokset kirjeistäsi, olemme usein muistelleet sua siellä yksinäisyydessäsi, hauska olisi nyt sinun olla kotosalla kun on rauhallisin aika eikä heinäntekoa vielä – kaikki on kauniimmillaan, nurmet vihannoivat, laiho tähkii komeana, ohra orastaa, tuomi on jo aikaa kukkinut, nyt jo lentelee valkolehdet sen juurille, haapakin lennättelee untuvia, jotta on miltei kuin lumituisku. Äiti vaan sängyssä viruu Isän kamarissa ei Einokaan saanut ylös – tule sinä koettamaan. – Työ on tehty – peltotyöt ylihuomenna viedään molemmat hevoset metsään heinäntekoon asti. Vanha ruuna – on se jonka Pauli vaihtoi pikku ruunalla – on komistunut ja lihonut. Pekka ei myöskään ole rumimpia, lihoo vaikka työt tekee. Herne on jo kepitettävä, nauris vasta kylvettiin tänään, Eino meni kylvöä pakoon maantietä korjaamaan, veneensä on myös tervannut, kastelee myös joskus puutarhaakin. Kirjoita usein kotiin Äidille ja Hilda siskollesi.
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=39&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Leino%2C+Eino">Leino, Eino</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=37&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=L%C3%B6nnbohm%2C+Elin">Lönnbohm, Elin</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=37&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=L%C3%B6nnbohm%2C+Hilda">Lönnbohm, Hilda</a>
G. L. Söderströmin kirje Eino Leinolle 11.7.1895
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=kirjeet">kirjeet</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Leino%2C+Eino">Leino, Eino</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=39&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=S%C3%B6derstr%C3%B6m%2C+G.+L.">Söderström, G. L.</a>
G. L. Söderströmin kirje Eino Leinolle 30.6.1895
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=kirjeet">kirjeet</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=brev">brev</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=kustantajat">kustantajat</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=f%C3%B6rl%C3%A4ggare">förläggare</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Leino%2C+Eino">Leino, Eino</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=S%C3%B6derstr%C3%B6m%2C+G.+L.">Söderström, G. L.</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=1895">1895</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=1800-luku">1800-luku</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=1800-talet">1800-talet</a>
G. L. Söderström kirjoittaa Eino Leinolle Runeberg-suomennoksista. Kirjeessä mainittu Kaarle Krohn oli kielitieteilijä, kansanrunouden tutkija ja Helsingin yliopiston suomalaisen ja vertailevan kansanrunoustutkimuksen professori. Tohtori Forsman lienee Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen (Georg Zacharias Forsman), vapaaherra, senaattori, professori, historioitsija, ja poliitikko. Alb. Hortling on todennäköisesti konsuli Albin Hortling, joka asui Porvoossa.
---
Borgå, den 30 juni 1895.
Herr studeraden Eino Lönnbohm,
Kajana & Paldamo
Genom vännen Alb. Hortling härstädes har fröken Olga Kyrenius å Edra vägnar anhållit om mitt meddelande, huruvida jag vore hugad för lägga den af Eder verkstälda öfversättningen till finskan af Runebergs Kung Fjalar.
Till svar härå får jag meddela, att jag i början af denna månad af professor Arvid Genetz avhöll Edert manuskript, men då har, ehuru detsamma redan af honom och lektor Cajander blivit genomsedt, påpekade att jag skulle låta någon ytterligare intresserad, kompetent person genomögna öfversättningen, så lyckades jag få doktor Kaarlo Krohn att lofva granska densamma under sommarferierna. Han innehar derföre nu manuskriptet, hvilket jag är villig köpa emot ett honorär af [...] 200.–. Konvenerar anbudet Eder, så anhåller jag om benäget svar jemte meddelande under hvilken adress penningarne skola Eder tillsändas. Såsom ni troligen känner, har uppå mitt förlag tidigare utgifvits uppå finska Runebergs arbeten, med undantag af Fänrik Ståls sägner, och har jag för afsigt att förbereda utgifvandet af en ny upplaga för att kunna få denna upplaga i så tidsenligt skick som möjligt har jag afsett att anlita nya öfversättare eller bearbetare, hvilkas öfversättningar komma att granskas af en nämnd af tre à fyra kompetenta och för saken intresserade personer. Ibland dessa har professor Genetz lofvat blifva en och trodde han att lektor Cajander icke skulle vägra att, så länge hans tid medgifver, medverka. Af doktor Krohn har jag ännu icke fått definitivt löfte, men intresserad var han för företaget och skulle, efter feriens slut, sedan han hunnit återhämta nya krafter, af mig åter vidtalas. Af Runebergs arbeten har professor Genetz förut öfversatt Elgskyttarne, lektor Cajander Hanna och Julqvällen samt doktor Forsman de smärre lyriska och episka dikterna och komma dessa herrar att sjelfva först genomse sina öfversättningar. Förutom den af Eder öfversatta Kung Fjalar, skulle återstå Kan ej!, Nadeschda och Salamiin kuninkaat. Skulle ni önska att vidtaga med öfversättningen af någon af dessa tre, så underrätta mig om med hvilken. Då jag af den redan förefintliga öfversättningarna har, i synnerhet af en del arbeten, större antal exemplar osålda och gerna, för att sprida kännedomen af Runebergs arbeten, vore villig att låta gratis utdela i Edra trakter desamma, så tager jag mig friheten förefråga, om Ni sjelf skulle kunna åtaga Eder fördelningen eller uppgifva lämplig person med uppgift å adress för försändningen.
Emotseende Edert benägna svar, teckna Högaktningsfullt G. L. Söderström
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=39&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=S%C3%B6derstr%C3%B6m%2C+G.+L.">Söderström, G. L.</a>
Hämeenlinnan lysee, lukukausitodistus 1893
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=koulutodistukset">koulutodistukset</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=skolbetyg">skolbetyg</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=kirjeet">kirjeet</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=brev">brev</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=1893">1893</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=1800-luku">1800-luku</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=1800-talet">1800-talet</a>
Eino Leinon todistus Hämeenlinnan lukiosta. Todistuksen kääntöpuolelle Leino on luonnostellut kirjeitä Söderströmille ja Kaiku-lehdelle. Söderströmille Leino tarjoaa Runeberg-suomennoksiaan. Kirjeessä mainittu Kuningas Fjalar valmistuu lopulta 1894 ja Nadeshda 1895. Suomennosten tarkistajiksi Leino mainitsee Alku Arthur Johannes Siegbergin, Arvid Genetzin ja Paavo Cajanderin. Siegberg on lyseon lehtori ja kuoromies, Genetz runoilija ja kielentutkija sekä senaattori ja Cajander runoilija ja suomentaja sekä Helsingin yliopiston suomen kielen lehtori. Kasimir Leino on yksi Leinon veljistä, kirjailija sekä sanomalehti- ja teatterimies. Juuri Kasimir otti ensin taiteilijanimekseen Leinon ja alkoi myöhemmin kutsua myös pikkuveljeään Einoa taiteilijanimellä Leino.
---
Herra V. Söderström
Porvoo
Kuultuani veljeltäni Kasimir Leinolta, että olisitte halukas ottamaan kustannettavaksenne suomennokseni "Kung Fjalarista", saan täten ilmoittaa, että aikomukseni alusta alkaen olikin tarjota sen teille. Valitettavasti en voi [...] sitä vielä nyt lähettää, sillä se on tätä nykyä vielä leht. Cajanderin hallussa saamassa viimeistä voitelua. Paitsi häntä ovat työtäni tarkastaneet prof. Genetz ja maist. Siegberg, jotka kaikki ovat [...] korjauksilla.
Kohtuulliseksi hinnaksi katson 350 mk.
Samalla pyydän myös teiltä kysyä, ottaisitteko ehkä kustannettavaksenne uutta ”Nadeschdan” suomennosta. Työskentelen nimittäin sen kanssa paraikaa ja toivon sen saavani myös tänä kesänä valmiiksi.
Jään odottamaan vastaustanne
Kaiun toimitus
Oulu
Lähettäen myötäseuraavan kyhäelmän lehtenne "kivijalkaa" varten, pyydän samalla kysyä, otatteko muitakin samanlaisia vastaan ja millä ehdoilla.
Jos katsotte tarjoukseni ansaitsevan yksityistä vastausta, niin sellaista pyydän.
Kunnioituksella:
Eino Leino
Osote: Paltamo
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=39&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Lindeqvist%2C+K.+O.">Lindeqvist, K. O.</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=39&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Blomqvist%2C+A.+W.">Blomqvist, A. W.</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=39&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Leino%2C+Eino">Leino, Eino</a>
Kajaanissa ja Sotkamossa elänyt Mustosten suku
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Kajaani">Kajaani</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Sotkamo">Sotkamo</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=historia">historia</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=henkil%C3%B6historia">henkilöhistoria</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=1700-luku">1700-luku</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=1800-luku">1800-luku</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=sukunimet">sukunimet</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Mustonen+%28suku%29">Mustonen (suku)</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Leino%2C+Eino">Leino, Eino</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Leino%2C+Kasimir">Leino, Kasimir</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Kainuun+Sanomat">Kainuun Sanomat</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=artikkelit+%28julkaisut%29">artikkelit (julkaisut)</a>
Sukunimi "Mustonen" esiintyy ensimmäisen kerran Kajaanin vanhimmissa asiakasluetteloissa vuonna 1752. Artikkelissa kerrotaan Mustosten suvusta Kajaanissa 1700- ja 1800-luvuilla.
1800-luvun alkupuolella Liperissä asuvan Jaakko Mustosen pojat olivat Anders ja Karl Mustonen. Anders Mustonen, myöhemmin Lönnbohm, syntyi Liperissä 2.1.1824. Hänen puolisonsa oli kapteenin tytär Anna Emilia Kyrenius, syntynyt 5.12.1834.
Andersin ja Annan lapsista on artikkelissa mainittu muutama, esimerkiksi heidän toinen poikansa Kasimir Agaton Lönnbohm, syntynyt Paltamossa 17.11.1866, joka käytti kirjailijana nimeä Kasimir Leino, sekä Andersin ja Annan kolmas poika, Armas Eino Leopold Lönnbohm, joka runoilijana otti itselleen taiteilijanimen "Eino Leino".
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa 13.6.1934. Kirjoittajana G. Enwald.
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=39&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Enwald%2C+Gustaf">Enwald, Gustaf</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=45&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Kainuun+Sanomat">Kainuun Sanomat</a>
Teksti/PDF
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=44&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=fi">fi</a>
Kasimir Leinon kirje Olga Kyreniukselle ja Eino Leinolle 25.8.1899?
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=kirjeet">kirjeet</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=brev">brev</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Leino%2C+Eino">Leino, Eino</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Kyrenius%2C+Olga">Kyrenius, Olga</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=1800-luku">1800-luku</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=1800-talet">1800-talet</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Nykyaika-lehti">Nykyaika-lehti</a>
Kirje sairastelevalta Kasimir Leinolta Eino Leinolle ja Olga-tädille, luultavasti vuodelta 1899, jolloin Nykyaika-lehti teki vararikon. Samana vuonna Kasimir kiinnitettiin Viipurissa sijaitsevan Suomalaisen Maaseututeatterin johtoon ensimmäiseksi teatterinjohtajaksi vuoteen 1903 saakka. Kirjeessä mainittu Erkko on ilmeisesti Juhana Heikki (Johan Henrik) Erkko, runoilija, näytelmäkirjailija ja kulttuurivaikuttaja. Halonen on todennäköisesti Pekka Halonen, ja Kalle on Kaarlo Lönnbohm.
---
Wiipurista 25 p. elokuu
Hyvä tätini & Rakkahin Eino veljeni!
Olen sinulle jo kirjoittanut monta kirjettä, mutta aina ne repinyt ja viskannut uuniin.
Tiedänhän minä, ettei minusta enää mihinkään ole, vaikka [...] olen ollut vielä jotakin toimivinani. Mutta nyt ei käy enää salaaminen, että tämäkin teaatteri on lopussa kohta. Täältä Wiipurista minun nyt kohta pitäisi päästä jonnekin mieluummin omaisten hoitoon siksi vähäksi aikaa, joka minulla vielä [...] olla voi. Kunpahan edes kuolisin! Mutta sekin viipyy, vaikka minun arveluni ja vakaumukseni mukaan minulla on jo selkäranka ja pää karstalle palanut, samoin hermot y. m. menneet, vatsakaan ei enää tahdo pitää mitään [...] ja ajatuskyky on pieninpäänsä supistunut. Tähän saakka on vielä jotakin ollut, vaan nyt ei enää tunnusta olevan enää paljo mitään. Ja ihmeistä ihmeellisintä on, että sydän kuitenkin lyö säännöllisesti, kuten valtimokin. Reumatismia on jo jaloissa, lanteissa ja toisinaan käsivarsissa. Minä palan nähtävästi siksi, kunnes kaikki kuivaa. Kaiken surkeuden huippu on se, ettei sitä edes osaa surra, ajattelee vain, että kun jollakin sopivalla tavalla loppu tulisi. Jos tietäisin kivuttoman tavan, millä tämä nopeammin loppuisi, niin sitä noudattaisin. Mistä tämä kaikki on tullut, en tiedä, vatsa se on kai syynä, peräsuolen tulehdus tai jokin sellainen.
Koeta rakkahin veljeni, pitää huoli siitä, että keskeytynyttä työtäni jatketaan ja että maineeni säilyy; raha-asioitani hoitamaan minusta ei enää ole ollenkaan, sen surusanoman saisit ilmoittaa [...], Erkolle ja Haloselle, joille sydämellisimmät terveiseni. Elok. 22 p. lankeaa vekseli [...], sitä varten [...] tässä Kallen vanha aksepti; häneltä kait ne rahat Rovaniemeltä ovat tätä varten.
Tädin asiaa en ole voinut suorittaa, kun tilausliput jäivät sinne. Sano hänelle tuhannet terveiset ja kiitokset kaikesta, vaikka onhan sekin mahdollista, että vielä teidänkin ristiksenne joudun, sillä muuksi kuin ristiksi ei minusta enää ole, olinpahan sitte missä tahansa. Voi jos olisi saanut loppuun edes sen ainoan draamansa! Ette näy jaksaneen Nykyaikaakaan saada ulos. Kaikki menee yhtä mukaa, kun kerran menemään rupeaa. Parastaanhan tuota on koettanut mutta enempäänsä ei jaksa. Kuolema olisi minulle voitto; isänmaastakin näkyvät lopun tekevän ja liika rasitus vie ihmisetkin ennenaikaiseen hautaan; muuta maalle, elä rasita itseäsi, elä, elä –, joka elää vielä voit, sillä kun ei ole lohtua uskonnostakaan, niin tyhjää ja kolkkoa on kaikki. Terveiseni, sydämeni tähteet teille! K. L.
Hanki valtakirjan todistajat sieltä, tuntevathan ne käsialani. K.L.
Huom! Elkää täti sentään antako tätä vielä Einon käsiin, kun ehkä liiaksi ottaisi surukseen.
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=39&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Leino%2C+Kasimir">Leino, Kasimir</a>
Kotimaisema 15.11.1892
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=tekstit">tekstit</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=texter">texter</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=1892">1892</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=1800-luku">1800-luku</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=1800-talet">1800-talet</a>
Eino Leino kirjoitti "Kotimaiseman" 14-vuotiaana lukiolaisena lapsuudenkodissaan Hövelössä, Paltamossa. Oulujärven välittömässä läheisyydessä sijaitseva Hövelö on sama maatila, jolla Elias Lönnrot asui Kajaanin vuosinaan.
---
Kotimaisema.
Oi kotimaisema, milloin sinä olet kaunein! Silloinko kun tyynenä lepää lahdelma, tyynenä koko tuo mahtava Oulunjärvi ja kirkas on taivas. Ja aurinko luo iltapilvien välistä heleän loisteen vastarannan korkealle kuusikolle. Ja tuolta lahden perältä vanha mylly harmaine seinineen kuvautuu veteen. Eikä mikään häiritse…. Mutta! häiritseepäs! Venhe viiltää lahdelman pintaa, ja tervainen laita peilailee veden kalvossa. Ukko istuu perässä ja huopaa ja akka soutaa hyvin nopeilla vedoilla. Tuo kaikki on niin perinpohjaisen kodikasta…. Silloin nautin minä tuosta tyynestä rauhasta, tuosta kesän kukoistuksesta, jolta puuttuu kuumien maiden huumaavia tuoksuja. Silloin kävelen tuonne laiturin nokkaan ja unelmoin….
……..
Vai silloinko se olisi kauniimpi kun tummana kun tumman nousee lännen taivaalta ukkospilvi ja peittää helteisen auringon. Vielä on kaikki tyyntä, mutta tuommoista salaperäistä, pelottavaa elementtiä.... Silloin mietin minä armaan maani kohtaloa. Rintani painuu, suoneni tykkii – – ! – jo välähti säihkyvä salama! – –
Mutta syysyönä! Tumma on taivas ja tähtöset loistaa ja kuuhut kuonottaa. Tuosta se paistaa lahden perältä, hongikon välistä. Sieltä se valaisee tuon tumman hyisen usvan, joka leijaa veden päällä, sieltä se valaisee nienten kärjet ja vaihtelee valo ja varjo. Ja tummaan yöhön häviää lahdelman suu..... Mutta äkkiä välähtää tähdenlento, joka hetkeksi halkaisee öisen pimeyden näyttäen, että sielläkin on eleillä valon valta..... Silloin kutistuu koko sydämeni kokoon näkymättömästä, salamyhkäisestä tuskasta. Ja sieluni täyttää ristiriitaiset aatteet. Näinkö tämä loppui? – Näin! – Ei! –... –
Milloinka se on kaunein? Ei milloinkaan! Mutta minä tahdon pois tästä rauhanlahdelmasta, kauvas pois! Minä tahdon kuulla kosken pauhua, jonka kaiusta vuoret vapisee. Minä tahdon nähdä salamain säihkyvän yli taivaan kannen! Ja vahtona pärskyköön pohjiaan myöten valtava meri, ei! koko maapallon meret ja silloin laulan minä itse sydämeni säveltä.
Hövelö. 15 XI 92.
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=39&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Leino%2C+Eino">Leino, Eino</a>
||||osm
1800-luku
Leino, Eino
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=kirjailijat">kirjailijat</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=f%C3%B6rfattare">författare</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=runoilijat">runoilijat</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=diktare">diktare</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=1878">1878</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=1926">1926</a>
Eino Leino 6.7.1878 - 10.1.1926
Eino Leino – alkuaan Armas Einar Leopold Lönnbohm – syntyi vuonna 6. heinäkuuta 1878 Kajaanin Paltamossa.
Leinon isä oli komissiomaanmittari Andreas Lönnbohm (alkuaan Antti Mustonen) ja äiti Anna Emilia Lönnbohm (o.s. Kyrenius). Leinon lisäksi perheessä oli yhdeksän vanhempaa lasta: kuusi poikaa (Oskar, Kaarlo, Viktor, Kasimir, Paul ja Artur) ja kolme tyttöä (Olga, Hilda ja Elin).
Kotitalon nimi oli Hövelö ja siellä asui ajoittain myös äidin sisko Olga Kyrenius.
Leino suoritti lukion Hämeenlinnan lyseessä. Hämeenlinnassa hän asui Fredrika Wetterhoffin luona. Wetterhoffin luona hän sai huonetoverikseen saksalaissyntyinen kutojamestarin Carl Neun, jonka rouva Wetterhoff oli palkannut opettajaksi kutomakouluunsa. Neusta tuli Leinon ystävä ja he olivat kirjeenvaidossa vielä senkin jälkeen, kun Leino oli muuttanut pois Hämeenlinnasta.
Morsiusparille 1.9.1893
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=runot">runot</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=dikter">dikter</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=1893">1893</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=1800-luku">1800-luku</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=1800-talet">1800-talet</a>
Onnitteluruno, jonka Eino Leino kirjoitti veljensä Kaarlo (Kalle) Lönnbohmin häihin. Runo painettiin Eino Leinon ensimmäisenä erillisenä painotuotteena, nelisivuisena pikkujulkaisuna.
Kaarlo Lönnbohm vihittiin avioliittoon Ingrid Kolisin kanssa Vaasassa 5.9.1893 . Eino Leino matkusti veljensä Artturin kanssa Vaasaan Kaarlo ja Ingrid Lönnbohmin vieraaksi jouluna 1893. Matkallaan hän tutustui mm. kirjailija Aleksander Filanderiin eli Santeri Alkioon.
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=39&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Leino%2C+Eino">Leino, Eino</a>
Ossian Nymanin kirje Eino Leinolle 31.8.1895
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=kirjeet">kirjeet</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=brev">brev</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Leino%2C+Eino">Leino, Eino</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=1895">1895</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=1800-luku">1800-luku</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=1800-talet">1800-talet</a>
Eino Leino toimi lukioaikanaan Toveruus-seuran puheenjohtajana ja piti esitelmiä luokkatovereilleen. Hän joutui kuitenkin eroamaan puheenjohtajuudesta sopimattoman kirjoituksensa vuoksi. Opiskelukaveri Ossian Nyman kirjoitti kirjeen "Lömpalle", joka oli lähdössä lukion jälkeen Helsinkiin opiskelemaan.
---
Tammela 31/VIII 95.
Frater optimus Eino!
Nyt olisi minun vuoroni lukea, "minä vaivainen syntinen", kun en ole ennimmin kirjoittanut, mutta suonet anteeksi, kun kauvan "tjensten framför allt". Niin, työtä olen tehnyt nykyään jotenkin lujasti matematiikan kanssa. – Mutta ennen kaikkea kiitos viime kirjeestäsi ynnä puheesta. Puhe oli mainio tietysti ja otettiin se mitä suosiollisimmasti vastaan. Kiitoksia sain niin hyvin yhdeltä kuin toisteltakin puolen. Kiitos siis vielä kerran veli parahin. Koska sen päivän ja vielä seuraavan viikon nauroin partaani. Sillä viikolla sain näet kirjeitä toisilta veljiltä, ja kun olin kehunut heille pitäväni puheen, lausuivat he ihmettelynsä sen johdosta. Matti S. muiden muassa kirjoitti viime sunnuntaina näin: "Kiitos kirjeestäsi! Olihan se taas hauska kuulla miehestä. Ja mikä vielä on kummempaa, kun sinä, niin sinä vielä kerran pidät puheen iltahuvissa. Mitäs pirua sinä oikein juttelit niille ihmisille puheessasi ja mitäs p–skaa syötit kansalle, olis hauskaa tietää. Ehkä pidit väkijuomien turmiollisesta vaikutuksesta ihmisruumiille. Vedit tietysti todistukseksi oman elämän kokemuksesi asiassa ja Yrjön äksiisin niiden 70:nen plaskun kanssa." Ei vähemmän hämmästynyt ja ihmeissään ollut veli Pietari, joka siihen aikaan oleskeli täällä minun luonani. En ole näet heille lainkaan sanonut, kenen puhe oli, vaikka sen tietävät kuka sen piti. On hauska kuulla, mitä he tuumivat kun tapaan. On siinä kerran ihmettelyä ja selityksiä. Lähemmän ilmoituksen olen tuuminut jättää siksi, kun taas ensi kerran ollaan yhdessä koossa. Silloin sinä voit lausua niinkuin entinen piika: "Se pieru, jonka rouva pieraisi, oli minun." Tavatessa myöskin tyhjennetään niin hyvin puheen tekijän, kun sen pitäjänkin maljat, pitäjän kustannuksella. Se on selvä se, sano maisteri.
Kuten sanottu olen jotenkin ahkeraan tämän pitänyt päälle matematiikan kanssa. Yli parin viikon ajan olen joka päivä käynyt Mustialassa 5 tuntia päivässä, ensin aamulla, ja sitten iltapäivällä. Sitä paitsi on vielä tietysti kotityötä. Luja on opettaja ja hyvän se tekeekin. Paljon on asioita selvinnyt. Luulisi sen nyt lopultakin luistavan. Ensi keskiviikkona lähden H:linnaan, jolloin myöskin toiset tulevat. Minä tulen nyt sitte Matin kanssa pulakistiksi H:linnassa, niinkauvan kuin siellä ollaan. Siellä otamme tietysti tuntia kummassakin aineessa ja teemme lujasti työtä. Toivottavasti se silloin onnistuu.
Kuten sanottu oli veli Pietari täällä luonani. Viime maanantaina lähti hän Tampereelle. Terveisiä siis häneltä. Hän oli täällä osaksi katsomassa veljeään, joka oli Forssassa kotiopettajana erään rakennusmestarin luona, osaksi oleskeli hän sitten tietysti minun luonani. Hauskaa oli taas tavata miestä. Ja hauskaa me yritettiinkin pitää. Sinäkin päivänä, jolloin "minä pidin puheen" oli meillä jotenkin vaihtelevat eeventyyrit. Mutta niiden kertomiseen menisi kokonainen tunti. Arvaat että elämää sitä pidettiin, kun klo oli 5 aamulla, kun tulin kotiin. Pekka suvaitsi taas tulla neljännestä vailla 6. Seuraavana päivänä naurettiin ja muut ihmiset kertoivat, mitä olimme tehneet ja pitäneet iloa. Oli niin hyvä, kun ei ollut ketään vanhoja tonttuja kertomassa ja matuska poraamassa. Sunnuntai iltana pidettiin myöskin jotenkin tuimat läksiäiset Pekalle, Forssan hotellissa. Meitä oli siellä 8. nuorta miestä. Arvaat siis että oli hauskaa.
Mitäs minä vielä sinulle kertoisin. Enpä tiedä juuri mitään, sillä olen elänyt nykyään paljaassa matematiikassa ja toivossa että saan tuon kauvan kaivatun Apollon lyyryn. – Juttelimme Pekankin kanssa siitä hetkestä jolloin meillekin kovan onnen lapsille on suotu onni kokoontua vielä kerran Helsingissä, ja sinä, veli paras, pidät vielä kerran puheen kaikille, ennenkuin erotaan. Kun sitä ajattelimme ja puhuimme, me tulimme liikutuksen tuulelle. Samat ajatukse valtaavat nytkin minut, ajatellessani Sinia, sanojasi ja tunteitasi, meitä Sinun veljiäsi kohtaan. En tiedä mitä sanoisin ja tekisin. Sanotaan että "elämä on taistelua", ja [...] kyllä totta, mutta verrattain helpoksi minusta tekevät sen todelliset ystävät, joilla on sama mieli ja tunteet.
Arvattavasti lähdet heti Helsinkiin, kun yliopisto avataan. Sanoistasi näen myös että aiot myöskin ryhtyä heti hyvasti kiinni todelliseen työhön. Ja se on tietysti oikein se. En voi näin sanoa muuta, kuin onnea. Toivottavasti minäkin sitten ensi lukukaudella pääsen Helsinkiin ja silloin sitä taas ollaan lähemmässä yhteydessä. – Kirjoita nyt sieltä meille H:linnaan, niin kauvan kun siellä olemme, niin usein kuin vaan joudat. –
Ei, nyt minun taas täytyy lähteä Mustialaan. Terve siis veli ensi kirjeeseen, jota odotan piakkoin. Kirjoita, jos jaksat vielä kotona ollessasi ja anna osoitteesi Helsingissä. Voi paraiten.
Sinua aina kaipaava veljesi
Ossian [Nyman]
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=39&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Nyman%2C+Ossian">Nyman, Ossian</a>
Pekka Halosen kirje Eino Leinolle 2.12.1911
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=kirjeet">kirjeet</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=brev">brev</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Leino%2C+Eino">Leino, Eino</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Halonen%2C+Pekka">Halonen, Pekka</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=1911">1911</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=1900-luku">1900-luku</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=1900-talet">1900-talet</a>
Pekka Halosen kirje Eino Leinolle vuonna 1911.
Eino Leino tutustui taidemaalari Haloseen jo vuonna 1895. Halonen teki vuosien varrella kannet moniin Leinon teoksiin.
---
Järvenpää 2 Joulu 1911
Veli Eino!
nyt minulla on mieluisin velvollisuus Sinulle sanottavana, mitä yleensä voidaan ystävälle ja toverille sanoa: Olet tehnyt hyvän kirjan. Tämä ”Työn orjasi” paras suorasanaisistasi, mitä tähän asti olet tehnyt. Ja siinä on parasta, mitä yleensä on tehty. Elä nyt päästä lankoja käsissäsi löyhtymään. Virheetöntä hyvää taidetta Jumalan kiitos ei ole olemassa sentähden ei puhuta pikkuasioista. Mutta puhutaan, kun tavataan iloisesta ja suuresta asijasta, joka on nyt vallassasi. Lankoja on vielä punottava kireemmälle ja umpisolmu päähän, ettei jää mitään tietä ulos!
Mutta tämä ei ole kritiikkiä, se tulee itsestään, jos tuolla tiellä pysyt. Hirvenvarsan kun saa ikeen alle kesytetyksi sittepähän ihme lienee jos ei ura aukee.
Enempää en tarvinne tällä kertaa sanoa osoittaakseni iloani Työn orjassasi saavuttamastasi voitosta.
Hei vaan!
Tuostapa nyt tie menevi, ura uusi urkenevi!
Pekka
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=39&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Halonen%2C+Pekka">Halonen, Pekka</a>
Urho Haapasen runo Eino Leinolle
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=runot">runot</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=dikter">dikter</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Leino%2C+Eino">Leino, Eino</a>
Urho Haapasen runo Eino Leinolle.
---
Eino Leinolle.
Lennelköön sun laulusesi
säkeninä säihkyten
alle joka kurkihirren,
[...] jokaisen!
Lämmintä se liehtokohon,
niin tuulet keväällä;
sytytelköön sydämiä
nuorten sekä mieliä!
Kaikukoon sun kanteleesi
vielä kauan – toivon ma.
Pysyös kuin tähän asti
miesnä, miesten keralla!
Kiitos, kiitos laululoistas
kiitos taitohestasi!
Tiedän, että sulle lausun
kiitoksen mä kansani.
Urho Haapanen
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=39&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Haapanen%2C+Urho">Haapanen, Urho</a>
Pdf
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=44&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=fin">fin</a>
Werner Söderströmin kirje Eino Leinolle 29.9.1893
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=kirjeet">kirjeet</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=brev">brev</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Leino%2C+Eino">Leino, Eino</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=kustantajat">kustantajat</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=f%C3%B6rl%C3%A4ggare">förläggare</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=1893">1893</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=1800-luku">1800-luku</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=1800-talet">1800-talet</a>
Leino on tarjonnut hallussaan olevaa 80 runon kokoelmaa julkaistavaksi Otavalle ja Söderströmille 25.9.1893, mutta saa torjuvan vastauksen molemmilta kustantajilta.
Porvoo 29 Syysk. 1893.
Neiti Eino Lönnbohm, Hämeenlinna.
Arv. kirjeenne johdosta t. k. 25 p:ltä pyydän saada vastata että kun runoilla yleensäkin on kehnonpuoleinen menekki ja minulla nyt niin kovin paljon kustannettavia, niin en voi suostua tarjoukseenne.
Kunnioituksella
Werner Söderström
Toivo Pekkalan kstä
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=39&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=S%C3%B6derstr%C3%B6m%2C+Werner">Söderström, Werner</a>