Claudelin, Henrik Vilhelm]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1600-luku]]> maanjako]]> väestö]]> Brahe, Pietari]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]> Artikkelissa on kerrottu myös Kajaanin asukasluvun kehittymisestä alkaen vuodesta 1653 (39 henkeä) vuoteen 1929 (7 117 henkeä) saakka.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero 4/1934. Kirjoittajana nimimerkki H. W. C. eli Henrik Vilhelm (Wille) Claudelin.]]>
Kajaani-lehti]]> fi]]>
Claudelin, Henrik Vilhelm]]> Aleksanteri I]]> historia]]> 1800-luku]]> vierailut]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numerossa 36/1934. Kirjoittajana nimimerkki H. W. C. eli Henrik Vilhelm (Wille) Claudelin.]]>
Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]>
Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> Sotkamo]]> Paltamo]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1700-luku]]> torpat]]> maatilat]]> tontit]]> nimet]]> fi]]> Kajaani]]> Sotkamo]]> Paltamo]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> henkilöhistoria]]> 1920-luku]]> oppilaat]]> opettajat]]> koulut]]>
Nimiluettelo:
Aejmelaeus, Carl Emil
-,,- Edvin
-,,- Frans Alfred
-,,- Gustaf Nikolaus
-,,- Sanfrid August
Ahtola, Lauri
Airola, Frans
Ansten, Werner
Backman, Johan Alarik
Bergh, Jenny
-,,- Carl Petter
-,,- Gustaf Ferdinand
Cajan, Johan Gidion
Calamnius, Fredrik Vilhelm
-,,- Ilmari (Kianto)
Castren, Fredrik Alfred
-.,- Johan Adolf
-,,- Johan Reinhold
-,,- Karl Alarik
-,,- Jonas Kristian
-,,- Reinhold
-,,- Robert Aleksander
Cederström, Emil
Costiander, Johan Gustaf
Durchman, Gustaf
Ekebom, Clas
Ekholm, Emilia
Eskolin, Anders
v. Essen, Edvard Vilhelm
-,,- Gustaf
-,,- Gustaf Mauritz
-,,- Karl August
-,,- Otto Henrik
Fellman, Helena
Flander, Carl Adolf
-,,- Oskar
Forbus, Adolf
Grundström, Olivia
Grönfors, Mikael
Haataja, Kaarlo
Harlin, Gustaf
-,,- Karl
Heikkinen, Kaarlo
-,,- Kalle
Heikinheimo, Assar
Heineman, Eino
Helander, Viktor Lars
Helander, Anders Viktor
Holmberg. Jenny
Hollmerus, Ida
-,,- Verna 15
Hulkkonen, Helmi
Hyvärinen, Juuso
Hägg, Yrjö
Högman, Carl Johan
Ikonen, Kaarlo
Ingman, Axel Vilhel
Juntunen, Juhana Emil
Juvelius, Vera
Kariniemi, Pietari
Karjalainen, Karl Fredrik
Kena, Signe
Kokkonen, Kaarlo
-,,- Väinö
Korhonen, Kaarlo
Krank, Johan
-,,- Johannes
Kyander, Ernst Gusfaf
-,,- Ivar Aleksander
-,,- Waldemar
Lackström, Emil
Levälahti, Emil
Levonius, Konstantin
-,,- Carl Fredrik
Liljeblad, Viktor Emanuel
Lindberg, Evert
Lindgren, Robert
Lindqvist, Mikko
Linnanniemi, Harald
-,,- Anni
Lönnbohm, Oskar
Lönnrot, Frans Fredrik
Malmgren, Anders Johan
-,,- Carl Petter
Marelius, Karl Johan
Martikainen, Tahvo
Mielonen, Fredrik
Naakka, Varma
Nikkinen, Tyyne
Nordberg, Mauritz
Ockenström, Gustaf Aleksander
Parviainen. Erik
Penttilä, Jalmari
Perttunen. Ivar
Petander, Filip
Pihlamaa, Ellida
Piipponen, Johan Konstantin
Pippingsköld, Axel
-,,- Rafael
Pirinen, Erik
Planting, Arvid
Puntti, Selma
Pöysti, Väinö Matti
Rainio, Axel
Renfors Agnes
-,,- Herman
-,,- Maria
Rechardt, Johannes
-,,- Karl Fredrik
Rihtniemi, Eija
-,,- Wolter
Rimpiläinen, Adolf
-,,- Hellin
-,,- Saimi
Roine, Reinhold
Roos, Edit
-,,- Hilma
-,,- John
Roos, Richard Sebastian
-,,- Walter
Saarilahti, K. A.
Sonmark, Arth. Waldemar
Savander, Aina
Savolainen, Aron
Saxa, Carl
Schwartzberg, Henrik
-,,- Johannes
-,,- Jakob
Sipilä, Emil
-,,- Elli
-,,- Johan Gustaf
Siren, Signe
Sjöstedt, Augusta
Snellman, Samuel Wilhelm
-,,- Gustaf Adolf
Stenbäck, Thor Otto
Stohlberg, Herman
-,,- Johan Gabriel
Suomalainen, Juho
Sutinen, P. J.
Taipale, A. E.
Teirilä, K. A.
Tervo, Alarik
-,,- Aleksander
Ticcander, Hugo Alfred
Tamminen, Vilho
Torkkeli, Emma
Tuhkanen, Johan Henrik
Tuomola, J. A.
Turpeinen, Pekka
Wacklin, Aleksander
Wallenius. Elis
Waennerberg, David
-,,- Midas
-,,- Otto
-,,- Karl Fredrik
Veiste, Elis
Vikelä, Ester
-,,- Wivia
Viljanen, Väinö
Viinikainen, Helmi
Voutilainen, Aino
Vuori, Einar
-,,- Igor
Vuori, Isidor
-,,- Paul
-,,- Tuure
Vuoristo, Paavo
Väyrynen, Johannes
Öfverberg, Emilia]]>
Kajaanin sanomalehti ja kirjapaino oy]]> fi]]> Henkilötietoja Kajaanin ala-alkeiskoulun oppilaista vuosilta 1840-1876
ja Kajaanin kaupungin kansakoulusta ja sen ensimäisistä opettajista.]]>
Kajaani]]>
Enwald, Gustaf]]> Lönnrot, Elias]]> vierailut]]> historia]]> paikallishistoria]]> Kajaani]]> 1800-luku]]> 1880-luku]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]> Kainuun Sanomat]]> Anttila, A.]]> fi]]> Kajaani]]> Enwald, Gustaf]]> Kainuu]]> Pohjois-Pohjanmaa]]> historia]]> paikallishistoria]]> maaherrat]]> kuvernöörit]]> läänit]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä 15.3., 24.3., 5.4., 9.4., 14.4., 16.4. ja 22.4. vuonna 1933. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kainuu]]> Pohjois-Pohjanmaa]]>
Claudelin, Henrik Vilhelm]]> Kainuu]]> historia]]> henkilöhistoria]]> historiantutkijat]]> Castrén, Kaarle Alfred]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero 139/1934. Kirjoittajana nimimerkki H. W. C., eli Henrik Vilhelm (Wille) Claudelin.]]>
Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]>
Claudelin, Henrik Vilhelm]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1800-luku]]> oikeudenkäynti]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Oikeus tuomitsi Anna Leena Pikkaraisen maksamaan sakkoa 40 markkaa. Oikeus katsoi myös pelimanni Kettusen syylliseksi, mutta koska hänellä ei työläisenä ollut rahaa sakkojen maksamiseen, määrättiin hänet istumaan yhdeksi sunnuntaiksi jalkapuussa kirkon oven ulkopuolella. Muille tanssiin osanottaneille annettiin varoitus.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehden numerossa 98/1934. Kirjoittajana nimimerkki H. W. C. eli Henrik Vilhelm (Wille) Claudelin.]]>
Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]>
Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1840-luku]]> runoilijat]]> Oksanen, A.]]> Ahlqvist, August]]> Lönnrot, Elias]]> Fabritius, Maria Antoinette]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt alun perin kuopiolaisessa Savo-lehdessä osana Kaarlo Narisen sarjaa "Eräitä ennen julkaisemattomia muistelmia runoilija Ahlqvist-Oksasesta", jonka pohjalta kruununvouti G. Enwald kirjoitti tämän artikkelin Kajaani-lehteen vuonna 1933.]]>
Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]>
Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1600-luku]]> kuntarajat]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numerossa 93/1942. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]>
Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> tontit]]> maanomistajat]]> Kajaani (lehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Vuonna 1752 mainitaan tontin omistajana Jonas Okkonen, joka toimi mm. kaupungin raatimiehenä.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numerossa 60/1939. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]>
Enwald, Gustaf]]> Hyrynsalmi]]> historia]]> paikallishistoria]]> henkilöhistoria]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> 1900-luku]]> nimismiehet]]> fi]]> Hyrynsalmi]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> henkilöhistoria]]> 1800-luku]]> alkeiskoulut]]> koululaiset]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdissä numerot 105, 106, 107, 108, 109, 111, 112 ja 113 vuonna 1931. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Elämäkerrallisia tietoja Kajaanin koulun opettajista ja huomattavimmista oppilaista.]]> Kajaanin kaupungin kansakoulusta ja sen ensimäisistä opettajista.]]> Kajaani]]>
Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> hirstoria]]> paikallishistoria]]> 1600-luku]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> pormestarit]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkelissa kerrotaan Kajaanin pormestareista vuodesta 1659 vuoteen 1821.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 36B ja 37 vuonna 1929. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kajaani]]>
Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> Sotkamo]]> Kuhmoniemi]]> Kuhmo]]> Hyrynsalmi]]> Ristijärvi (kunta)]]> Puolanka]]> Säräisniemi]]> Vaala]]> Paltamo]]> Suomussalmi]]> historia]]> henkilöhistoria]]> paikallishistoria]]> papit]]> kappalaiset]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numeroissa 94 ja 95 vuonna 1931. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kainuu]]>
Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> henkilöhistoria]]> 1800-luku]]> Paltamo]]> Sotkamo]]> Kuhmoniemi]]> Hyrynsalmi]]> Puolanka]]> Säräisniemi]]> Ristijärvi (kunta)]]> papit]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero 7.11.1935. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kainuu]]>
Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> Kainuu]]> Pohjois-Pohjanmaa]]> historia]]> paikallishistoria]]> henkilöhistoria]]> tuomarit (oikeus)]]> tuomiokunnat]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 124 ja 130 vuonna 1928. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kainuu]]> Pohjois-Pohjanmaa]]>
Claudelin, Henrik Vilhelm]]> Kainuu]]> Hyrynsalmi]]> Moisiovaara]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1900-luku]]> Ladau, Carl Reinhold]]> autiotalot]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on julkaistu Kainuun Sanomien numerossa 97/1927. Kirjoittajana nimimerkki H. W. C eli Henrik Vilhelm (Wille) Claudelin.]]>
Kainuun Sanomat]]> fi]]> Hyrynsalmi]]> Moisiovaara]]> Kainuu]]>
Claudelin, Henrik Vilhelm]]> Kainuu]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1860-luku]]> suuret nälkävuodet]]> katovuodet]]> pula-ajat]]> ulosotto]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numerossa 78/1932. Kirjoittajana Henrik Vilhelm (Wille) Claudelin.]]>
Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kainuu]]>
Claudelin, Henrik Vilhelm]]> Kajaani]]> historia]]> kaupunkihistoria]]> jälleenrakennus]]> rakennukset]]> Kaleva (sanomalehti)]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kaleva-lehdessä31.12.1940. Kirjoittajana nimimerkki H. W. C. eli Henrik Vilhelm "Wille" Claudelin. Artikkelissa julkaistu aiempi uutinen on ilmestynyt Kaleva-lehdessä numerossa 60/1939. Sen on kirjoittanut G. Enwald.]]>
Kaleva (sanomalehti)]]> Kajaani (sanomalehti)]]> Enwald, Gustaf]]> fi]]> "Hävinnyttä Kajaania : Erään kaupunkimme vanhan talon vaiheita"]]> Kajaani]]>
Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> henkilöhistoria]]> 1800-luku]]> 1900-luku]]> kansakoulu]]> opettajat]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Kaupungin ensimmäinen kansakoulu avattiin 1. helmikuuta 1873 ja se toimi samalla paikalla vuoteen 1889 saakka, tiloihin, joissa ala-alkeis-, reali- ja alkeiskoulu olivat sitä ennen toimineet.

Artikkelissa luetellaan myös kansakoulun johtokunnan esimiehiä, opettajia ja muita koulutukseen liittyviä henkilöitä.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero 60/1934. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Tietoja Kajaanin koulun entisistä opettajista n. vuosilta 1812-1918 ja ala-alkeiskoulun entisten oppilaiden myöhemmistä elämänvaiheista vuosilta 1848-1875 löytyy myös täältä: Elämäkerrallisia tietoja Kajaanin koulun opettajista ja huomattavimmista oppilaista.]]> Henkilötietoja Kajaanin ala-alkeiskoulun oppilaista vuosilta 1840-1876.]]> Kajaani]]>
Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1600-luku]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> 1900-luku]]> väestö]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]> Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> henkilöhistoria]]> 1700-luku]]> henkilönnimet]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kajaani]]>
Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> henkilöhistoria]]> paikallishistoria]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> tontit]]> maanomistajat]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numerossa 1943. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaanin vanhojen talojen ja tonttien omistajia käsitellään myös artikkelissa Tietoja Kajaanin kaupungin taloista ja tonteista sekä niiden omistajista vuosilta 1820-1901
sekä Tietoja eräistä Kajaanin vanhimmista tonteista ja taloista sekä niiden omistajista.]]>
Kajaani]]>
Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> henkilöhistoria]]> 1800-luku]]> 1900-luku]]> kaupunginvaltuustot]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numeroissa 119-123 vuonna 1931. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]>
Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> kaupunkihistoria]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> kadunnimet]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
G. Enwald kertoo artikkelissaan, miltä näytti Kajaanin kaupungin kartta vuonna 1764. Tontteja oli 86 kappaletta, joista 48 rakennettuja, 14 peltoina ja 18 niittyinä. Kaupungin harvat kadut saivat viralliset nimet vasta 1890-luvulla. Maa oli hyvin vesiperäistä, jolla oli keväällä ja syksyllä hankalaa kulkea. Sammakot kutivat kesäkaudet Kauppakadulla ja vain pitkospuita pitkin saattoi kävellä.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä vuonna 1936. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]>
Flander, Carl Georg]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1600-luku]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> asemakaavoitus]]> julkiset rakennukset]]> onnettomuudet]]> väestö]]> Kajaanin linna]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkelin on suomentanut "nimismies J. N. Claudelin", jolla tarkoitetaan kuitenkin luultavasti nimismies Henrik Vilhelm "Wille" Claudelinia. Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä 1933.]]>
Kajaani (sanomalehti)]]> Claudelin, Henrik Vilhelm]]> fi]]> Kajaani]]>
Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> henkilöhistoria]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> maapäivät]]> valtiopäivät]]> Porvoon valtiopäivät]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa kesä- tai heinäkuun numerossa 1928. Tiedot on lehdelle toimittanut kruununvouti G. Enwald.]]>
Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kajaani]]>
Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> Kajaanin kihlakunta]]> historia]]> paikallishistoria]]> henkilöhistoria]]> 1600-luku]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> 1900-luku]]> henkikirjoittajat]]> kirjanpitäjät]]> kamreerit]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Kamreerin virkatehtävät olivat melkein samat kuin henkikirjurien, mistä syystä jälkimmäisiä ei ollut Kajaanin kihlakunnassa Brahen aikana. Ensimmäinen kamreeri oli entinen Turun kamreeri Niilo Olavinpoika Canik, joka tuli Kajaaniin 1651 ja hoiti kansliaa kuolemaansa asti 1661.

Tämän jälkeen alettiin käyttää nimitystä kirjanpitäjä. Varsinainen ensimmäinen henkikirjoittaja nimitettiin luultavasti vuonna 1680, vaikka tietoja Kajaanin kihlakunnan ensimmäisistä henkikirjoittajista ei olekaan tämän artikkelin mukaan säilynyt,

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä 13.8.1934. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]>
Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> Kajaanin kihlakunta]]> historia]]> henkilöhistoria]]> 1800-luku]]> 1900-luku]]> kruununvoudit]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 120 ja 122 vuonna 1929. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kajaani]]>
Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> Kajaanin kihlakunta]]> historia]]> paikallishistoria]]> henkilöhistoria]]> nimismiespiirit]]> nimismiehet]]> Paltamo]]> Sotkamo]]> Kuhmoniemi]]> Kuhmo]]> Hyrynsalmi]]> Suomussalmi]]> Puolanka]]> Säräisniemi]]> Kainuu]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkelissa luetellaan vuosien 1850-1934 aikana nimismiehinä toimineet henkilöt nimismiespiireittäin.

Artikkelin tiedot on koottu Kainuun Sanomista 11.4., 20.9., 29.9., 16.10., 20.10. ja 8.11. vuonna 1934. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kainuu]]>
Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> Kajaanin kihlakunta]]> historia]]> henkilöhistoria]]> 1700-luku]]> säätyläiset]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 93 ja 94 vuonna 1929. Tiedot lehdelle on toimittanut kruununvouti G. Enwald.]]>
Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kajaani]]>
Claudelin, Henrik Vilhelm]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> kirkkorakennukset]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Kajaani oli pieni talonpoikaiskylä Kajaanin pitäjässä, kunnes se pitäjien eroamisen jälkeen liittyi osaksi Paltamoa. Itsenäistyttyään kaupungiksi tultuaan vuonna 1651 toimi sen kirkkona yhä Paltamon kirkko, mutta kreivi Pietari Brahe, Kajaanin kaupungin perustaja, ryhtyi heti toimenpiteisiin kirkon aikaansaamiseksi kaupunkiin.

5. helmikuuta 1652 pidetyillä kihlakunnankäräjillä annettiin rahvaalle määräys tuoda kirkkoa varten hirsiä ja alkaa rakennustyö. Kaupungin ensimmäinen kirkko valmistui vuonna 1656.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä 23.6.1934. Kirjoittajana Henrik Vilhelm (Wille) Claudelin.]]>
Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Muutamia tietoja nk. Berghin navetasta ja Kajaanin kirkon puiston perustamisesta.]]> Kajaani]]>
Claudelin, Henrik Vilhelm]]> Kainuu]]> Kajaani]]> Kuusamo]]> Paltamo]]> Sotkamo]]> Hyrynsalmi]]> historia]]> komppaniat]]> sotaharjoitukset]]> pataljoonat]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkelissa on pataljoonan esittelyn lisäksi myös maaherra Langén antama määräys sotatarpeiden kuljetuksesta tervaveneillä. Määräys on päivätty 5.8.1806, ja siitä sekä nimismiehen merkitsemästä kuulutuksesta ilmenee myös "silloista vajavaa suomenkielentaitoa".

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numerossa 13/1937. Kirjoittajana nimimerkki H. W. C. eli Henrik Vilhelm Claudelin.]]>
Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Paltaniemi]]>
Claudelin, Henrik Vilhelm]]> Kajaani]]> historia]]> henkilöhistoria]]> 1600-luku]]> jesuiitat]]> Raamattu]]> Kajaanin linna]]> Messenius, Johannes]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Vuonna 1608 Messenius palasi ruotsiin ja pakotettiin vannomaan vala, että hän luopuisi katolisesta uskosta ja "Ruotsin vihollisista". Tämän jälkeen hän kirjoitti paljastuskirjoituksia jesuiitoista, joista kostoksi ilmiantoivat jesuiitat hänet Ruotsin kuninkaalle. Messenius vangittiin, mutta hän oveluudellaan pääsi vapaaksi.

Kuitenkin myöhemmin professorina ja valtionarkistonhoitajana ollessaan Johannes Messenius kävi salaista kirjeenvaihtoa Puolan jesuiittojen kanssa, mistä johtuen määräsi Ruotsin kuningas Kustaa Aadolf hänet vangituttavaksi Kajaanin linnaan. Vankeusaikanaan Messenius kirjoitti pääteoksensa, Ruotsin historiasta kertovan Scondia illustratan. Hän virui linnassa 20 vuotta ja vapautui vuonna 1636. Hän kuoli samana vuonna.

Kajaanin tuomiokunnan tuomarina vuosina 1892-1904 toimineen Karl Johan Lundin jälkeen jättämästä arvokkaasta kirjastosta löydettiin vanha, salainen Raamattu, jonka arvellaan kuuluneen Johannes Messeniukselle. Sen omisti löytöhetkellä K. J. Lundin poika, Kajaanin varatuomari Holger Lund.

Artikkelin on kirjoittanut nimimerkki H. W. C. eli Henrik Vilhelm (Wille) Claudelin.]]>
fi]]> Tietoja Kajaanissa olevan Johannes Messenius'en raamatun omistajista.]]> Kajaani]]>
Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> henkilöhistoria]]> 1800-luku]]> 1900-luku]]> rakennukset]]> tontit]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numerossa 55/1940. Kirjoittajana kruununvouti G. Enwald.]]>
Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kajaani]]>
Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> kirjastohistoria]]> 1800-luku]]> kirjastot]]> Kajaanin lukuyhdistys]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numero 97/1932. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kajaani]]>
Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> henkilöhistoria]]> 1800-luku]]> 1900-luku]]> säätyläiset]]> juhlat]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkelissa esitellään 1800-luvulla kaupungissa eläneitä säätyläisiä vuodesta 1826 alkaen. Tekstissä kerrotaan myös, millaisia juhlia tämä herrasväenluokka järjesti ja kuinka he vuonna 1872 päättivät hankkia pianon juhlatilaisuuksia varten. Piano ostettiin Helsingistä ja sitä varten lainattiin 1 100 markkaa pormestari Herman Wiklundilta.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä noin 1930-luvulla. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]>
Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1600-luku]]> 1700-luku]]> linnat]]> Kajaanin linna]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]> Kajaanin linnan esittelyä.

Kajaanin linnaa alettiin rakentamaan 1605. Linnaa rakennettiin vuoteen 1619, kunnes sen rakennustyöt keskeytettiin. Linna oliisoista harmaista kivistä muurattu suorakulmio, jonka luoteisessa ja kaakkoisessa päässä oli pyöreä torni.

Venäläiset räjäyttivät Kajaanin linnan 1716. Linnan korjausten aloittamista harkittiin 1721 ja uudelleen 1754, mutta entisöintisuunnitelmista luovuttiin. Linnassa oli kuitenkin komentajia vuoteen 1793 saakka.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä 1936. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
fi]]> Kajaani]]>
Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> henkilöhistoria]]> 1600-luku]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> kirkkorakennukset]]> vainajat]]> hautausmaat]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Seurakunnan vanhin hautausmaa sijaitsi kirkon ympärillä, mutta siihen on luultavasti haudattu vain vähän ihmisiä maan ollessa kivikkoista ja kallioperäistä. Yleisenä tapana 1600-luvun lopulla ja 1700-luvun alussa oli haudata ihmisiä myös kirkon lattian alle, mutta vuonna 1751 kehotti tuomiokapituli lopettamaan ruumiiden hautaamisen kirkon alle vedoten haitalliseen hajuun, joka mätänevistä ruumiista tunkeutui lattian alta kirkkoon.

Kirkon ympäristöä käytettiin hautausmaana noin 160 vuotta eli vuoteen 1809 asti, jolloin ruumiita alettiin haudata Kajaaninjoen rannalla olevaan hautausmaahan. Artikkelissa on luettelo ennen vuotta 1809 kuolleista henkilöistä, jotka on haudattu joko Kajaanin vanhimpien kirkkojen alle tai niiden ympärillä olleeseen hautausmaahan, nykyiseen kirkkopuistoon.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero 85/1931. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]>
Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> 1600-luku]]> 1800-luku]]> 1900-luku]]> lääkärit]]> sairaalat]]> terveydenhuolto]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Kun spitaali eli lepra alkoi levitä Kajaanissakin, ehdotti linnanpäällikkö Palmbaum huhtikuun 3. päivänä 1653 Pietari Brahelle, että tautia sairastaville rakennettaisiin erillinen rakennus. Brahe suostui ehdotukseen, ja vuonna 1656 valmistui sairaalarakennus Parkinniemelle Kajaaninjoen rannalle.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa noin. luultavasti 1900-luvun alkupuolella. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kajaani]]>
Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> henkilöhistoria]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> kauppiaat]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero 45/1933. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]>
Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> henkilöhistoria]]> 1600-luku]]> 1700-luku]]> sukunimet]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 23 ja 25 luultavasti noin vuonna 1930. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kajaani]]>
Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1800-luku]]> mielipidekirjoitukset]]> Tapio (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]> fi]]> Kajaani]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> Sotkamo]]> historia]]> henkilöhistoria]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> sukunimet]]> Mustonen (suku)]]> Leino, Eino]]> Leino, Kasimir]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
1800-luvun alkupuolella Liperissä asuvan Jaakko Mustosen pojat olivat Anders ja Karl Mustonen. Anders Mustonen, myöhemmin Lönnbohm, syntyi Liperissä 2.1.1824. Hänen puolisonsa oli kapteenin tytär Anna Emilia Kyrenius, syntynyt 5.12.1834.

Andersin ja Annan lapsista on artikkelissa mainittu muutama, esimerkiksi heidän toinen poikansa Kasimir Agaton Lönnbohm, syntynyt Paltamossa 17.11.1866, joka käytti kirjailijana nimeä Kasimir Leino, sekä Andersin ja Annan kolmas poika, Armas Eino Leopold Lönnbohm, joka runoilijana otti itselleen taiteilijanimen "Eino Leino".

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa 13.6.1934. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kajaani]]>
Claudelin, Henrik Vilhelm]]> Kainuu]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1800-luku]]> sahalaitokset]]> Kajaaninjoki]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Vuonna 1861 oli Kajaanin kihlakuntaan tullut lisää kolme sahaa, Myllyrannan (Paltamo) saha ja kaksi kotitarvesahaa Hyrynsalmen pitäjään.

Kaupunki yritti häätää sahalaitosta ajanmukaisempien teollisuusyritysten tieltä, mutta sahan alueen maanomistajista tuli oikeuskiista. Sahanomistajat Snellman ja Weckman puolustautuivat väittämällä, että sahan perustajalle kirkkoherra Wegeliukselle oli vakuutettu omistusoikeus sahaan ja että sahan alue ei ollut kaupungille lahjoitettua maata. Lopulta historiallisia papereita tutkittuaan antoi pormestari G. Enwald päätöksen, että "kauppias Snellmanin ja luutnantti Weckmanin on poistettava sahalaitos ja jätettävä riidanalainen alue Kajaanin kaupungin vapaaseen hallintaan".

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numero 141/1935. Kirjoittajana Henrik Vilhelm (Wille) Claudelin.]]>
Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kajaani]]> Kajaaninjoki]]>
Claudelin, Henrik Vilhelm]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1740-luku]]> oikeudenkäynti]]> murha]]> Troliin, Anna Gretha]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Anna Gretha Troliin synnytti salaa lapsen, jonka hän murhasi ja piilotti. Oikeudenkäynnissä hän kiisti tekonsa useaan otteeseen.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä vuonna 1934 numeroissa 124, 131, 132, 134, 137, 1/12, 10/1-35.. Alkuperäisistä pöytäkirjoista suomentanut ja selostanut Henrik Vilhelm (Wille) Claudelin.]]>
Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]>
Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> Vuolijoki]]> historia]]> 1810-luku]]> vierailut]]> Aleksanteri I]]> Kainuun Sissi]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Talli puhdistettiin ja seinät peitettiin koivunoksilla tallin hajun peittämiseksi. Lähimmästä talosta hankittiin pöytä ja lankusta valmistettiin penkki, joka vuorattiin kappaleella punaista verkakangasta.

Päivällinen nautittiin tallissa, minkä jälkeen keisari Aleksander matkusti kapteeni Juneliuksen ohjaamalla purjeveneellä Kajaaniin.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sissi -lehdessä numero 9/1933. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kainuun Sissi]]> fi]]> Kajaani]]> Haapalankangas]]> Vuolijoki]]>
Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> Paltamo]]> 1820-luku]]> onnettomuudet]]> tulipalot]]> Wennerström, Matthias Wilhelm]]> artikkelit (julkaisut)]]>
27. toukokuuta 1828 Kajaanin kihlakunnan silloinen kruununvouti Johan Christian Wichman julkaisi Finlands Allmänna Tidning -lehden numerossa 61 suomeksi artikkelin tulipalosta. Kirjoituksen johdosta nimismies Wennerströmin perheelle lähetettiin avustusta noin 750 Suomen markkaa.]]>
fi]]> Paltajärvi]]> Kajaani]]>
Claudelin, Henrik Vilhelm]]> Kajaani]]> Kajaanin kihlakunta]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1800-luku]]> määräykset]]> hakkuut]]> hakkuukiellot]]> metsät]]> Lavonius, Alexander]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeliin liitetyssä julistuksen sanatarkassa kopiossa näkyy suomen kielen muoto erityisesti Oulun läänissä 1800-luvulla. Tutut Oulun murteen piirteet ovat olleet kielessämme jo silloin.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero 98/1932. Kirjoittajana Henrik Vilhelm (Wille) Claudelin.]]>
Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]>