Claudelin, Henrik Vilhelm]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1600-luku]]> maanjako]]> väestö]]> Brahe, Pietari]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]> Artikkelissa on kerrottu myös Kajaanin asukasluvun kehittymisestä alkaen vuodesta 1653 (39 henkeä) vuoteen 1929 (7 117 henkeä) saakka.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero 4/1934. Kirjoittajana nimimerkki H. W. C. eli Henrik Vilhelm (Wille) Claudelin.]]>
Kajaani-lehti]]> fi]]>
Claudelin, Henrik Vilhelm]]> Aleksanteri I]]> historia]]> 1800-luku]]> vierailut]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numerossa 36/1934. Kirjoittajana nimimerkki H. W. C. eli Henrik Vilhelm (Wille) Claudelin.]]>
Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]>
Claudelin, Henrik Vilhelm]]> Kainuu]]> historia]]> henkilöhistoria]]> historiantutkijat]]> Castrén, Kaarle Alfred]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero 139/1934. Kirjoittajana nimimerkki H. W. C., eli Henrik Vilhelm (Wille) Claudelin.]]>
Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]>
Claudelin, Henrik Vilhelm]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1800-luku]]> oikeudenkäynti]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Oikeus tuomitsi Anna Leena Pikkaraisen maksamaan sakkoa 40 markkaa. Oikeus katsoi myös pelimanni Kettusen syylliseksi, mutta koska hänellä ei työläisenä ollut rahaa sakkojen maksamiseen, määrättiin hänet istumaan yhdeksi sunnuntaiksi jalkapuussa kirkon oven ulkopuolella. Muille tanssiin osanottaneille annettiin varoitus.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehden numerossa 98/1934. Kirjoittajana nimimerkki H. W. C. eli Henrik Vilhelm (Wille) Claudelin.]]>
Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]>
Claudelin, Henrik Vilhelm]]> Kainuu]]> Hyrynsalmi]]> Moisiovaara]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1900-luku]]> Ladau, Carl Reinhold]]> autiotalot]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on julkaistu Kainuun Sanomien numerossa 97/1927. Kirjoittajana nimimerkki H. W. C eli Henrik Vilhelm (Wille) Claudelin.]]>
Kainuun Sanomat]]> fi]]> Hyrynsalmi]]> Moisiovaara]]> Kainuu]]>
Claudelin, Henrik Vilhelm]]> Kainuu]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1860-luku]]> suuret nälkävuodet]]> katovuodet]]> pula-ajat]]> ulosotto]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numerossa 78/1932. Kirjoittajana Henrik Vilhelm (Wille) Claudelin.]]>
Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kainuu]]>
Claudelin, Henrik Vilhelm]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> kirkkorakennukset]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Kajaani oli pieni talonpoikaiskylä Kajaanin pitäjässä, kunnes se pitäjien eroamisen jälkeen liittyi osaksi Paltamoa. Itsenäistyttyään kaupungiksi tultuaan vuonna 1651 toimi sen kirkkona yhä Paltamon kirkko, mutta kreivi Pietari Brahe, Kajaanin kaupungin perustaja, ryhtyi heti toimenpiteisiin kirkon aikaansaamiseksi kaupunkiin.

5. helmikuuta 1652 pidetyillä kihlakunnankäräjillä annettiin rahvaalle määräys tuoda kirkkoa varten hirsiä ja alkaa rakennustyö. Kaupungin ensimmäinen kirkko valmistui vuonna 1656.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä 23.6.1934. Kirjoittajana Henrik Vilhelm (Wille) Claudelin.]]>
Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Muutamia tietoja nk. Berghin navetasta ja Kajaanin kirkon puiston perustamisesta.]]> Kajaani]]>
Claudelin, Henrik Vilhelm]]> Kajaani]]> historia]]> henkilöhistoria]]> 1600-luku]]> jesuiitat]]> Raamattu]]> Kajaanin linna]]> Messenius, Johannes]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Vuonna 1608 Messenius palasi ruotsiin ja pakotettiin vannomaan vala, että hän luopuisi katolisesta uskosta ja "Ruotsin vihollisista". Tämän jälkeen hän kirjoitti paljastuskirjoituksia jesuiitoista, joista kostoksi ilmiantoivat jesuiitat hänet Ruotsin kuninkaalle. Messenius vangittiin, mutta hän oveluudellaan pääsi vapaaksi.

Kuitenkin myöhemmin professorina ja valtionarkistonhoitajana ollessaan Johannes Messenius kävi salaista kirjeenvaihtoa Puolan jesuiittojen kanssa, mistä johtuen määräsi Ruotsin kuningas Kustaa Aadolf hänet vangituttavaksi Kajaanin linnaan. Vankeusaikanaan Messenius kirjoitti pääteoksensa, Ruotsin historiasta kertovan Scondia illustratan. Hän virui linnassa 20 vuotta ja vapautui vuonna 1636. Hän kuoli samana vuonna.

Kajaanin tuomiokunnan tuomarina vuosina 1892-1904 toimineen Karl Johan Lundin jälkeen jättämästä arvokkaasta kirjastosta löydettiin vanha, salainen Raamattu, jonka arvellaan kuuluneen Johannes Messeniukselle. Sen omisti löytöhetkellä K. J. Lundin poika, Kajaanin varatuomari Holger Lund.

Artikkelin on kirjoittanut nimimerkki H. W. C. eli Henrik Vilhelm (Wille) Claudelin.]]>
fi]]> Tietoja Kajaanissa olevan Johannes Messenius'en raamatun omistajista.]]> Kajaani]]>
Claudelin, Henrik Vilhelm]]> Kainuu]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1800-luku]]> sahalaitokset]]> Kajaaninjoki]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Vuonna 1861 oli Kajaanin kihlakuntaan tullut lisää kolme sahaa, Myllyrannan (Paltamo) saha ja kaksi kotitarvesahaa Hyrynsalmen pitäjään.

Kaupunki yritti häätää sahalaitosta ajanmukaisempien teollisuusyritysten tieltä, mutta sahan alueen maanomistajista tuli oikeuskiista. Sahanomistajat Snellman ja Weckman puolustautuivat väittämällä, että sahan perustajalle kirkkoherra Wegeliukselle oli vakuutettu omistusoikeus sahaan ja että sahan alue ei ollut kaupungille lahjoitettua maata. Lopulta historiallisia papereita tutkittuaan antoi pormestari G. Enwald päätöksen, että "kauppias Snellmanin ja luutnantti Weckmanin on poistettava sahalaitos ja jätettävä riidanalainen alue Kajaanin kaupungin vapaaseen hallintaan".

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numero 141/1935. Kirjoittajana Henrik Vilhelm (Wille) Claudelin.]]>
Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kajaani]]> Kajaaninjoki]]>
Claudelin, Henrik Vilhelm]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1740-luku]]> oikeudenkäynti]]> murha]]> Troliin, Anna Gretha]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Anna Gretha Troliin synnytti salaa lapsen, jonka hän murhasi ja piilotti. Oikeudenkäynnissä hän kiisti tekonsa useaan otteeseen.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä vuonna 1934 numeroissa 124, 131, 132, 134, 137, 1/12, 10/1-35.. Alkuperäisistä pöytäkirjoista suomentanut ja selostanut Henrik Vilhelm (Wille) Claudelin.]]>
Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]>
Claudelin, Henrik Vilhelm]]> Kajaani]]> Kajaanin kihlakunta]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1800-luku]]> määräykset]]> hakkuut]]> hakkuukiellot]]> metsät]]> Lavonius, Alexander]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeliin liitetyssä julistuksen sanatarkassa kopiossa näkyy suomen kielen muoto erityisesti Oulun läänissä 1800-luvulla. Tutut Oulun murteen piirteet ovat olleet kielessämme jo silloin.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero 98/1932. Kirjoittajana Henrik Vilhelm (Wille) Claudelin.]]>
Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]>
Claudelin, Henrik Vilhelm]]> Kainuu]]> Paltamo]]> historia]]> paikallishistoria]]> sodat]]> murhapoltto]]> venäläiset]]> saunat]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa. Kirjoittajana nimimerkki H. W. C. eli Henrik Vilhelm (Wille) Claudelin.]]>
Kainuun Sanomat]]> fi]]> Miesjoki]]> Paltamo]]>