Aineistot (yhteensä 74)

  • Avainsanat: Kuopion kulttuurihistoriallinen museo

Valokuva otettu vuosien 1890 ja 1894 välisenä aikana. Lienee viimeisiä Canthista otettuja kuvia.

Kuva Väinölänniemeltä, Peräniemen uimarannalta. Kuva on otettu vuosien 1893 ja 1910 välisenä aikana.

Väinölänniemi oli kaupungin huvielämän keskus. Siellä toimi muun muassa kylpylä, ravintola ja teatteri. Väinölänniemen puistokäytäville suuntasi Minna Canth usein kävelyretkensä. Kertomuksessaan Hanna kirjailija kuljettaa henkilönsä Väinöläniemen…

1885
Kirjeessä Väinö Levander kertoo tunnelmia Työmiehen vaimo -näytelmän (Homsantuun) esityksen jälkeen.Kirjeen kirjoittaja Väinö Levander oli naimisissa Minna Canthin Anni-tyttären kanssa.

1901
”Väinöläniemen huvilaosakeyhtiö” rakennutti niemen kupeeseen oman näytelmähuoneensa. Minna Canth oli aktiivisesti mukana puuhaamassa kaupungissa vieraileville teatteriesityksille omia tiloja. Ensiesitys nähtiin 14. elokuuta 1882. Esimerkiksi…

Minna Canthin koti Kanttila sijaitsi Snellmanin puiston laidalla. Kuvassa puisto 1800- ja 1900-lukujen taitteessa, puiston luoteiskulmalta kuvattuna. Snellmanin patsas pystytettiin 1886 ja samalla puistokin sai uuden nimen kansallisen merkkimiehen…

Kuvassa Hanna Levander (vas.), Alma Tervo, Maiju Canth ja Minna Canth. Kuvaajaa ei tiedetä. Kuva on otettu vuosien 1890 ja 1896 välisenä aikana.

1896
Kuva on otettu Minna Canthin kodin, Kanttilan pihassa. Kuvaajaa ei tiedetä. Kuvassa Ukko Andersin (vas.), Pekka Canth, Maiju Canth, Elli Canth, Lyyli Canth, Jussi Canth, Kaarlo Palmroth ja Mari Rothman.

1907
Minna Canthin kaupan työntekijöitä ryhmäkuvassa. Kuva on otettu 15.10.1907.

1890
Robert Kiljander Daniel Nyblinin kuvaamana Helsingissä noin vuonna 1890.

Puijon alue on ollut Kuopion matkailun vetonaulana 1850-luvulta lähtien, Minna Canthille Puijo oli lukuisien kesäisten retkien ja kävelyjen kohde. Puijon ensimmäinen torni oli puuta ja korkeudeltaan 16 metriä. Tornin rakennutti raatimies C. R.…

1891
Minnan nimipäiväksi kirjoitettu onnitteluruno.Kustaa Killinen oli Kuopion kuuromykkäin koulun opettaja ja kirjailija. Runossa ei ole Killisen nimeä, tekijyys vain ilmaisulla "yhdeltä köyhältä sanan palvelijalta".

1894
Myhkyrin saari Kallavedellä lähellä kaupunkia oli Minna Canthin kesäisiä lempipaikkoja. Sinne hän vei usein vieraitaan huviretkelle. Kuvassa näkymä Lehtoniemestä kaupunkiin päin, etualalla Myhkyri. Kuva otettu Lehtoniemestä, Kuopion kaupunkiin päin.…

Kuva on otettu Kuopion tuomiokirkon tornista kaakkoon Kallavedelle päin. Etualalla olevassa kaksikerroksisessa puutalossa aloitti toimintansa Kuopion yhteiskoulu 1892. Kuva otettu kaakkoon Kallavedelle päin. Kuva otettu vuosien 1887 ja 1890 välisenä…

1885
Kaupungintalo valmistui 1885 kauppatorin varrelle. Rakennus oli keskeinen osa kaupunkikuvaa.Taustalla Puijo. Kuvaaja Karl Granit. Kuvan keskellä samana vuonna valmistunut kaupungintalo.

1936
Kirjoituskoneella puhtaaksikirjoitettu radiohaastattelu vuodelta 1936. Muistelijoina ovat Minnan tyttäret Lyyli Andersin ja Maiju Vuorisalo, opettaja Liina Inkinen, rouva Hanna Guseff, rouva Aija Kotilainen ja opettaja Laimi Korhonen. Haastattelijana…

1863 - 1865
Jyväskylän seminaarin luokkakuva. Kuvaajaa ei tiedetä.Kuvassa ylh. vas. Ingeborg Molander, Johanna (Hanna) Pfaler, Liisa Väänänen (huivi), Sefa Stockius, Anna Tommila, Blonda Björnholm ja Minna Johnson (keskirivissä oik.). Nimien lähde: Raitio, K.…

1864
Todistus on kopio alkuperäisestä. Todistuksen jälkeen rouva Aili Andersinin saatekirje vuodelta 1974, jolloin hän luovutti aineiston Kuopion Isänmaalliselle seuralle. Todistus on lukuvuodelta 1863-64 ja se on Uno Cygnaeuksen allekirjoittama. Paperi…

1902
Minna Canthin kotitalo, Kanttila, Kuninkaankatu 15, Kuopio. Kuvattu pihan puolelta.

1902
Minna Canthin talo, Kanttila, Kuninkaankatu 15. Kuvattu Kirkkopuiston kulmalta.

1902
Minna Canthin tyttären Maiju Canthin kihlajaiskuva. Kuvassa vas. Lyyli Andersin (o.s. Canth), Fjalar Andersin, Wenny Canth, Jussi Canth, Elli Canth, Maiju Canth, Veikko Vuorisalo, Anni Levander (o.s. Canth), Väinö Levander, lapset Toini (oik.),…

1896
Kirjeessä ei ole päiväystä, vaan se päivätty "Tampereella torstai iltana". Kirjeen alkuun on myöhemmin lisätty teksti "Luultavasti kesällä 1896. Käynti Tampereella". Kyseessä on kirjeen kolme ensimmäistä sivua. Kirjeen loppu (2 sivua) on osa Kuopion…

1994
Kuopion korttelimuseossa laadittu luettelo Minna Canthin huoneessa säilytettävistä kirjoista. Kirjat ovat kuuluneet Canthille ja pääosa niistä on lahjoitettu museon kokoelmiin vuonna 1948. Niteitä on yhteensä sata, minkä lisäksi kokoelmaan kuuluu…

Kuva on otettu Minna Canthin kotona Kanttilassa. Kuvaajaa ei tiedetä. Kuva on otettu vuosien 1890 ja 1891 välisenä aikana.

Kehystetty valokuva. Minna Canth kuvattuna kotonaan Kanttilassa, Kuninkaankatu 15:ssa. Kuva on otettu luultavasti 1890-1891.

1865
Minna Canth ja hänen miehensä J. F. Canth luultavasti kihlajaiskuvassaan.

1894
Kuva on otettu Victor Barsokevitschin ateljeessa Minna Canthin täytettyä 50 vuotta

Kuva on otettu Victor Barsokevitschin ateljeessa Minna Canthin täytettyä 50 vuotta.

Kuva on otettu Kuopion tuomiokirkon tornista vuosien 1889 ja 1893 välisenä aikana.Etualalla oleva vaalea rakennus on Minna Canthin koti Kanttila. Kuva Schuffertin Jyväskylän kuvaamon kortilla. Kuvattu ilmeisesti samassa yhteydessä, kun valokuvaaja on…

Maisema Savilahdesta Harjulaan päin Karl Granitin kuvaamana. Harjulassa sijaitsi kaupungin vaivaistalo, jonne kaikki kaupungin vaivaishoitoon oikeutetut sijoitettiin 1880-luvulla.Julkinen huomio kohdistui Harjulan huonoihin oloihin vuosikymmenen…

Näkymä Puijolta kaupungin yli kaakkoon. Kuva on otettu 1890-luvun alussa. Kuvaaja Karl Granit.Novellissa Eräs Puijolla käynti Canth kuvaa Puijon teitä ja maisemia: -- mutta vähän etempänä kohosi oikeaan Puijon mahtava mäki, kuopiolaisten ylpeys.…

Kuva otettu lääninhallituksen rakennukselta. Etualalla Piispanpuisto. Kuva otettu vuosien 1884 ja 1888 välisenä aikana.

Kuopioon saatiin yliopistoon johtava suomenkielinen yhteiskoulu vuonna 1892 toisena Suomessa. Näin myös Savon tytöillä oli mahdollisuus saada korkeampaa jatko-opetusta kotimaakunnassaan suomenkielellä. Koulun perustamisessa oli Minna Canthilla oma…

1884
Kuopion naisintelligenssi, epävirallinen luku- ja keskustelupiiri, jonka toiminnalla oli valtakunnallistakin merkitystä. Kuvassa Minna Canth (vas.), Elisabeth Stenius ja Selma Backlund.

1894
Artikkelin käsikirjoitus, loppuosa tekstistä puuttuu (24 s.). Kirjoitus on julkaistu alunperin Taiteilijaseuran joululehdessä 1894.

1884
Esitelmän käsikirjoituskatkelma. Ruutupaperille, lyijykynällä kirjoitettu luonnos. Tekstissä on paljon yliviivauksia.

Todennäköisesti Minna Canthin laatima kirjekonsepti, joka alkaa "Till Direktionen för civilstatens Enke- och pupillkassa". Musteella kirjoitetun tekstin ympärille on kirjoitettu lyijykynällä luonnosmaista tekstiä. Kirjeessä käsitellään muun muassa…

1885
Lyhyiden saatesanojen jälkeen on resepti mahatautia vastaan "Medel mot vattsot"

1888
Kirjeessä ei ole lähettäjän nimeä. Kirjeen lopussa on runo tai laulun sanat "Sotilaspojan laulu". Tämän jälkeen on lyijykynällä kirjoitettu teksti:"Äitini sanojen mukaan on tämä kirje joltakin Pelkoselta, joka kävi Canttilassa ja jota äitini…

1888
Kirjeen lähettäjä on tuntematon ja allekirjoitus epäselvä. Kirjoittaja lupaa kirjeessä etsiä Minna Canthille fysiologista ja psykologista kirjallisuutta, vaikkei ole siihen perehtynyt.

1893
Kirjeessä tiedustellaan voiko Turun kuuromykkäinkoulusta Kuopioon saapuva oppilas asua Kanttilassa.

Kirjeessä ei ole päiväystä eikä vuosilukua. Kirjeessä käsitellään fennomaniaa ja naisen asemaa. Allekirjoituksena on "Syvästi loukattu 'punainen'"

1902
Kanttila, Kuninkaankadun ja Minna Canthin kadun kulmassa vielä nykyisinkin sijaitseva talo, oli Minna Canthin koti kahteen otteeseen: ensin lapsuus- ja nuoruusvuosien koti, sitten seitsemän lapsen yksinhuoltajaäidin, kauppiaan, kirjailijan ja…
 
Koneluettavat metatiedot: