Snellman, Johan Vilhelm]]> koulut]]> muistelmat]]> Oulu]]> Oulun triviaalikoulu]]> Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto]]> sv]]> Löfhjelm, Karl]]> tervanpoltto]]> tervan valmistus]]> Oulu]]> Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto]]> sv]]> Jung, Anna]]> pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus]]> murteet]]> murrekirjallisuus]]> Oulu]]> Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto]]> fi]]> Aurén, Petter Wilhelm]]> hallitsijat]]> matkakirjallisuus]]> Pohjanmaa]]> 1800-luku]]> keisarit]]> vierailu]]> Oulu]]> Kajaani]]> Tornio]]> Liminka]]> 1819]]> Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto]]> fi]]> Pietilä, Fredrika]]> pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus]]> aikakausiromaanit]]> naisen asema]]> Oulu]]> 1840-luku]]> naiskirjallisuus]]>
Fredrika Pietilä (1837-1888) valmistui opettajaksi Jyväskylän seminaarista 1868. Synnyinkaupunkiinsa Ouluun hän palasi vuonna 1877 ja toimi opettajana Kajaanintullin koulussa kuolemaansa asti.]]>
Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirajsto]]> fi]]>
Kyrki, Irma]]> elämäkerrat]]> lääkärit]]> toimittajat]]> kansanrunoudentutkijat]]> Oulu]]> Kajaani]]> 1800-luku]]> Lönnrot, Elias]]> Piponius, Maria]]> lehdistö]]> historia]]> Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto]]> Niemelä, Karoliina]]> fi]]> Pakkala, Teuvo]]> pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus]]> yhteiskunnalliset romaanit]]> kirjailijat]]> Oulu]]> 1860-luku]]> 1870-luku]]>
Pakkalan omaelämäkerrallinen esikoisteos Lapsuuteni muistoja paikantuu 1860- ja 1870-luvun Ouluun. Pakkalat asuivat Kuusiluodon saareen rakennetussa, purettavaksi määrätyssä hökkelissä. Viinaanmenevä isä kulki reissuillaan Etelä-Suomessa, äiti sairasteli ja Teuvo-poika joutui kiertelemään kerjuulla keskikaupungin porvariskodeissa. Pakkalan tuotannon perhekeskeisyyden sekä myötätunnon vähäosaisia kohtaan on arveltu juontuvan nimenomaan lapsuuden kokemuksista.]]>
Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto]]> fi]]>
Mellin, Robert]]> pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus]]> taruolennot]]> keijut]]> 1870-luku]]> joulu]]> Oulu]]>
Pastori ja toimittaja Robert Mellinin (1826-1880) kirja edustaa varhaista kotimaista nuortenkirjallisuutta. 1800-luvun lopulla vaikutteita otettiin etenkin brittikirjallisuudesta ja Lassi Lunteniuksessakin on selviä yhtymäkohtia Charles Dickensin tarinaan A Christmas Carol (Joululaulu). ]]>
Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto]]> fi]]>
kirjastot]]> koulukirjastot]]> luettelot]]> kirjastoaineistot]]> lapset]]> Oulu]]> Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto]]> fi]]> Kuopio]]> Iisalmi]]> Kajaani]]> Oulu]]> matkaoppaat]]> matkustaminen]]> 1800-luku]]>
Teksti on ilmestynyt Matkasuuntia Suomessa 1 -teoksen vuoden 1888 painoksen sivuilla 140-146.]]>
Suomen Matkailijayhdistys]]> Suomen Matkailijayhdistys]]> fi]]> Kuopio]]> Iisalmi]]> Kajaani]]> Oulu]]>
lehdistö]]> sanomalehdet]]> historia]]> Oulu]]>
Sittemmin lehden linja muovautui viihteellisempään ja suomalaiskeskeisempään suuntaan. Nyyrikin sisältö koostui pääasiassa romaaneista, novelleista ja runoista, ja se onkin ollut monen tunnetun, jos kohta salanimellä kirjoittaneen kirjailijan tulonlähde. Esimerkiksi Kalle Päätalo, Uuno Kailas ja Timo K. Mukka ovat kuuluneet lehden avustajakuntaan. ]]>
Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto]]>
raittius]]> raittiuskasvatus]]> raittiuskokoukset]]> Oulu]]>
Raittiuden ystävät kokoontuivat kesäkuussa 1906 Ouluun torjumaan ”taantumuksen pimeää peikkoa ja väkijuomain kamalaa matoa”. Opas Oulussa kävijöille esittelee kokousväelle kaupungin historiaa ja palveluita sekä liikenneyhteyksiä.]]>
Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto]]> fi]]>
kirjastot]]> kirjastoaineistot]]> luettelot]]> Oulu]]> 1903]]>
Vuoden 1903 luettelon mukaan kirjastossa oli noin 2200 kirjaa. Yhtenäistä luokitusjärjestelmää ei tuolloin vielä ollut, vaan teokset jaoteltiin yhdeksään aiheenmukaiseen kategoriaan.]]>
Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto]]> fi]]>
kirjastot]]> kirjastoaineistot]]> luettelot]]> Oulu]]> 1904]]> Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto]]> fi]]> kirjastot]]> kirjastoaineistot]]> luettelot]]> Oulu]]> 1911]]>
Kesällä 1910 kirjasto järjestettiin amerikkalaisen Deweyn luokitusjärjestelmään mukaan, jota myös vuoden 1911 kokoelmaluettelo noudattaa.]]>
Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto]]>
kirjastot]]> kirjastoaineistot]]> luettelot]]> Oulu]]> 1896]]> Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto]]> fi]]> Kyrki, Irma]]> kirjastot]]> yleiset kirjastot]]> kirjastorakennukset]]> kirjastotoimi]]> Oulu]]> Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto]]> Oulun kaupunginkirjasto]]> Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto]]> Salmi, Kaija]]> Niskala, Kaarina]]> Puolakka, Helvi]]> fi]]> Toppelius, Gustaf
]]>
pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus]]> runot]]> arkkiveisut]]> tulipalot]]> historia]]> Oulu]]> 1820-luku]]>
Kymmenen vuotta Oulun palon (23.5.1822) jälkeen Toppelius julkaisi kalevalamittaisen runoelman Oulun kaupunnin palosta. Tarkoituksena ei ollut ainoastaan vuoden 1822 tulipalon historiointi, vaan myös pohjarahaston kerääminen köyhien koulun ja ”säästöpankon” perustamista varten. Kirjasen alussa luetellaan toistasataa ennakkotilaajaa ja heidän lahjoittamansa rahasummat.]]>
Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto]]> fi]]>
osoitehakemistot]]> kaupunkihistoria]]> yritykset]]> Oulu]]> 1901-1902]]> Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto]]> fi]]> osoitehakemistot]]> kaupunkihistoria]]> yritykset]]> Oulu]]> 1912-1913]]> Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto]]> fi]]> Inha, Into Konrad]]> matkakertomukset]]> kosket]]> tervakauppa]]> tervahovi]]> Oulu]]> Oulujoki]]> Merikoski]]> Muhos]]> Kajaani]]> 1906]]>
Vuoden 1906 Kansanvalistusseuran kalenterissa julkaistiin Inhan omakohtaisiin kokemuksiin perustuva kertomus Oulujoen laskusta.]]>
Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto]]> fi]]>
Gahmberg, Sophie]]> koulut]]> alkeisoppilaitokset]]> opettajat]]> Oulu]]> 1800-luku]]> Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto]]> sv]]> Kramsu, Kaarlo]]> pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus]]> runot]]> Oulu]]> 1880-luku]]>
Kramsun runot ovat lohduttomia, tekijänsä yksinäistä ja levotonta elämää heijastelevia tunnelmointeja ja isänmaallisia balladeja. Rakkausrunoissa Kramsu ironisoi aiheensa vaikuttaen paikoin jopa humoristilta.]]>
Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto]]> fi]]>
Nervander, Emil]]> henkilöhistoria]]> kuvataiteilijat]]> kirkkotaide]]> Oulu]]> Haukipudas]]> Kempele]]> Paltamo]]> 1730-1820-luku]]>
Taidehistorioitsija Emil Nervander (1840–1914) kertoo Toppeliuksen elämästä kiehtovia anekdootteja ja sattumuksia. Taiteelliset lahjansa Toppelius sai Nervanderin mukaan verenperintönä. Suvun tunnetuin jäsen on Mikael Toppeliuksen pojanpoika, kirjailija Zacharias Topelius.]]>
Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto]]> Richter, Edvard]]> fi]]>
Elfving, Jenny]]> kansanperinne]]> joulu]]> juhlat]]> esitykset]]> laulunäytelmät]]> kuvaelmat]]> tiernapojat]]> Oulu]]>
Kirjan omistuskirjoituksen mukaan Tähtipoikia on käytetty apuna, kun tiernapoikia on valmennettu Oulunsuun Erkkolassa 1930-luvun alussa.]]>
Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto]]> fi]]>
Liinamaa, Hilja]]> pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus]]> runot]]> Oulu]]> Merikoski]]> 1900-1910]]>
Taistelon tuoksinasta on Hilja Liinamaan ensimmäinen poliittisesti kantaaottava runokokoelma. Runossa ”Tervehdys Merikoskelle” muistellaan kouluaikojen kotikaupunkia Oulua ja sen kuohuvaa koskea.]]>
Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto]]> fi]]>
Acerbi, Giuseppe]]> matkat]]> matkakertomukset]]> Pohjoismaat]]> Lappi]]> Norja]]> Ruotsi]]> Suomi]]> Oulu]]> 1700-luku]]>
Kirjan hieno kuvitus on Acerbin ja hänen matkakumppaninsa A. F. Sjöldebrandin käsialaa. Hyönteis- ja lintukuvia Acerbi ei piirtänyt luonnossa vaan teki ne myöhemmin käyttäen mallinaan Upsalan yliopiston kokoelmia. Acerbin teos on tunnetuin Suomesta kirjoitettu matkakirja.]]>
Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto]]> en]]>
Acerbi, Giuseppe]]> matkat]]> matkakertomukset]]> Pohjoismaat]]> Lappi]]> Norja]]> Ruotsi]]> Suomi]]> Oulu]]> 1700-luku]]> Teoksen loppuun on painettu Acerbin nuottimerkintöjä ja päiväkirja, jossa matkareitin paikkakunnat on lueteltu saapumis- ja lähtöpäivämäärineen.]]> Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto]]> en]]>