Alopaeus, C. W.]]>Laatokan Karjala]]>Laatokka]]>Sortavala]]>Sortavalan seminaari]]>koulut]]>postikortit]]>fi]]>Borg, O. F.]]>Sortavala]]>koulut]]>opettajankoulutuslaitokset]]>historia]]>toimintakertomukset]]>Sortavalan seminaari]]>Karjala]]> Sortavalan seminaari sai valtiopäivillä tarvittavan kannatuksen ja päätös keisarin vahvistuksen. Niinpä avajaiset pidettiin 20.10.1880 Kymölässä, ja Suomen toinen suomenkielinen kansakouluseminaari aloitti toimintansa. Opettajakunta oli valittu aikaisemmin.
Lähde: Iivar Kemppinen: Sortavalan seminaarin historia.1969
Vuonna 1905 seminaari on toiminut 25 vuotta. Vuosikertomus lukuvuodelta 1905-1906 sisältää selostuksen seminaarin 25-vuotisjuhlasta.]]>fi]]>Elomaa, Matti]]>Sortavala]]>sosiaalialan oppilaitokset]]>historia]]>historiikit]]>lastenkodit]]>sosiaalikasvattajat]]>koulutus]]>matrikkelit]]>Sortavalan Kasvattajaopisto]]> Lähde: Karppinen, Leena: Ruusun askelin 1. Kasvattajaopiston eilisestä. 2003.
Matti Elomaa kirjoitti historiikin Kasvattajaopiston 20-vuotisesta toiminnasta 1918-1938. Julkaisuun on painettu virheellisesti 1928-1938.]]>fi]]>Forsström, O. A.]]>Laatokan Karjala]]>Sortavala]]>Laatokka]]>Impilahti]]>Pamilonkoski]]>taiat]]>kansanperinne]]>Helsinki : Kansanvalistus-seura; Kansanvalistus-seuran toimituksia]]>SKS:n kirjapaino]]>Vaarakirjastoissa: Pohjois-Karjala-kokoelma PKKO 42.7 FOR
PKAV 42.7 FOR Huom: Nimiösivulla käsin Hainari
Huom: Julkaisuvuosi 1894 18,5 x 12 cm 174 s. (Tyhjät poistettu digitoidusta)
]]>fi]]>Friberg, P. S.]]>Sortavala]]>lyseot]]>koulut]]>toimintakertomukset]]>Sortavalan kaupungin lyseo]]> Lukuvuoden 1897-1898 vuosikertomus on lyseon neljäs. Lisäksi julkaisu sisältää P. S. Fribergin artikkelin: Äidinkielen opetuksesta Sortavalan lyseossa.]]>fi]]>Kanervo, Oskari]]>Sortavala]]>evankelis-luterilainen kirkko]]>seurakunnat]]>Sortavalan kaupunkiseurakunta]]>toiminta]]>historiikit]]>fi]]>Lindén, John]]>Sortavala]]>lyseot]]>koulut]]>toimintakertomukset]]>historia]]>Sortavalan kaupungin lyseo]]> Lukukauden 1894-1895 vuosikertomus on koulun ensimmäinen kertomus. Sen on kirjoittanut v. t. rehtori John Lindén. Hän on kirjoittanut loppuun myös luvun kasvien prässäämisestä. Julkaisu sisältää myös K. Suomalaisen kirjoittamaa Sortavalan kouluolojen historiaa.]]>fi]]>Lindén, John]]>Sortavala]]>koulut]]>lyseot]]>Sortavalan kaupungin lyseo]]>toimintakertomukset]]> Lukuvuoden 1895-1896 vuosikertomus on lyseon toinen. Lukukausi päättyi viikkoa aiemmin kuin tavallisesti Venäjän keisarin Nikolai II:n kruunajaisten johdosta 26.5.1896.]]>fi]]>Lindén, John]]>Sortavala]]>koulut]]>lyseot]]>toimintakertomukset]]>Sortavalan kaupungin lyseo]]> Lukuvuoden 1896-1897 vuosikertomus on lyseon kolmas.]]>fi]]>Nikkilä, Alma]]>Sortavala]]>koulut]]>kotiteollisuusoppilaitokset]]>käsityö]]>käsiteollisuus]]>historiikit]]>toiminta]]>Sortavalan naiskotiteollisuuskoulu]]> Julkaisu on koulun historiikki 50-vuotisesta toiminnasta.]]>fi]]>Poutiainen, Paavo]]>Renqvist]]>Henrik]]>Sortavala]]>seurakunnat]]>evankelis-luterilainen kirkko]]>uskonnolliset liikkeet]]>henkilöhistoria]]>kappalaiset]]>papit]]> Liperin seurakunnassa toimiessaan hän osoitti erinomaista intoa, mutta hänen aiheuttamansa hengellinen levottomuus loukkasi esimiehiä, ja seurauksena oli pitkällinen oikeusjuttu, vuoden virkaero ja sakot. Samalla tarkastusmatkan tehnyt Porvoon piispa Johan Molander siirsi hänet 1826 Svartholman vankilalinnoituksen papiksi, mikä käytännössä tarkoitti vankeutta.
Vankeusaika merkitsi Renqvistille mahdollisuutta syventää ajatuksiaan. Hän julkaisi ensimmäiset raittiusaiheiset kirjoituksensa. 1835 painettiin Renqvistin tunnetuin teos Viinan kauhistus ja samana vuonna hänet määrättiin kappalaiseksi Sortavalaan, missä toimessa pysyi kuolemaansa saakka.]]>Saukko]]>fi]]>Vartiainen, Eliel]]>Laatokan Karjala]]>Sortavala]]>Laatokka]]>saaristot]]>kylät]]>Valamo]]>matkailu]]>matkaoppaat]]>Kannessa: Sortavala, Pohjois-Laatokan saaristo, Raja-Karjala, Valamo.]]>Sortavalan kaupunki]]>Toim. Valde Näsi]]>fi]]>Laatokan Karjala]]>Sortavala]]>henkilöt]]>museot]]>Laatokan Karjalan museon kokoelma evakuoitiin sodan jaloista Suomen puolelle. Esineistö ehti olla useassa paikassa säilytyksessä. Iso osa esineistöstä päätyi Kansallismuseon kautta Pohjois-Karjalan museolle Joensuuhun vuonna 1950.]]>Laatokan-Karjalan museo Sortavalassa]]>fi]]>Laatokan Karjala]]>Laatokka]]>Sortavala]]>postikortit]]>rakennukset]]>Sortavala 13.8.1925, Konsulinna Lovelauksen talo.]]>fi]]>Laatokan Karjala]]>Laatokka]]>Sortavala]]>maisema]]>rakennukset]]>koulut]]>sairaalat]]>fi]]>sv]]>ru]]>Laatokan Karjala]]>Sortavala]]>Riuttavuori]]>Riutuvuori]]>postikortit]]>maisema]]>Axel Fröbergs förlag, Helsingfors]]>Ljustryck G. Arvidsson H:fors]]>fi]]>sv]]>Laatokan Karjala]]>Sortavala]]>Vakkosalmi]]>postikortit]]>Sortavalan Kirjakauppa]]>fi]]>Laatokan Karjala]]>Sortavala]]>sillat]]>postikortit]]>fi]]>Laatokan Karjala]]>Sortavala]]>Tamhanka]]>Laatokka]]>maisema]]>postikortit]]>Alopaeus, C. W.]]>fi]]>sv]]>Laatokan Karjala]]>Sortavala]]>maisema]]>postikortit]]>Knackstedt & Näther, ljustryckeri, Hamburg.]]>fi]]>sv]]>Laatokan Karjala]]>Sortavala]]>Laatokka]]>maisema]]>postikortit]]>fi]]>Laatokan Karjala]]>Sortavala]]>Kaarnesaari]]>maisema]]>postikortit]]>C. W. Alopaeus]]>fi]]>Laatokan Karjala]]>Sortavala]]>laulujuhlat]]>Sortavalan laulujuhlat]]>fi]]>Laatokan Karjala]]>Sortavala]]>puhelinluettelot]]>mainokset]]>fi]]>Sortavala]]>uskonnolliset järjestöt]]>evankelis-luterilainen kirkko]]>toimintakertomukset]]>Sortavalan evankelinen seura]]>fi]]>Sortavala]]>järjestöt]]>kiinteistöt]]>omistajat]]>säännöt]]>fi]]>Sortavala]]>koulut]]>opettajankoulutuslaitokset]]>toimintakertomukset]]>Sortavalan seminaari]]>Karjala]]> Lukuvuosi 1929-1930 oli Sortavalan seminaarin 50. toimintavuosi.]]>fi]]>Sortavala]]>koulut]]>opettajankoulutuslaitokset]]>toimintakertomukset]]>Sortavalan seminaari]]>Karjala]]>fi]]>Sortavala]]>koulut]]>opettajankoulutuslaitokset]]>toimintakertomukset]]>Sortavalan seminaari]]>Karjala]]> Lukuvuosi 1927-1928 oli Sortavalan seminaarin 48. toimintavuosi.]]>fi]]>Laatokan Karjala]]>Sortavala]]>laulujuhlat]]>Sortavalan laulujuhlat]]>Vakkosalmi]]>Kansanvalistusseuran yleiset laulu- ja soittojuhlat järjestettiin Sortavalassa, Laatokan Karjalassa vuosina 1896, 1906 ja 1926 ja Kalevalan riemuvuoden yleiset laulu- ja soittojuhlat vuonna 1935.
Vuonna 1926 avajaissanat lausui lehtori Eliel Vartiainen ja alkajaislaulun esitti Sortavalan sekakuoro. ]]>fi]]>Sortavala]]>rakennukset]]>rakentaminen]]>kadut]]>tontit]]>säännöt]]>fi]]>Sortavala]]>koulut]]>opettajankoulutuslaitokset]]>toimintakertomukset]]>Sortavalan seminaari]]>Karjala]]> Sortavalan seminaari sai valtiopäivillä tarvittavan kannatuksen ja päätös keisarin vahvistuksen. Niinpä avajaiset pidettiin 20.10.1880 Kymölässä, ja Suomen toinen suomenkielinen kansakouluseminaari aloitti toimintansa. Opettajakunta oli valittu aikaisemmin.
Lähde: Iivar Kemppinen: Sortavalan seminaarin historia.1969
Lukuvuosi 1911-1912 oli Sortavalan seminaarin 32. toimintavuosi.]]>fi]]>Sortavala]]>Laatokan Karjala]]>museot]]>fi]]>Sortavala]]>koulut]]>opettajankoulutuslaitokset]]>toimintakertomukset]]>Sortavalan seminaari]]>Karjala]]>fi]]>Sortavala]]>poliisi]]>yleinen järjestys]]>järjestyssäännöt]]>fi]]>Sortavala]]>Laatokan Karjala]]>museot]]>fi]]>Sortavala]]>koulut]]>opettajankoulutuslaitokset]]>toimintakertomukset]]>Sortavalan seminaari]]>Karjala]]> Lukuvuosi 1928-1929 oli Sortavalan seminaarin 49. toimintavuosi.]]>fi]]>Sortavala]]>rahatoimi]]>säännöt]]>fi]]>Laatokan Karjala]]>Sortavala]]>Sortavalan diakonissalaitos]]>evankelis-luterilainen kirkko]]>lähetystyö]]>Suomen Kirkon Sisälähetysseura perustettiin Sortavalaan vuonna 1905. Sen missiona oli soveltaa uusia diakoniatyömuotoja Suomen oloihin. Sortavalassa sijainnut Diakonissalaitos siirtyi vuonna 1906 Sisälähetysseuran omistukseen.]]>Suomen Sisälähetysseuran r.y. Kirjapaino]]>Sortavala]]>koulut]]>opettajankoulutuslaitokset]]>toimintakertomukset]]>Sortavalan seminaari]]>Karjala]]> Sortavalan seminaari sai valtiopäivillä tarvittavan kannatuksen ja päätös keisarin vahvistuksen. Niinpä avajaiset pidettiin 20.10.1880 Kymölässä, ja Suomen toinen suomenkielinen kansakouluseminaari aloitti toimintansa. Opettajakunta oli valittu aikaisemmin.
(Lähde: Iivar Kemppinen: Sortavalan seminaarin historia.1969)
Lukuvuosi 1913-1914 oli Sortavalan seminaarin 34. toimintavuosi.]]>fi]]>Sortavala]]>henkilöt]]>hautajaiset]]>Olga Maria Karolina Hällströmin kuolemasta.]]>Osoitettu: Neiti Emilia Hällström]]>fi]]>sv]]>Sortavala]]>Valamo]]>luostarit]]>ortodoksisuus]]>seurakunnat]]>ortodoksinen kirkko]]>säännöt]]>Pyhien Sergein ja Hermanin veljeskunta on Suomen ortodoksisen kirkon sisälähetystyötä tekevä järjestö. Se on perustettu vuonna 1885. Järjestön yhtenä tavoitteena oli suomenkielisen toiminnan lisääminen karjalaisten ortodoksien parissa. Nimensä veljeskunta on saanut Valamon luostarin perustajista pyhistä Sergei ja Herman Valamolaisista, joita kutsutaan joskus Karjalan valistajiksi.]]>fi]]>Laatokan Karjala]]>Sortavala]]>Hyrsylä]]>koulut]]>Kansanvalistusseura]]>fi]]>Sortavala]]>Laatokan Karjala]]>lapset]]>evankelinen liike]]>Sortawalan Ewankelinen Seura]]>Sortavalan kirjapaino]]>fi]]>Sortavala]]>Laatokan Karjala]]>lapset]]>evankelinen liike]]>Sortawalan Ewankelinen Seura]]>Sortavalan kirjapaino]]>fi]]>Sortavala]]>Laatokan Karjala]]>lapset]]>evankelinen liike]]>Sortawalan Ewankelinen Seura]]>Sortavalan kirjapaino]]>fi]]>Sortavala]]>Laatokan Karjala]]>lapset]]>evankelinen liike]]>Sortawalan Ewankelinen Seura]]>Sortavalan kirjapaino]]>fi]]>Sortavala]]>Laatokan Karjala]]>lapset]]>evankelinen liike]]>Sortawalan Ewankelinen Seura]]>Sortavalan kirjapaino]]>fi]]>Sortavala]]>Laatokan Karjala]]>lapset]]>evankelinen liike]]>Sortawalan Ewankelinen Seura]]>Sortavalan kirjapaino]]>fi]]>Sortavala]]>Laatokan Karjala]]>lapset]]>evankelinen liike]]>Sortawalan Ewankelinen Seura]]>Sortavalan kirjapaino]]>fi]]>