Laatokan Karjala]]>Sortavala]]>sillat]]>postikortit]]>fi]]>Laatokan Karjala]]>Sortavala]]>Vakkosalmi]]>postikortit]]>Sortavalan Kirjakauppa]]>fi]]>Laatokan Karjala]]>Sortavala]]>Riuttavuori]]>Riutuvuori]]>postikortit]]>maisema]]>Axel Fröbergs förlag, Helsingfors]]>Ljustryck G. Arvidsson H:fors]]>fi]]>sv]]>Laatokan Karjala]]>Laatokka]]>Sortavala]]>maisema]]>rakennukset]]>koulut]]>sairaalat]]>fi]]>sv]]>ru]]>Laatokan Karjala]]>Laatokka]]>Sortavala]]>postikortit]]>rakennukset]]>Sortavala 13.8.1925, Konsulinna Lovelauksen talo.]]>fi]]>Laatokan Karjala]]>Sortavala]]>henkilöt]]>museot]]>Laatokan Karjalan museon kokoelma evakuoitiin sodan jaloista Suomen puolelle. Esineistö ehti olla useassa paikassa säilytyksessä. Iso osa esineistöstä päätyi Kansallismuseon kautta Pohjois-Karjalan museolle Joensuuhun vuonna 1950.]]>Laatokan-Karjalan museo Sortavalassa]]>fi]]>Vartiainen, Eliel]]>Laatokan Karjala]]>Sortavala]]>Laatokka]]>saaristot]]>kylät]]>Valamo]]>matkailu]]>matkaoppaat]]>Kannessa: Sortavala, Pohjois-Laatokan saaristo, Raja-Karjala, Valamo.]]>Sortavalan kaupunki]]>Toim. Valde Näsi]]>fi]]>Poutiainen, Paavo]]>Renqvist]]>Henrik]]>Sortavala]]>seurakunnat]]>evankelis-luterilainen kirkko]]>uskonnolliset liikkeet]]>henkilöhistoria]]>kappalaiset]]>papit]]> Liperin seurakunnassa toimiessaan hän osoitti erinomaista intoa, mutta hänen aiheuttamansa hengellinen levottomuus loukkasi esimiehiä, ja seurauksena oli pitkällinen oikeusjuttu, vuoden virkaero ja sakot. Samalla tarkastusmatkan tehnyt Porvoon piispa Johan Molander siirsi hänet 1826 Svartholman vankilalinnoituksen papiksi, mikä käytännössä tarkoitti vankeutta.
Vankeusaika merkitsi Renqvistille mahdollisuutta syventää ajatuksiaan. Hän julkaisi ensimmäiset raittiusaiheiset kirjoituksensa. 1835 painettiin Renqvistin tunnetuin teos Viinan kauhistus ja samana vuonna hänet määrättiin kappalaiseksi Sortavalaan, missä toimessa pysyi kuolemaansa saakka.]]>Saukko]]>fi]]>Nikkilä, Alma]]>Sortavala]]>koulut]]>kotiteollisuusoppilaitokset]]>käsityö]]>käsiteollisuus]]>historiikit]]>toiminta]]>Sortavalan naiskotiteollisuuskoulu]]> Julkaisu on koulun historiikki 50-vuotisesta toiminnasta.]]>fi]]>Lindén, John]]>Sortavala]]>koulut]]>lyseot]]>toimintakertomukset]]>Sortavalan kaupungin lyseo]]> Lukuvuoden 1896-1897 vuosikertomus on lyseon kolmas.]]>fi]]>Lindén, John]]>Sortavala]]>koulut]]>lyseot]]>Sortavalan kaupungin lyseo]]>toimintakertomukset]]> Lukuvuoden 1895-1896 vuosikertomus on lyseon toinen. Lukukausi päättyi viikkoa aiemmin kuin tavallisesti Venäjän keisarin Nikolai II:n kruunajaisten johdosta 26.5.1896.]]>fi]]>Lindén, John]]>Sortavala]]>lyseot]]>koulut]]>toimintakertomukset]]>historia]]>Sortavalan kaupungin lyseo]]> Lukukauden 1894-1895 vuosikertomus on koulun ensimmäinen kertomus. Sen on kirjoittanut v. t. rehtori John Lindén. Hän on kirjoittanut loppuun myös luvun kasvien prässäämisestä. Julkaisu sisältää myös K. Suomalaisen kirjoittamaa Sortavalan kouluolojen historiaa.]]>fi]]>Kanervo, Oskari]]>Sortavala]]>evankelis-luterilainen kirkko]]>seurakunnat]]>Sortavalan kaupunkiseurakunta]]>toiminta]]>historiikit]]>fi]]>Friberg, P. S.]]>Sortavala]]>lyseot]]>koulut]]>toimintakertomukset]]>Sortavalan kaupungin lyseo]]> Lukuvuoden 1897-1898 vuosikertomus on lyseon neljäs. Lisäksi julkaisu sisältää P. S. Fribergin artikkelin: Äidinkielen opetuksesta Sortavalan lyseossa.]]>fi]]>Forsström, O. A.]]>Laatokan Karjala]]>Sortavala]]>Laatokka]]>Impilahti]]>Pamilonkoski]]>taiat]]>kansanperinne]]>Helsinki : Kansanvalistus-seura; Kansanvalistus-seuran toimituksia]]>SKS:n kirjapaino]]>Vaarakirjastoissa: Pohjois-Karjala-kokoelma PKKO 42.7 FOR
PKAV 42.7 FOR Huom: Nimiösivulla käsin Hainari
Huom: Julkaisuvuosi 1894 18,5 x 12 cm 174 s. (Tyhjät poistettu digitoidusta)
Matti Elomaa kirjoitti historiikin Kasvattajaopiston 20-vuotisesta toiminnasta 1918-1938. Julkaisuun on painettu virheellisesti 1928-1938.]]>fi]]>Borg, O. F.]]>Sortavala]]>koulut]]>opettajankoulutuslaitokset]]>historia]]>toimintakertomukset]]>Sortavalan seminaari]]>Karjala]]> Sortavalan seminaari sai valtiopäivillä tarvittavan kannatuksen ja päätös keisarin vahvistuksen. Niinpä avajaiset pidettiin 20.10.1880 Kymölässä, ja Suomen toinen suomenkielinen kansakouluseminaari aloitti toimintansa. Opettajakunta oli valittu aikaisemmin.
Lähde: Iivar Kemppinen: Sortavalan seminaarin historia.1969
Vuonna 1905 seminaari on toiminut 25 vuotta. Vuosikertomus lukuvuodelta 1905-1906 sisältää selostuksen seminaarin 25-vuotisjuhlasta.]]>fi]]>Alopaeus, C. W.]]>Laatokan Karjala]]>Laatokka]]>Sortavala]]>Sortavalan seminaari]]>koulut]]>postikortit]]>fi]]>